Keskiaikaista musiikkia löydät Helmetistä seuraavalla tavalla:
Kun aloitat haun, kirjoita Helmetin aloitussivulle sana keskiaika ja valitse heti sen alapuolella lukeva "tarkenna hakua". Klikkaa tästä ja seuraavaksi tulee valikoita esimerkiksi aineiston ja kielen mukaan. Aineisto-valikkoa klikkaamalla saat esille eri aineistolajeja, joista valitset cd-levyn. Sitten painat vain kohtaa "hae".
Keskiaikaa käsittelevien kirjojen hakeminen tapahtuu samalla tavalla. Aineistovalikosta valitset silloin kirjan.
Oulun kaupunginkirjastossa ei ole Salmetar -lehteä. Sitä voi kaukolainata Kuopion kaupunginkirjastosta mikrofilminä. Kaukolainapyynnön voi laittaa puhelimitse (p. 044-7037331) tai kaukolainapyyntölomakkeella http://www.oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukolaina.html . Kaukolainan toimitusmaksu on 1,00 euroa/pyyntö. Kerrallaan saa viisi mikrofilmirullaa. Lukusalissa (p. 08-558 47321) (3. krs) on mikrofilminlukulaite, jonka voi varata käyttöönsä.
Hei!
Elokuva on lainattavissa DVD:nä sekä lyhyempänä että pitempänä versiona Hämeenlinnan kirjastoissa. Elokuvat ovat Hauhon ja Rengon kirjastoissa, ja varaamalla ne voi noutopaikaksi laittaa myös pääkirjaston.
Mieleeni tulee pesäpallossa käytettävä pelinjohtajan viuhka, jossa on erivärisiä liuskoja. Värillisiä liuskoja voi asetella eri asentoihin ja viestittää sovituilla merkeillä kentällä oleville pelaajille esim. millä lyönnillä lähdetään juoksemaan pesältä toiselle.
Espoon Kirjasto Omenassa on laserleikkuri, mutta sillä ei voi leikata metallia. Linkki leikkurin tietoihin: https://varaamo.espoo.fi/resources/au7aq6htdqyq?date=2018-12-12
Esimerkiksi seuraavissa jännitysromaaneissa käsitellään ilmastonmuutosta.
Michael Crichton: Pelon ilmasto (2006)
Clive Cussler: Hurrikaanin silmässä (2004)
Clive Cussler ja Dirk Cussler: Jäävirta (2009)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (2005), Con rit (2011) ja Herääminen (2000)
Raymond Khoury: Merkki (2011)
Åsa Schwartz: Nefilit (2012)
Antti Tuomainen: Parantaja (2013)
Teosten kuvailun löydät mm. Kirjasammosta tai etsimällä Helmet-haulla teoksen ja klikkaamalla teostiedoissa olevaa kuvaa.
https://www.kirjasampo.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Asia hoituu helposti kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan vanha korttisi ja voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus. Saat uuden kortin heti käyttöösi. Kortin numero vaihtuu uuden kortin myötä, mutta tunnusluku pysyy halutessasi samana.
Jos korttisi on yhä kirjaston asiakasrekisterissä, asiakastietojen ajankohtaisuuden tarkistaminen riittää. Uutta korttihakemusta ei siis tarvitse tehdä.
Aivan täysin näihin kriteereihin täsmääviä aapisia en löytänyt, vaikka meillä niitä aika iso kokoelma onkin. Laitan tähän alle linkkejä kuviin, joissa on ainakin osittain sopivia kansia.
Aarni Penttilä: Aapiskukko https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/vanha-aapiskukko-herattaa-loytajassa-tunteita/279402/
Aukusti Salo: Uusi Aapinen https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/748472
Haavio: Kultainen aapinen https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927000?page=1
Tätä kannattaa myös selata, jos sieltä löytyisi tutun näköinen:
Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf
Tässä osoitteessa on digitoituja aapisia, joita...
Länsimaiden historia, uskonto ja sittemmin osittainen luopuminen pääasiallisesta uskonnosta selittävät asiaa pitkälti. Jo kreikkalaiseen ja roomalaiseen kulttuuriin sisältyi kirosanoja, joskin nykypäivän vinkkelistä ne pääosin melko merkillisiä. Meillä länsimaissahan on ollut käsitteitä, kuten 'helvetti' ja 'paholainen' (ja lukuisat samaa tarkoittavat sanat), jotka käsitteet puuttuvat valtaosasta muita kulttuureja ja näin ollen lisäävät huomattavasti mahdollisia kirosanoja. Useimmissa muissa kulttuureissa auktoriteettien kunnioitus sekä yleinen häveliäisyys on suurempaa kuin länsimaissa, jotka seikat myös osaltaan selittävät asiaa.
Rajan veto siinä, mikä on oikeasti kirosana ja mikä on vain sana, jota voi tarvittaessa käyttää...
Tällä hetkellä pääset tekemään varauksia Helmetin perinteisen aineistohaun kautta sellaisista teoksista, joista on varausjono (joita ei ole vapaana hyllyssä) sekä sellaisista teoksista, jotka ovat vasta tulossa kirjastoihin. Kun olet löytänyt haluamasi teoksen, varauspainike on sivun ylälaidassa.
Tässä linkki perinteiseen hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/#
Uudella Helmet-haulla (osoitteessa haku.helmet.fi) pääsee tekemään varauksia kaikesta aineistosta entiseen tapaan 11.5. alkaen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Ainakaan seuraavilta sivuilta ei löydy hakutuloksia, joten todennäköisesti Michaela Wissenin Lacuna-kappaletta ei ole julkaistu nuottina:
https://sheetmusicplus.com
https://musicnotes.com
https://finna.fi (suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelu)
https://libris.kb.se/ (Kungliga biblioteket)
https://www.loc.gov/notated-music/ (Library of Congress)
On olemassa koneellisia nuotinnosohjelmia (sekä maksullisia että ilmaisia) joita voisi kokeilla oman nuotinnoksen tueksi, tässä muutamia esimerkkejä:
https://scorecloud.com/
https://melodyscanner.com/
https://www.lunaverus.com/
Tällaisen nuotinnoksen valmistaminen ilman säveltäjän lupaa on sallittu vain omaan yksityiskäyttöön...
Monilta osin muistikuvasi sopisivat lastenkirjaan Vinski ja Vinsentti, joka tosin ei ole käännös vaan Aapelin eli Simo Puupposen kirjoittama. Kirja ilmestyi vuonna 1956 jatkona teokselle Koko kaupungin Vinski (1954). Vinski on punatukkainen ja pisamainen. Visentti on hänen harakkaystävänsä. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Hömpstadin pikkukaupunkiin.
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kannen kuva on nähtävissä muun muassa Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9cda33a9-0932-4447-bc56-bebfdd47e6d0
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei
Pohjanmaan kansaa säilytetään Vaasan kaupunginkirjastossa vain mikrofilmeinä, mitään lehtiä ei säilytetä fyysisinä lehtinä. Mikrofilmejä pääsee lukemaan pääkirjaston Uutisalueella.
Lavarunoilija Juho Kuusi kertoo sivuillaan työstävänsä parhaillaan esikoisrunokokoelmaansa yhdessä kuvataiteilija Aleksi Liimataisen kanssa: https://juhokuusi.com/minamina/ Ilmeisesti kokoelma ei ole vielä ilmestynyt, eli sitä ei ole vielä voitu kokoelmiin valita. Kun se ilmestyy, voit halutessasi lähettää hankintaehdotuksen Helmet-kirjastoille ja vaikuttaa sen valintaan:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus