Kirjoja ei useinkaan luetteloida niin tarkkaan, että tieto sisällöstä löytyisi tietokannan kautta. Hakupalvelu Finnan kautta löytyy mm. lehtiartikkeleita. Ainakin alla mainituissa on ohjeita mm. lierihatun tekoon:
- Sydänpusero ja lierihattu / Kauneimmat käsityöt, 2006, nro 3
- Sininen lierihattu / kauneimmat käsityöt, 2008, nro 3
- Lierihattu ja rannekkeet / kauneimmat käsityöt, 2007, nro 5
- Lierihattu / Kotiliesi käsityö, 2017, nro 4
- Hellehatut / Kauneimmat käsityöt, 2014, nro 4
Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu tuotanto- tai lemmikkieläimiin.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki--ja-harraste-elaimet/usein-kysyttya-elaimet-ja-koronavirus-covid-19/
https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/animals.html
https://www.sciencemag.org/news/2020/03/quarantine-cat-disinfect-dog-latest-advice-about-coronavirus-and-your-pets
Kyllä oli. Antiikin Kreikassa urheilu oli asia, joka yhdisti usein eripuraisia kaupunkivaltioita. Yleisesti ottaen kreikkalaiset olivat enemmän kiinnostuneita yksilölajeista kuin joukkuelajeista. Erilaisia urheilukisoja oli paljon ja ne olivat hyvin suosittuja. Kisoista kuuluisimpia olivat neljä panhelleenistä kisaa, nimittäin Olympian (Zeuksen kunniaksi), Nemean (Zeuksen kunniaksi), Isthmian (Poseidonin kunniaksi) ja Python kisat Delfoissa (Apollonin kunniaksi). Panhelleenisissä kisoissa lajeja olivat juoksu, pituushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto, viisiottelu, paini, nyrkkeily sekä pankration, joka oli jonkinlainen nyrkkeilyn ja vapaapainin yhdistelmä. Myös valjakkoajoissa kilpailtiin.
Antiikin Kreikassa urheilulla oli monenlaisia...
Thl:n eli Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alta löytyvistä linkeistä löytyy ajankohtainen tieto koronaviruksesta, ja myös varmistetut tapaukset. Sivuilta löytyy tietoa myös tautiin kuolleista, mutta ei kuitenkaan päivä- tai kuukausikohtaista.
https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
Valitettava tilanne, todellakin. Tällaista tapahtuu aina silloin tällöin ja on aika mahdotonta tietää miksi kirja ei ole päätynyt oikeaan paikkaan. Kannattaa aina kääntyä henkilökunnan puoleen jos varausta ei löydy. Sekään ei välttämättä auta kirjan löytymiseen heti, mutta ainakin voimme tehdä asiakkaalle uuden varauksen ja sijoittaa sen mahdollisessa varausjonossa kärkeen.
Satu on H. C. Andersenin Se on totinen tosi. Tämä satu, jossa juoru siirtyy eteenpäin ja muuttuu yhä hurjemmaksi, löytyy monista Andersenin satukirjoista. Alla linkit pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja vielä laajemmin Lastenkirjainstituutin kokoamiin tietoihin satukirjoista, joista se löytyy
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sse%20on%20totinen%20tosi%2…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
ISMACS International -sivuston mukaan ED-sarjan Singerit, joiden valmistusnumero on välillä 325752-328751 on valmistettu Kilbowien tehtaalla Skotlannissa vuonna 1945.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ed-series-serial-numbers.html
Tämän palvelun kautta ei kirjastojen aineistoa voi varata. Jämsän kirjasto kuuluu Keski-kirjastoihin, ja aineistoa voi varata Keski-kirjastojen verkkokirjaston kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Verkkokirjasto löytyy täältä:
https://keski.finna.fi/
Lisää tietoa varaamisesta kirjaston sivuilta:
https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Jean Sibeliuksen alun perin orkesterille säveltämästä Sadusta en löydä sovitusta pianolle 4-kätisesti. Teoksesta käytetään kirjastojen luetteloissa nimeä En saga, op9. Pianosovitus löytyy. Sen on tehnyt F. H. Schneider. Fabian Dahlströmin kokoamassa Sibeliuksen teosluettelossa "Jean Sibelius : thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke" (Breitkopf & Härtel, 2003) mainitaan vain tämä Schneiderin sovitus pianolle.
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä...
Peter J. d'Adamon teosta Syö oikein oman tyyppisi mukaan ei ole tällä hetkellä lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Teoksesta on muutamia varauksia. Voit tehdä teoksesta varauksen joko Helmetissä tai vaikka soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Viikin kampuskirjastossa teosta on yksi kappale, mutta kirjasto on tällä hetkellä suljettu koronatilanteen vuoksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSy%C3%B6%20oikein%20oman%2…
Vuoden 2019 lopun tietojen mukaan mainituilla viidellä alueella asui 1 215 343 asukasta. Koko maan asukasluku oli tuolloin 5 525 292, joten alueiden väestö edusti noin 22 prosenttia koko maan väestöstä.
https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaestotiedot
Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla...
Helmet-kirjastoissa löytyy mm. oheisen linkin avulla löytyviä kirjoja ja niiden lisäksi vielä varmasti omalla haulla löytyy lisääkin. Toivottavasti näistä on hyötyä etsinnässä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2253140__Syst%C3%A4vy*%20…
Suomen kirjastoista löytyy seuraavan linkin avulla löytyviä kirjoja ja niitä voi kaukolainata, elleivät ne löydy Helmet-kirjastosta. Ehkäpä tästäkin listasta on apua etsiessänne aiheeseen sopivia kirjoja https://finna.fi/Search/Results?lookfor=yst%C3%A4vyys+erot&type=AllFiel…
Heikki Ojan Aikakirja 2013 -teoksen mukaan Yhdysvalloissa pidettiin vuonna 1872 kokous, jossa amerikkalaiset sopivat neljän aikavyöhykkeen käyttöönotosta. Vuonna 1884 pidettiin Yhdysvalloissa kansainvälinen kokous, jossa sovittiin nykyisistä aikavyöhykkeistä muissakin maissa. Koko maapallon pinta jaettiin pituuspiireillä kahteenkymmeneenneljään vyöhykkeeseen. Lisää aikavyöhykkeiden käyttöönotosta voi lukea Aikakirjan verkkoversiosta:
http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf
Moi!
Ylen äänitetietokannan mukaan kyseinen kappale on tosiaan Paul Fagerlundin sävellys. Ensimmäisen kerran se on levytetty vuonna 1978 Vexi Salmen sanoittamana Kössi Härmän albumilla "Tee mulle niin". Tässä on linkki kappaleen tietoihin fono.fi-äänitetietokannassa: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=5cd657c0-645b-4778-9f41-1fd0… (laulettu versio) ja http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=tee+mulle+niin&culture=… (Fagerlundin instrumentaalinen sähköurkuversio)
Valitettavasti kappaleen nuottia ei löydy suomalaisten kirjastojen kokoelmista, ei edes kansalliskirjastosta tai varastokirjastosta. En löytänyt myöskään mitään viitteitä nuotin olemassaolosta esimerkiksi antikvariaattien valikoimista, joten pahoin...
Sanonta liittyy todennäköisesti Kwan-yiniin (Kwan-Yin),naispuoliseen bodhisattvaan, jota pidetään bodhisattva Avalokitesvaran eräänä aspektina, mutta myös kutsutaan armon ja myötätunnon jumalattareksi. Kirjoittamalla esimerkiksi Googleen hakutermiksi "kwan-yin" saat runsaasti sivustoja, joissa käsitellään Kwan-Yinin eri aspekteja ja tehtäviä buddhalaisessa ja zen-buddhalaisessa mytologiassa. Ohessa yksi esimerkki http://taipei.tzuchi.org.tw/tzquart/99spring/qp99-11.htm. Kwanin lähettiläs siis on armon ja myötätunnon jumalattaren lähettiläs.
