eMagz -palvelusta ei ole raportoitu järjestelmän toimimattomuuksia, joten epäonnistuminen taitaa johtua nyt korona-viruksesta sekin; ihmisillä on enemmän aikaa lukea verkkolehtiä ja käyttäjien yläraja on ylittynyt. eMagz -palvelussa voi samaa lehteä voi lukea yhtä aikaa 1–5 käyttäjää. Lukuoikeuksien määrä vaihtelee lehdestä toiseen. Jos et pääse lukemaan haluamaasi lehteä, kokeile hetken kuluttua uudestaan.
Kirjastokortin numeroa ei voi lähettää sähköisesti. Mikäli sinulla on lainoja, niin lainat eivät eräänny 16.3. – 19.4.2020.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kyseessä on Kaarlo Sarkian runo Kohtalon vaaka samannimisestä kokoelmasta vuodelta 1943.
Teos on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907161?term=J%C3%A4%C3%A4%20sielu%20keinumaan&page=146
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907161?term=KOHTALON%20VAAKA&page=5
https://www.doria.fi/handle/10024/123893
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://www.doria.fi/handle/10024/91449
Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla Martti Haavion teosta Kielotyttö (useita painoksia) ei ole saatavana kotilainaan mistään kirjastosta. Helmet-kirjastojen ainoa lainattava kappale on valitettavasti kadonnut.
https://finna.fi/
Teoksen voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta, esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Etsimäsi runo on kaiketikin Bertolt Brechtin runo Als ich im weissen Krankenzimmer der Charité. Brita Polttila on suomentanut runon ja suomennos Kun heräsin aamuyöstä on luettavissa teoksessa Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita painoksia).
Saat suomennoksen sähköpostiisi. Saksaksi voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä.
https://search.library.wisc.edu/digital/AGXTDT6KXDO5KN8T/pages/ANCDL4U2T3ZB3R8L
Voit etsiä urheiluaiheista kaunokirjallisuutta Helmetistä hakusanoilla urheilu kaunokirjallisuus. Rajaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla aikuisten kokoelmaan ja esimerkiksi suomenkieliseen kirjallisuuteen.
Uudempaa suomalaista urheiluaiheista kaunokirjallisuutta ovat esimerkiksi Juhani Peltosen Elmo (1978), Veijo Meren Jääkiekkoilijan kesä (1980) ja Jarkko Laineen Futari (1977) ja Karo Hämäläisen Yksin (2015).
Kirjasammon genrelistoista löydät runsaasti vinkkejä sekä suomalaisesta että käännetystä kaunokirjallisuudesta, jossa aiheena on urheilu jossain muodossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/urheilukirjallisuus
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre
Helsingin kaupunginkirjasto on pari vuotta sitten vastannut tähän kysymykseen seuraavasti:
26.06.201810:02
Helsingin kaupunginkirjasto
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman venäläisten nimien translitterointiopaan mukaan Stalinin etunimen Иосиф oikea kirjoitusasu olisi Iosif. Koska nimi venäjän kielessä ääntyy j-alkuisena, se voidaan suomen kielessäkin kirjoittaa niin. Oikea kirjoitusasu Josif onkin vakiintunut suomen kieleen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Venäläisten henkilönimien opas (toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen, Kotus, 2005)
Kotimaisten kielten keskus /nimistöhuolto
Kirkes-kirjastojen kokoelmiin on tullut tähän mennessä yksi vuonna 2021 ilmestynyt puutarhakirja. Se on Joel Rosenbergin Pähkinöitä omasta puutarhasta: opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen. Vuoden 2020 aikana ilmestyi varsin montakin. Luettelo niistä löytyy alta:
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&…
Kirjastoihin jaetaan ilmaisjakelulehtiä suoraan kustantajien toimesta. Toisaalta tilattuina lehtinä kirjastoissa on eri puolueita edustavia lehtiä. Näin siis voisi ajatella, että myös oikealle suuntautuneita ilmaisjakelulehtiä voisi olla esillä.
Kirjasto on siinä mielessä vapaamielinen, että haluamme edustaa eri ajatussuuntia ilmaisevia mielipiteitä.
Yhdyssanoissa on yleensä kaksi osaa, joista tavallisesti ensimmäinen määrittää toista, esimerkiksi kahvikuppi, kivitalo, kansallisvaltio, nuorimies. Edellistä, määrittävää osaa, sanotaan määriteosaksi ja jälkimmäistä perusosaksi. Perusosa ilmaisee sanan tarkoitteen lajin. Myös useampiosaiset yhdyssanat voidaan useimmiten jakaa samaan tapaan kahtia määriteosaksi ja perusosaksi, esimerkiksi yli + oppilas, ylioppilas + tutkinto, ylioppilastutkinto + lautakunta tai ylioppilas + tutkintolautakunta.
Liikuntapuisto on yhdyssana ja liikuntapuistoja on ympäri Suomea kunnissa ja kaupungeissa. Keskusliikuntapuisto sen sijaan näyttää liittyvän nimenomaan Kaarinaan. Olisiko kyseessä Kaarinan...
Vastaus kysymykseenne Espoon kaupunkitekniikasta:
"Pääkaupunkiseudulla pyritään pääsemään eroon vanhanaikaisista, pelkillä kolikoilla toimivista pysäköintimittareista. Yksi syy tähän on kolikkoautomaattien ylläpidon kalleus. Tavoitteena on, että jokainen voi maksaa pysäköinnin sujuvasti. Esimerkiksi liityntäpysäköinti ei kuitenkaan onnistu mobiililaitteilla, koska maksamisessa ei voida käyttää HSL-sovellusta ainakaan tällä hetkellä.
Espoon Leppävaaran liityntäpysäköinnissä oli automaatti, joka saatiin noin vuosi sitten muutettua niin, että siinä käy myös korttimaksaminen. Sujuva maksaminen on tavoite, mutta sen toteutuminen hitaanpuoleista, koska pysäköintimittareiden uusiminen vie aikaa. Asia on kesken ja maksutapoja selvitellään...
Valitettavasti en löytänyt tästä tarkkaa tietoa. Tullin sivuilta löytyy tietoa muokkaamattoman kullan ja kullan puolivalmisteiden tuonnista vuosina 2011 - 2017:
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Jalometallien+ulkomaankauppa/e38aaebf-857e-4937-bcec-013b0eb1e454/Jalometallien+ulkomaankauppa.pdf?version=1.0
Vuonna 2020 ilmestynyt Miehen kosketus on Eino Saaren esikoiskirja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512418473&…
Teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Eino Saarelta on julkaistu mm. artikkeleja teatterialan lehdissä. Alla linkki hakupalvelu Finnan hakutulokseen. Samannimisen, mutta huomattavasti vanhemman henkilön, julkaisutietoja hakutuloksesta olen karsinut julkaisuvuotta myöhentämällä, mutta joukossa saattaa kuitenkin olla myös toisen tai toisten samannimisten henkilöiden julkaisuja:
(Tekijä:"saari eino") | Hakutulokset | Finna.fi
Tärkein sota-aikana valvottuja sijaiskoteja lapsille Suomessa organisoinut järjestö oli Koteja Kodittomille Lapsille ry. (vuodesta 1945 Pelastakaa Lapset ry). Sen kautta oli sotavuosina tilapäisiin sijaiskoteihin yksityisperheissä sijoitettuna satoja lapsia.
Matti Kauppi & Elina Rautanen, Oikeus hyvään kotiin : Pelastakaa Lapset ry ja suomalainen lastensuojelutyö 1922-1997
Tällaista selvitystä emme löytäneet, mutta mm. avioeron syitä on selvitetty Jouko Kiisken väitöskirjassa Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (Itä-Suomen yliopisto, 2011). Väitöskirja on luettavissa myös verkossa:
eRepo - Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (uef.fi)
Ruotsinkielisessä Hannah Dangin opinnäytetyössä on myös selvitetty avioerojen syitä: Varför skiljer man sig? : en systematisk litteraturstudie av olika förklaringsmodeller till skilsmässa (pro gradu, Åbo Akademi, 2014).
Soitin Ulvilan kirjastoon, joka on osa Satakirjastojen kimppaa ja kysyin asiaa.
Vika oli ollut viime viikonloppuna harmillinen, mutta onneksi lyhyt. Nyt Ellibsin pitäisi taas toimia.
Jos e-aineistoihin ei vieläkään pääse, voit soittaa lähimpään Satakirjastoon. Tässä Ulvilan numero 02-6774 681
Helmet-kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa ainoastaan mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen.
Halutessasi voit palauttaa lainan postitse. Perille saapuminen on luonnollisesti tällöin omalla vastuullasi. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden osoitteet löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on kaiketikin juttu Kansallisarkiston Keskusarkistosta Mikkelistä. Jutussa kerrottiin asiakirja-arkistojen digitoinnista.
Juttu löytyy Yle Uutisten Keski-Suomen ja Etelä-Savon lähetyksestä 15.9.2021 (kohdasta 4.45) ja on katsottavissa 14 päivää täältä:
https://areena.yle.fi/1-50656335#autoplay=true
Aiheesta voi myös lukea täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-12098509
Rajavartiolaitoksen sivuilla kerrotaan: Maahantulo ja maastalähtö on sallittu vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta Valtioneuvoston asetuksella rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä (901/2006). Rajanylittämisestä muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta säädetään Rajavartiolain (578/2005) 13 §:n pykälässä.
Rajavartiolaitos voi antaa sinulle rajanylitysluvan Schengen-alueen ulkorajan ylittämiseen muualta kuin rajanylityspaikan kautta ja muulloin kuin rajanylityspaikan vahvistettuna aukioloaikana. Ulkorajalla tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattoman maan välistä liikennettä.
Myönnämme rajanylitysluvan, jos siihen on painava syy eikä menettelystä aiheudu vaaraa rajaturvallisuuden...
