"Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään?" kysytään Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Maailmojen loput -kirjan esittelytekstissä. Kirjojen lopetukset ovat eittämättä jääneet aloitusten varjoon. Melkoisen liudan "maailman ja Suomen kirjallisuuden väkevimpiä alkuja" esittelevä kirja kyllä löytyy (Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi, Aloittamisen taito), mutta lopetuksista kiinnostunut saa tyytyä edellä mainittuun Vuolan ja Melenderin teokseen, joka yleisluontoisen romaanin loppuja koskevan pohdinnan ohella sisältää pienoisesseidensä yhteydessä kolmekymmentä valikoitua lopetusta.
Ilmiön - tai oletetun ilmiön - nimi on retrokausaliteetti. Asiaa ovat pohtineet lähinnä filosofit ja fyysikot. Esimerkiksi Huw Price on käsitellyt aihetta teoksessaan Time's Arrow and Archimedes' Point (kirja löytyy mm. Turun yliopiston kirjastosta). Lisää aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelista https://en.wikipedia.org/wiki/Retrocausality
Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta. Paikalliset asukkaat viljelivät erilaisia perunalajikkeita, joista osa oli hyvin erilaisia kuin nykyään kaupallisessa viljelyssä olevat lajikkeet. Osa perunalajikkeista esim. oli myrkyllisiä, ja ne piti käsitellä myrkyn poistamiseksi ennen kuin niitä pystyi syömään.Andien asukkaat valmistivat perunoita ruoaksi mm. keitttämällä ja paistamalla, kuten teemme nykyäänkin. Lisäksi perunoita valmistettiin mm. kuivaamalla sekä pakastamalla ja sulattamalla toistuvasti. Perunan käyttö oli sen alkuperäisillä käyttäjillä moniopuolisempaa kuin nykyajan ihmisillä.Lisää tietoa:https://www.smithsonianmag.com/history/how-the-potato-changed-the-world-108470605/Mann, Charles C.: 1493: Uncovering the New World Columbus...
Suomen lasten aapisissa ja lukukirjoissa fraktuura sinnitteli yllättävän pitkään suhteessa siihen, milloin "fraktuuran ja antikvan välisen taistelun" voi katsoa päättyneen jälkimmäisen hyväksi. Asiaan lienee ollut vaikutuksensa sillä, että meillä fraktuura miellettiin vahvasti "suomalaisiksi puustaveiksi" ja näiden puolustajille kansalliselle yleisölle tarkoitetun tekstin painaminen "latinalaisin kirjaimin" oli suurin piirtein yhtä sopivaa kuin suomalaisen talonpojan pukeminen roomalaiseen vaateparteen. Aluksi antikvalla ladottiinkin ainoastaan suomalaiselle sivistyneistölle tarkoitetut kirjat; kaikki laajimpien kansankerrosten teokset ja sanomalehdet ladottiin fraktuuralla. Päivälehti yritti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa yrityksen...
Tullikoira ei saa palkkaa, mutta sen hoidosta aiheutuneita kuluja katetaan Suomen valtion budjettirahoituksella ja lahjoituksilla.LisätietojaTulli: Tullikoira https://tulli.fi/tutustu-tulliin/tehtavamme/tullikoirat
Ihalainen-nimen taustalla on muinaissuomalainen henkilönnimiaines Iha-. Nimi on yleisin Savossa ja Karjalassa. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana iha on tarkoittanut halua tai toivetta.Kallinen puolestaan on kehittynyt germaanisesta miehennimestä Karl ja sen muunnoksista Kalle ja Kalli. Kallinen vakiintui sukunimeksi Keski-Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa jo 1500-luvulla.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.Suomen murteiden sanakirjan verkkoversio. Suomen murteiden sanakirja - Kotus. Luettu 21.8.2025.
Pihkatappi on konkretiaa. Syksyisin karhut kasvattavat rasvavarastojaan mutta karhut pitävät myös paastojakson tyhjentääkseen suolensa ennen talvilevolle asettumista. Pihkatappi on karhun ensimmäinen talviunen jälkeinen uloste ja se koostuu enimmäkseen suoliston kuolleista soluista. Kun solumassaa kerääntyy peräsuoleen, tästä muodostuu veden poistuessa kova ja ryhmyinen ulostetulppa eli ns. pihkatappi peräaukon suulle. https://suomenluonto.fi/uutiset/karhun-pihkatappi/https://tieku.fi/elaimet/karhun-elimisto-saastaa-energiaa-talviunen-aikana
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy asiasanalla "koulukiusaaminen" viitteitä aiheesta, esim.Monika Riihelä: Koulukiusaaminen (1992),
Christina Salmivalli: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä ja Suvaitsevaisuus: erilaisuuteen
suhtautuminen koulussa (1997).Myös asiasanoilla "suvaitsevaisuus" ja "kiusaaminen"
voi tietoa hakea.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun vastaajaringin avulla löytyi vastaus. Kopioin sen tähän:
"Kyseessä on tosiaan Fröbelin palikat ja laulu "Viisi vauhtiveikkoa".
Löytyy mm. Fröbelin palikoiden "Fröbelin palikat" cd:ltä sekä heidän
"Parhaat leikkilaulut II" -videolta.
"Viisi vauhtiveikkoa lähti matkaamaan...."
Eli kyse oli veikoista, ei peikoista =)"
Hei!
Löysin tämän komean venäjänkielisen kirjan esittelyn netistä Google-haulla, mutta valitettavasti vaikuttaa siltä, että kirjaa ei ole Suomen kirjastoissa. Tarkistin senkin, että tekijän sukunimi translitteroidaan suomeksi muotoon Suhanov.
Hain teosta Frank-monihaulla maakuntakirjastojen yhteistietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta Lindasta. Erikseen tarkistin vielä Museoviraston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastot.
Edes Suomalaisen ja Akateemisen kirjakaupan nettipalveluista ei kirjaa löytynyt, ei tekijän eikä teoksen nimellä.
Maakuntakirjastojen yhteistietokanta Frank ei antanut yhtään suomennettua teosta Jarosław Iwaszkiewiczilta, ainoastaan puolankielisiä. Kansallisbibliografia Fennicastakaan ei löytynyt. Mikäli englanninkielisestä tekstistä on apua, Linda-tietokannasta löytyi teos: The birch grove and other stories, mikä sisältää tekstin ” The Wilko girls”. Teos on Helsingin yliopiston kokoelmissa.
Hei!
Valitettavasti saat vastauksen liian myöhään eli vasta tänään maanantaina.
5.11.2010 Lahden kaupunginkirjaston lähikirjastot, kirjasto-auto-osasto ja pääkirjaston muut osastot lukuuun ottamatta lehtilukusalia olivat suljettuina työyhteisön kehittämispäivän vuoksi.
Pääkirjaston lukusali oli avoinna poikkeuksellisesti klo 9-18.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelua nopeammin vastauksen kirjaston aukioloajoista saa vaikkapa kirjaston kotisivuilta osoitteesta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/aukioloajat.htm
Poikkeukselliset aukioloajat löytyivät 5.11. myös kirjaston etusivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta niinkuin ei koko PIKI-alueelta ei tosiaan löydä yhtään Nox Arcanan levyä. Kiitos palautteesta. Tilaamme kirjastoon yhtyeen levyjä. Yhtye ei ole siis mitenkään "pannassa". Pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta levyjä näyttää löytyvän useita. Niitä voi sieltä kaukolainata 2 euron maksua vastaan.
www.helmet.fi
Asia hoituu paikanpäällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokorttisi ja valokuvallinen henkilötodistus, passi tms. Saat uuden pin-koodin ja lisäämme sähköpostiosoitteesi asiakastiedostoosi.
Hämeenlinnan pääkirjastossa on editointitila, jossa on laitteet myös diojen skannaukseen. Diat voi polttaa cd- tai dvd-levyille tai tallentaa muistitikulle. Editointitilaa voi käyttää kirjaston aukioloaikana 1-4 tuntia kerrallaan. Ensimmäisen käyttökerran yhteydessä voi saada opastuksen laitteiden käyttöön. Tilaa voi varata kirjaston infopisteestä, puh. 03-6213040 ja sen käyttö on ilmaista.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Hei,
Näyttäisi siltä, että kirjastoilla on äänikirjoina vain tuo Salamavaras ja Percy Jackson’s greek gods. Hankintaehdotuksia voi tehdä Keski-kirjastojen verkkosivuilla, jolloin voidaan vielä tarkemmin asiaa selvitellä. Elokuvien jatko näyttää olevan vaakalaudalla: Yhdysvalloissa on ilmestymässä fanien tekemä versio Titaanien kirouksesta, mutta jostain syystä varsinainen elokuvatuotanto polkee paikoillaan. Ilmeisesti, jos jatkoa tulee, luvassa on näyttelijävaihdoksia.
Marja-Kaisa / Jyväskylän kaupunginkirjasto
Sanakirjasta löytyy, zee on meri ja vers on tuore, joten vastapyydetty tai pyyntituore lienee suomalainen vastine, jos kalasta on kyse. Suomi-hollanti-suomi sanakirja löytyy kirjastosta.
Kirja näyttää olevan yhä kaupan tilausjonossa. Emme ole saaneet sitä vielä kirjastoon.
Pyydän vantaalaisia hoputtamaan kauppiasta.
Pahoittelut odotusajasta!
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että Nurmela ei ole toiminut ainakaan kansanedustajana, joten eduskunnan tietokannoissa ei ole hänestä tietoja. Kansallisbiografian artikkelissa hänestä ei ole mainintaa puolueaktiivisuudesta, eikä myöskään vuoden 1970 Kuka kukin on -kirja mainitse puoluejäsenyyttä.
Valtioneuvoston historia 1917-1966 -teoksessa ei myöskään tule esille muuta kuin ammattiministerin roolissa toimiminen. III-osassa mainitaan Kuuskosken ministeristöstä kertovassa osiossa, että "Mikään puolue ei ollut sitoutunut hallitusta tukemaan, vaikka ministereinä olikin sosiaalidemokraattisen opposition, maalaisliiton ja ruotsalaisen kansanpuolueen jäseninä tunnettuja henkilöitä."
