Vuosikymmenen vaihtumisen vuodesta on keskusteltu pitkään, ja vastakkain ovat matemaattinen (nollaan loppuva vuosikymmen) ja yleiskielinen näkemys (yhdeksään loppuva vuosikymmen). Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa ja päätynyt siihen, että kielenhuollossa noudatetaan yleiskielistä kantaa, eli elämme kaksikymmentälukua vuodet 2020-2029. Alla linkki artikkeliin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kie…
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Hei!
Kukurtaja mainitaan Parnasson numeron 6-7 sivulla 35. Myyrmäen lehtisalissa ei tällä hetkellä voi käydä lukemassa lehtiä. Voit varata lehden noudettavaksi omasta lähikirjastostasi. Voit lukea lehden myös e-lehtenä E-magz -palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_missa_ja_milloin_(184802)
Tarvitset kirjautumista varten Helmet-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Voit lukea lehtiä yleisimmillä nettiselaimilla.
1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni.
Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä.
Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983
2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa.
Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka...
Hei.
ePassi näkyy olevan sähköinen maksutapa palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä. Etupäässä käytössä on mobiilisovellus ja varauksin maksu puhelinnumerolla ja verkossa. Myös Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluita voi maksaa mm. ePassilla, mutta ei tässä yhtälössä oikein kirjastolla ole mitään roolia: kurssi maksetaan siis suoraan kurssin järjestäjälle ensisijaisesti paikan päällä, jos he ovat rekisteröityneet ePassin käyttöpaikaksi.
Lähteet
epassi.fi, maksutavat
Helsingin kaupunki. Kulttuuri ja vapaa-aika. Maksut
Suomalaisia arkistoja on koottu Kansallisarkistoon, sinne on kansalaisilla vapaa pääsy. Osa materiaalista on digitoitu, https://arkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat
Työväen arkisto voisi myös olla hyvä paikka tällaisen aineiston tutkimiseen, https://www.tyark.fi/. Sekin on avoimesti käytettävissä. Aineistojen kuvailua, https://www.tyark.fi/muistitieto/. Työväen muistitietotoimikunnan aineistoja Finnassa, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Finnan kautta löytyvät suomalaisten kirjastojen ja arkistojen aineistot, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Makupalat.fi:ssä on valikoima kirjekokoelmia, https://www....
Näyttää siltä, että Death note -elokuvaa vuodelta 2006 ei ole julkaistu Suomessa ollenkaan ja siksi sille ei ole täällä myöskään ikärajoja. Muissa maissa elokuvalle annettuja ikärajoja löytyy Internet Movie Databasesta.
Netflixissä on Death note -niminen mangasarja vuodelta 2006 (ikäraja 13+) ja Death note -niminen elokuva vuodelta 2017 (ikäraja 18+). Tuota vuoden 2006 elokuvaversiota siellä ei ole. C moressa tai Viaplayssa tätä elokuvaa ei myöskään ole.
Amazonissa tämä elokuva näyttää olevan vuokrattavana/ostettavana ja myös dvd:nä, mutta näiden saatavuutta Suomeen ei taata.
Kirja on hyvin todennäköisesti Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa (suom. 1980). Siinä Mitja-poika tapaa kiltin suden, matkaa maalle mummonsa luokse, ja mummo lähettää Mitjan tapaamaan sukulaistaan. Sukulainen onkin noita, joka asuu kananjalkaisessa mökissä ja näyttää Mitjalle tien Makar-kuninkaan ja lohikäärmeen hallitsemaan satumaahan.
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan...
Tässä muutamia nuortenkirjailijoiden nimiä, joiden teoksia on ilmestynyt suomeksi 1970-1990-luvulla.
Bulgaria:
INKIOW, Dimiter
RADITSKOV, Jordan
Itä-Saksa:
DAVID, Kurt
HEIDUCZEK, Werner
HOLTZ-BAUMERT, Gerhard
KANT, Uwe
WELLM, Alfred
Puola:
JURGEL, Irena
KRUGER, Maria
LESKI, Janusz
Tsekkoslovakia:
JARUNKOVA, Klara
KALAS, Ivan
KNAPP, Hanna
PROCHAZKA, Jan
RUDOLF, Stanislav
Neuvostoliitto:
ASTAFJEV, Viktor
BULYTSEV, Kirill
DRAGUNSKI, Viktor
GAIDAR, Arkadi
GRIN, Aleksandr
KORINETS, Juri
ORESKIN, Boris
POGODIN, Radij
REKEMTSUK, Aleksandr
TROJEPOLSKI, Gavril
VORONKOVA, L.
Aatelisarvo menetti Suomessa merkityksensä, kun vuonna 1906 siirryttiin säätyvaltiopäivistä yleiseen äänioikeuteen perustuvaan eduskuntaan. Itsenäisessä Suomessa vuoden 1919 hallitusmuodossa mainittiin kansalaisten olevan yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusmuoto kielsi myöntämästä uusia aatelisarvoja tai muita perinnöllisiä arvoja. Tätä erityistä kieltoa ei mainita enää vuonna 2000 voimaan astuneessa perustuslaissa.
Tässä verkkolähteitä Suomen aatelisista:
https://www.ritarihuone.fi/fi/ritarihuoneesta/suomen_aateli/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_aateli
Jyväskylän kaupunginkirjastosta kerrottiin, että saat kirjastokortin ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Kumpikin runo on sävelletty ja löysin ne sanoituksina nuoteista. Nuotit yleensä kuvaillaan kirjastoissa siten, että niihin sisältyvät yksittäiset kappaleet ovat löydettävissä kappaleen nimellä, mutta tekijätiedot, esim. sanoittajan nimi, yleensä puuttuvat kuvailutiedoista. Tosin esimerkiksi virsikirjoja on harvoin kuvailtu siten, että yksittäiset virret ovat haettavissa. Tässä tapauksessa Vaasan kaupunginkirjastossa tehty kuvailutyö mahdollisti Tegengrenin runon löytämisen Finna-hakupalvelun kautta.
Jacob Tegengrenin (1875-1956) ”Din boning, Herre, är ett ljuvligt hem” sisältyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan, ei kuitenkaan nykyään käytössä olevaan vuoden 1986 virsikirjaan. Runo sisältyy ainakin nuottiin...
Kyseessä voisi olla Josefine Adolfssonin Ketä kiinnostaa? (Otava, 2005). Juonikuvaus ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8b4bc14d-234a-4fa7-a418-6….
Teos kuuluu Signal-sarjaan, jossa julkaistut teokset ovat muodoltaan tavallista neliömäisempiä. Kaikki Signal-sarjan kirjat on listattu palvelumme aiemmassa vastauksessa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-muita-kirjoja-otavan-signal?language….
Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tällaisia "orjahuutokauppoja" tosiaan järjestettiin erilaisten tapahtumien yhteydessä ainakin 1960-luvulta alkaen. Pakinoitsija Arijoutsi (Heikki Sakari Marttila) kirjoitti ilmiöstä Helsingin Sanomissa vuonna 1963. Hän oli poikennut Ateneumissa, jossa Taideteollisuusopiston oppilaat ja opettajat möivät osaamistaan 8 tunnin ajaksi eniten maksavan käyttöön. Näin kerättiin rahaa opiskelijoiden Puolan retken matkakassaan. Varoja kertyikin jutun mukaan huomattava summa. Arijoutsi kehitteli kolumnissaan ajatusta kirjailijoiden luovuuden markkinoinnista samaan tapaan esimerkiksi avustusrahastoiden kartuttamiseen.
Hesarin arkistoista löytyy runsaasti esimerkkejä vastaavista tempauksista. Jo 1962 oli Kokemäellä paikallinen Lions-klubi järjestänyt...
MyHeritage-palvelu antaa Ester Valtosen syntymä- ja kuolinvuosiksi 1905-2014 (tarkempien tietojen saaminen edellyttää rekisteröitymistä palveluun). Heritage Wiki -sivustolla Valtosen syntymä- ja kuolinpäivämäärät ovat samat kuin Wikipediassa eli 17.2.1905-28.7.2014. Ilkka-lehden verkkojulkaisussa on 17.2.2014 muutaman rivin artikkeli otsikolla "Laihialla asuu Suomen toiseksi vanhin henkilö", jossa kerrotaan Valtosen juhlineen kyseisenä päivänä 109-vuotispäiväänsä Toiskan palvelukodissa Laihialla. Tässä muutaman rivin pituisessa jutussa vinkataan lopuksi lukemaan lisää seuraavan päivän paperilehdestä. Heritage Wikistä löytyi myös viite Valtosesta kertovaan Kyrönmaa-lehden artikkeliin nimeltä "Tekemättömyyteen hiljalleen oppinut", mutta...
Singerin sarjanumeroluettelon mukaan tämä ompelukone on valmistettu lokakuussa 1935.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
