Valtakunnallinen varastokirjasto löytyy Kuopiosta. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa sijaitseva Helmet-kirjavarasto säilyttää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston varastoitua aineistoa.
Molemmista varastoista löytyy Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä : Tiedot 20 000 sairaanhoitajasta ja kätilöstä sekä 306 sairaalasta, joka on kustannettu vuonna 1971. Sitä paremmalta vaikuttavaa lähdettä ei löytynyt - kenties sellaista ei ole edes olemassa.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta kerrottiin, että saat kirjastokortin ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Uudenkaupungin vanhaa pääkirjastorakennusta puretaan lisää marraskuuhun. Sen jälkeen
alkaa rakentaminen sisätiloissa, joka kestää ensi vuoden puolelle. Muuton jälkeen kirjastotoiminta
voidaan aloittaa noin kahden kuukauden jälkeen 2023 syksyllä.
Varaus 45/45 tarkoittaa sitä, että olet jonossa sijalla 45 (ensimmäinen luku) ja varauksia on jonossa yhteensä 45 (jälkimmäinen luku), eli olet jonon viimeinen.
Kirjasta on Helmet-kirjastoissa useita eri painoksia. Muiden painosten varausjonot ovat lyhyempiä, joten kannattaa harkita varauksen tekemistä esimerkiksi tästä painoksesta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2049903. Tässä on varauksia tällä hetkellä 86, mutta lainattavia kappaleita 14, joten sen saa varaamalla huomattavasti nopeammin kuin sinun varaamasi painoksen (45 varausta mutta vain yksi lainattava kappale).
Nopeimmin kirjan saa luettavaksi e-kirjana: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069366. Tätä e-kirjaa on kaksi lainakappaletta ja...
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-...
Verkossa saatavilla oleva Kielitoimiston sanakirja antaa artistille seuraavanlaisen määritelmän:
artisti
(viihde)taiteilija.
Juuri verkkoon julkaistu Etymologinen sanakirja sanoo lisäksi seuraavaa:
Etymologinen täydennysosa
kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan artiste ’artisti’ < italian artista ’artisti’, jonka pohjana on latinan ars ’taide, taito’.
Latinan ars‑sanan taivutusmuodot perustuvat vartaloon art-.
Artisti voi tarkoittaa siis taiteilijaa, mutta painotus siinä on yleensä enemmän viihdetaiteilijan puolella.
Viihdetaiteilija taas määritellään Kielitoimiston sanakirjassa näin:
viihdeohjelmaa esittävä taiteilija, artisti.
Iskelmälaulajat ym. viihdetaiteilijat.
Viihde taas...
Brittiläinen Oxford English Dictionary julkaisee nettisivuillaan vuoden sanan (2004 lähtien):
https://languages.oup.com/word-of-the-year/
Yleisradio on joinakin vuosina valinnut yleisöäänestyksellä vuoden sanoja. Vuonna 2010 se oli Wikileaks, vuonna 2013 pöhinä ja vuonna 2014 Putin-juusto. Tiedossa ei ole, järjestetäänkö äänestys joka vuosi. Lisätietoja voisi kysyä Ylen asiakaspalvelusta:
Palaute (yle.fi)
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut kuukauden sanan vuodesta 2011 lähtien:
https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana
Lisäksi vuonna 2021 Me Naiset -lehti järjesti suomen kielen kauneimmasta sanasta lukijaäänestyksen, jonka mukaan se oli äiti; sama vastaus oli saatu Turun Kirjamessuilla vuonna...
Vuonna 1991 julkaistiin Helsingin laulu -niminen albumi, jolla eri artistit esittivät UMO:n säestäminä Helsinki-aiheisia kappaleita. Maarit oli mukana tällä levyllä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035189__Smaarit%20helsin…
Vuonna 1998 ilmestyneellä Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia -kokoelmalla Maarit esitti kappaleen "Mä vielä palaan Helsinkiin". https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191__Smaarit%20helsin…
Olisikohan siis kyseessä jompi kumpi näistä levyistä.
Löydät selkomukautetut klassikot Helmet-hausta laittamalla hakuun "selkokirjat klassikot". Shakespearea ei ole selkomukautettu suomeksi, mutta englanniksi löytyy Three great plays of Shakespeare, jossa on helpotetut englanninkieliset versiot näytelmistä Romeo and Juliet, Macbeth ja King Lear.
Kyseessä lienee Milja Kauniston historiallinen romaanitrilogia Synnintekijä (Gummerus 2013); Kalmantanssi (2014) ja Piispansormus (2015).
Kirjassa Synnintekijä Olavi Maununpoika (Turun piispan Maunu Tavastin ottopoika) lähtee 1425 Sorbonnen yliopistoon opiskelemaan. Siellä hän kohtaa Miracle de Servieresin, mieheksi pukeutuneen naispuolisen opiskelijan. Trilogia seuraa heidän elämäänsä ja seikkailujaan.
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin.
Voisiko kyseessä olla porilainen taiteilija Aarne Elomaa? https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/aarne-elomaa
Hänen signeerauksensa on kyllä yleensä A. ELOMAA ja vuosiluku.
Porin taidemuseosta voisi kysellä, onko hänen signeerauksensa vaihdellut.
https://www.poriartmuseum.fi/me/yhteystiedot/
Taiteilijamatrikkeleista ei löytynyt muita sopivia taiteilijoita.
Vaasan kaupungin museoiden taiteesta vastaavalta amanuenssilta voisi kysyä pohjalaismaisemien tekijöistä
https://vaasankaupunginmuseot.fi/henkilokunta/
Seinäjoen taidehallilta https://www.seinajoentaidehalli.fi/etusivu/ voisi myös kysyä asiasta.
Toivottavasti taulun tekijä selviää.
Niitä voi ostaa Ejes Chokladfabrik ABn liikkeestä osoitteesta Erik Dahlbergsgatan 25, 115 32 STOCKHOLM.
Liikkeessä on huomioitu heidän saamansa mainos ja ilmeisesti kirjan hahmon Mariannen lempisuklaa on erikseen merkitty.
Chris Van Allsburg on useassa haastattelussa kuvaillut, kuinka hänellä oli mielikuva nuoresta pojasta, joka kuulee kaukaisuudesta äänen ja sen jälkeen löytää junan keskeltä metsää. Junan löydettyään poika kenties miettisi, mihin juna olisi menossa. Voisiko juna viedä hänet minne vaan? Entä millaisiin paikkoihin lapset haluaisivat matkustaa, vielä erityisesti jouluaattona. Ehkäpä juurikin Joulupukin luokse...
Chris on kertonut, että hän itse 8-9-vuotiaana paini sen kanssa, että onko joulupukkia vai ei. Ehkä juuri sen takia hän on halunnut, että kirjan päähenkilö on suunnilleen sitä samaa ikäluokkaa.
Tässä pari lähteenä käytettyä englanninkielistä haastattelua:
Milfrod Daily News: https://eu.milforddailynews.com/story/entertainment/...
Elokuva on todennäköisesti Steven Spielbergin ohjaama Häivähdys purppuraa (1985). Elokuva perustuu Alice Walkerin samaa nimeä kantavaan, Pulitzer-palkittuun kirjaan vuodelta 1982.
Hei, ruumiskuoriaisilla tarkoitetaan todennäköisesti raatokuoriaisia eli haiskiaisia tai turkkiloita. Ne ovat melko yleisiä, kookkaita kovakuoriaisia joista osa syö raatoja osa pyydystää ruokansa elävänä. Raatokuoriaisilla on erinomainen hajuaisti, jolla ne haistavat mätänevän ruumiin jopa kahden kilometrin päästä.
Lisätietoa:
Ötökkätieto: Ötökkätieto – Haiskiaiset, turkkilot (Raatokuoriaiset) (otokkatieto.fi)
Suomen Luonto: Raatokuoriainen hoivaa jälkikasvuaan (suomenluonto.fi)
Kyseessä on Lauri Letonmäen runo Sälli ja pastori.
Runo on julkaistu ainakin Letonmäen teoksessa Ohjelmarunoja : 2:nen vihko (Tampereen työväen sanomalehti, 1918).
Voit lukea runon myös Kalevi Kalemaan toimittamasta teoksesta Käy eespäin : Valikoima suomalaista työväenrunoutta (1977) sekä teoksesta Vallankumousrunoja : kokoelma lausuttavia runoja työläislausujille ja runouden ystäville (Työväen kirjallisuuden edistämisyhdistys 1928).
https://www.finna.fi/Record/kirkes.9454?sid=4032474977
https://fi.wikisource.org/wiki/S%C3%A4lli_ja_pastori
https://finna.fi/Record/helka.9918147853506253?sid=4016402369
https://www.finna.fi/Record/piki.23509?sid=4032474977
Olisiko tähän kysymykseen saatavilla mitään lisätietoja? Missä yhteydessä tällaista ilmausta on käytetty, pitäisikö sen liittyä esim. lainsäädäntöön vai mihin?
Näiden tietojen pohjalta emme pysty vastaamaan. Ainoa mistä tuossa saa kiinni on, että asia liittyy jotenkin sosiaali- ja terveysministeröön https://stm.fi/etusivu. Jos näin, asiaa voi tiedustella STM:n kirjaamon kautta kirjaamo.stm@gov.fi
Tein muutamia Helmet-hakuja. Ensimmäisen sanoilla klassikot ja onnellisuus. Tuloksena Katri Valan runokirja Onnen lupauksia.Vaihdoin hakusanaksi onni. Sain 54 tulosta (rajaus kirja ja suomen kieli) Linkki hakutulokseen joukossa mm. Maria Jotunin Tyttö ruusutarhassa ja muita novelleja, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi sekä Juhani Ahon Papin tytär; Papin rouva .Pelkällä haulla klassikot ja aihe rajauksella esim. rakkaus, löytyivät myös Yrjö Kokon Pessi ja Illusia, Jane Austenin Viisasteleva sydän, William Shakespearen Loppu hyvin, kaikki hyvin sekä George Orwellin Päivät Burmassa. Linkki hakutulokseenMyös hakusanalla hyvä elämä, löytyy aiheeseen sopivia kirjoja jotka ovat jo klassikoita esim. John Stenbeckin Hyvien ihmisten juhla, Luisa...
