HelMet-aineistotietokannan (www.helmet.fi) mukaan kysymääsi kirja 'Culture shock! Japan' löytyy Kirjasto 10:n kokoelmista.
Kirjasto Kympin osoite on Elielinaukio 2 G ja puhelinnumero
09-31085703.
Hei,
mukava kuulla että olette viihtyneet kirjastossamme.
Tässä selitys mistä myöhästymismaksu aiheutui.
Blanka-kirjastojen sääntöjen mukaan laina-aika päättyy eräpäivänä kirjaston aukioloajan päättyessä. Eli jos kirja on laitettu palautuslaatikkoon palautuspäivänä kun kirjasto on jo suljettu, se on jo ehtinyt myöhästyä, koska se palautuu järjestelmässä vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Kirjaston säännöt löytyvät osoitteesta www.blanka.fi
(tai suoraan linkistä: http://www.blanka.fi/wp-content/uploads/2014/04/Blankakirjastojen-kaeyt…)
Toivottavasti tämä selventää, miksi kirjastojärjestelmään on tullut myöhästymismaksu palautuneeseen kirjaan.
Valitettavasti runon kirjoittajan jäljittäminen ei ole onnistunut. Kuten arvelet, kyseessä saattaa olla paikallinen jalasjärveläinen runoilija, jolloin jäljittäminen on hankalaa.
Jos runoilija todella on kotoisin Jalasjärveltä, kannattaa olla yhteyksissä suoraan sinne. Heillä saattaa olla jotain tietoa kotiseutuarkistoissa tms.
Jalasjärven kirjaston sähköposti on: kirjasto.jalasjarvi@kurikka.fi
Ja Jalasjärvi-Seuran sähköposti taas: jalasjarviseura@jalasjarvenmuseo.fi
Hei,
Kiitos toiveestasi, välitin sen eteenpäin 3D-tulostusvastaavillemme jotka laittavat ruskean värin seuraavaan tilaukseen mikäli sitä on saatavilla. Ennen joulua uutta filamenttia ei kuitenkaan ole käytännön syistä mahdollista saada.
Tiesithän, että 3D-tulostettuja esineitä on mahdollista maalata esimerkiksi pienoismalleille tarkoitetuilla maaleilla? Näin lopputuloksesta on mahdollista saada juuri sen värinen kuin tarve on filamentista riippumatta.
Hei,
ainakin Oulun kaupunginkirjastossa on laadittu S2-oppilaiden diplomi ala- ja yläkouluille ja lukioon. Alla on linkki heidän sivustoonsa. Helmet-kirjastoissa on myös lukudiplomi, jossa on huomioitu S2-oppilaat. Siitäkin on linkki alla.
Oulun S2-oppilaiden diplomi
Helmet-lukudiplomi Diplomi A (S2 1-2 luokat)
Voit hoitaa asian jonkin Helmet-kirjaston tiskillä.
Kirjan voi korvata joko rahalla tai tuomalla kirjastolle saman kirjan uutena kappaleena. (Hyväkuntoisena).
Kun olet korvannut kirjan, voit pitää (heti seuraavana päivänä löytyvän) kirjaston kappaleen itselläsi.
Seuraavissa kirjoissa on norjalaisia reseptejä sekä muutakin tietoa norjalaisesta ruokakulttuurista:
Eurooppalaisessa keittiössä
Maailman ihanimmat leivonnaiset: suolaiset ja makeat herkut 15 maasta
Nars, Kenneth: Purtavaa Pohjolasta
Pohjolan herkut: makumatka Pohjolan pitopöytiin
Täydellinen päivä: ruokaretki Pohjoismaissa
Kirja voisi olla Henry M. Stanleyn kirjoittama Kalulu: prinssi, kuningas ja orja. Se on ensimmäisen kerran suomennettu jo vuonna 1877, ja muita painoksia on ilmestynyt vuosina 1918, 1954 ja 1966. Kirjassa on värikäs kansi (ainakin vuoden 1954 painoksessa) ja mustavalkoisia kuvia, mm. norsu ja muita eläimiä ja myös ihmisiä. Kirjan poika, Kalulu, joutuu orjaksi. Lopussa hän pääsee vapaaksi ja takaisin perheen luo.
Kirjan kirjoittaja on walesilainen tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko, joten se on kyllä alun perin kirjoitettu englanniksi.
Kirja on luettavissa e-kirjana Gutenberg-projektin kautta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/50517
Helmet -hausta löytyy BMW:n 3-sarjan korjausoppaita eri vuosimalleille
Haun tulokset sivulla https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SBMW%203-sarja__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Saksankielinen Wikipedia-artikkeli tietää kertoo, että etunimi on tosiaan "Artur" ja että nimi "Artur Axmann" ei ole alkuperäinen. Syntyjään kyseinen henkilö oli nimeltään Erich Siewert. Tätä nimeä hän käytti hävityn sodan jälkeen yrittäessään piiloutua, mutta jäi kiinni ja sai lyhyen vankeustuomion.
Jostain syystä suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa on ollut etunimi muodossa "Arthur". Se on kaikkien muitten lähteitten mukaan väärin kirjoitettu.
Heikki Poroila
Olisiko kyseessä Anthony Brownen tekemä kuvakirja Tunneli? Kirjassa on sisarukset, jotka riitelevät paljon. Poika haluaa mennä tyttöä pelottavaan tunneliin ja tytön on voitettava pelkonsa ja mentävä perässä. Tyttö löytää lopulta patsaaksi jähmettyneen veljensä. Jyväskylän pääkirjastossa kirja on varastossa, mutta kirjan voi pyytää lainaan lastenosaston tiskistä tai siitä voi tehdä verkkokirjastossa varauksen.
Nelosella on sivu, johon on koottu kaikki osallistumishaut sekä ohjelmiin että yleisöön, https://www.nelonen.fi/osallistu . Sivun alareunasta löytyvät lisäksi linkit yhteystietoihin ja Lähetä palautetta -lomakkeeseen.
Tamperelaisen Campanella-kuoron levytyksiä on tiedusteltu palstalla aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tassapa-haastava-kysymys-kuinka-monta
Kysymyksessä mainittu kuoron ensilevytys vuodelta 1983 julkaistiin LP-levynä (vinyyli) ja C-kasettina, jotka olivat tuon ajan ääniteformaatit. Cd-levynä sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu.
LP-levyversio on lainattavissa ainakin Valkeakosken kirjastosta. Kaukolainaksi sitä voi tiedustella oman kirjaston kautta.
Hautapaikan historiasta ja tapahtumista siihen liittyen tiedetään Vuolenkoskellakin hyvin vähän. Hautaan liittyviä kertomuksia kylläkin on liikkunut sukupolvelta toiselle jo pidemmän aikaa. Pekko, Arto Vuolenkosken vaiheilla II teoksesta löytyy kuva, jonka tekstissä lukee Vapaussodan aikoihin, vuonna 1918, surmattiin Vuolenkoskellakin sekä punaisia että valkoisia. Tämä surmattujen työläisten hauta sijaitsee urheilukentän lähellä.
Poliittisten puolueiden rahoituksesta löytyy muutama artikkeli ja kirja. Suomen Kuvalehdessä on julkaistu Vaaliraha-sarja, https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-unelma-punaisesta-suomesta-ruplat-ja-dollarit-vasemmalle/. Kirjoittaja on Arto Luukkanen. Myös hänen muuta tuotantoaan voisi silmäillä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=arto+luukkanen&type=AllFields&limit=20
Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla. SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954, Otava 2007, kuvaa SDP:n rahoitusta noina vuosina.
Näyttäisi siltä, että Markku Kuisman tuotannosta löytyisi kiinnostavaa luettavaa taloudesta ja valtioiden suhteista kiinnostuneelle. Tästä artikkelista voi tutkia, minkälaisia...
Esimerkiksi vuonna 2013 omenantuotannossa oli yhteensä 660 ha josta 67,1 ha luomua https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/06/Luomuome…
Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta löytyy kattavasti erilaisia tilastoja viljan-, kasvien- ja hedelmänviljelystä. Vuonna 2018 omenanviljelyssä oli kaikkiaan 673 hehtaaria ja satoa saatiin lähes 7,2 miljoonaa kiloa. Luomuomenaa viljeltiin samana vuonna 65 hehtaarin alalla ja tuotantoa kertyi 153 000 kiloa.
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tu…
.
