Helmet-haulla löytyi heti kiva lastentietokirja
Fysiikan maailma / [Michael Cramer Andersen ... et al. ; päätoimittaja Lotte Juul Nielsen]
Myös kirja Fysiikka ja kemia / [teksti: Jordi Llansana ; suomentanut: Ville Veihola] voisi olla kiinnostava.
Kenties teos 100 asiaa jotka haluat tietää / kirjoittanut Alex Frith ... [et al.] ; kuvittanut Federico Mariani & Jorge Martin ; suomentanut Reija Jousjärvi
vastaisi myös sähkömagnetismin kysymyksiin.
Lapset ovat kovin erilaisia jo varsin nuorina. Ehkäpä myös aikuisten kirja Sähkön pitkä historia / Ismo Lindell olisi sopiva?
Sinun kannattaa kysyä asiaa Sanastolta, koska tekijänoikeus koskee myös nimeä jos se ylittää teoskynnyksen. Sanasto valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia ja siten osaa sanoa voitko käyttää haluamaasi nimeä.
Kirjan nimen tekijänoikeuksista on kysytty ennenkin ja voitkin katsoa tästä vastauksesta linkit joista löytyy lisätietoa tekijänoikeuksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjan-nimi-suojattu-eli?from=term/200182&language_content_entity=fi
Tarkoitatko Pyhäjokiseutu-nimistä lehteä? Tämä lehti on luettavissa verkkolehtenä Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen tietokoneilla ja langattomassa verkossa ePress-palvelussa. Palvelun lehdet ovat luettavissa kahden vuoden ajalta. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Neurotutkimusten mukaan rakastuminen on joukko aivoissa tapahtuvia kemiallisia reaktioita, jotka saavat aikaan psyykkisiä ja fyysisiä reaktioita. Yksi ihmiskehoon rakastuessamme vapautuvista kemikaaleista on adrenaliini, joka parantaa lihasten verenkiertoa. Tällä on oma merkityksellinen tehtävänsä osana pariutumisrituaalejamme, joiden tarkoitus viime kädessä on johtaa suvun ja ihmiskunnan jatkumiseen.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Tony Dunderfelt, Parisuhteen kemia : mitä oikeastaan tapahtuu miehen ja naisen välillä?
Tony Dunderfelt, Mitä on rakkaus?
Helen Fisher, Miksi rakastumme : romanttinen rakkaus ja miten säilytämme kipinän
Desmond Morris, Eläin nimeltä ihminen : henkilökohtainen näkemys ihmislajista
Allan & Barbara Pease,...
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Hei!
Kukurtaja mainitaan Parnasson numeron 6-7 sivulla 35. Myyrmäen lehtisalissa ei tällä hetkellä voi käydä lukemassa lehtiä. Voit varata lehden noudettavaksi omasta lähikirjastostasi. Voit lukea lehden myös e-lehtenä E-magz -palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_missa_ja_milloin_(184802)
Tarvitset kirjautumista varten Helmet-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Voit lukea lehtiä yleisimmillä nettiselaimilla.
Moi!
Ylen äänitetietokannan mukaan kyseinen kappale on tosiaan Paul Fagerlundin sävellys. Ensimmäisen kerran se on levytetty vuonna 1978 Vexi Salmen sanoittamana Kössi Härmän albumilla "Tee mulle niin". Tässä on linkki kappaleen tietoihin fono.fi-äänitetietokannassa: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=5cd657c0-645b-4778-9f41-1fd0… (laulettu versio) ja http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=tee+mulle+niin&culture=… (Fagerlundin instrumentaalinen sähköurkuversio)
Valitettavasti kappaleen nuottia ei löydy suomalaisten kirjastojen kokoelmista, ei edes kansalliskirjastosta tai varastokirjastosta. En löytänyt myöskään mitään viitteitä nuotin olemassaolosta esimerkiksi antikvariaattien valikoimista, joten pahoin...
Helmet-kirjastoista hakusanoilla Helsinki ja teollistuminen löytyivät seuraavat teokset, joista voisi saada tietoa:
Kadonneen kaupungin jäljillä : teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä = Tracing the lost city : industrial transformations in the historical heart of Helsinki / Anja Kervanto Nevanlinna
Teollisuuden vuosisata 1890-1990 : Teollisuusvakuutus ja sen edeltäjäyhtiöt 100 vuotta / Markku Kuisma
Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle / Heikki Waris
Lisäksi voisi olla hyödyllistä tutustua kirjasarjaan nimeltä Helsingin kaupungin historia. Teoksia voi varata Helmet.fi:n kautta.
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevista linkeistä puolestaan...
Suomalaisia arkistoja on koottu Kansallisarkistoon, sinne on kansalaisilla vapaa pääsy. Osa materiaalista on digitoitu, https://arkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat
Työväen arkisto voisi myös olla hyvä paikka tällaisen aineiston tutkimiseen, https://www.tyark.fi/. Sekin on avoimesti käytettävissä. Aineistojen kuvailua, https://www.tyark.fi/muistitieto/. Työväen muistitietotoimikunnan aineistoja Finnassa, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Finnan kautta löytyvät suomalaisten kirjastojen ja arkistojen aineistot, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Makupalat.fi:ssä on valikoima kirjekokoelmia, https://www....
Kirja on hyvin todennäköisesti Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa (suom. 1980). Siinä Mitja-poika tapaa kiltin suden, matkaa maalle mummonsa luokse, ja mummo lähettää Mitjan tapaamaan sukulaistaan. Sukulainen onkin noita, joka asuu kananjalkaisessa mökissä ja näyttää Mitjalle tien Makar-kuninkaan ja lohikäärmeen hallitsemaan satumaahan.
Lause liitetään ranskalaiseen filosofiin Voltaireen. Itse asiassa on kuitenkin englantilaisen kirjailijan kuvaus Voltairen ajattelutavasta.
"
Evelyn Beatrice Hall (28 September 1868 – 13 April 1956),[1][2][3][Note 1] who wrote under the pseudonym S[tephen] G. Tallentyre, was an English writer best known for her biography of Voltaire entitled The Life of Voltaire, first published in 1903. She also wrote The Friends of Voltaire, which she completed in 1906.
In The Friends of Voltaire, Hall wrote the phrase: "I disapprove of what you say, but I will defend to the death your right to say it"[4] as an illustration of Voltaire's beliefs.[5] This quotation – which is sometimes misattributed to...
Aatelisarvo menetti Suomessa merkityksensä, kun vuonna 1906 siirryttiin säätyvaltiopäivistä yleiseen äänioikeuteen perustuvaan eduskuntaan. Itsenäisessä Suomessa vuoden 1919 hallitusmuodossa mainittiin kansalaisten olevan yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusmuoto kielsi myöntämästä uusia aatelisarvoja tai muita perinnöllisiä arvoja. Tätä erityistä kieltoa ei mainita enää vuonna 2000 voimaan astuneessa perustuslaissa.
Tässä verkkolähteitä Suomen aatelisista:
https://www.ritarihuone.fi/fi/ritarihuoneesta/suomen_aateli/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_aateli
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Jules Vernen teoksen Sukelluslaivalla maapallon ympäri on kuvittanut Ola Fogelberg. Teoksesta on otettu useampi uusintapainos ja O. A. Joutsenen suomentamassa ja sittemmin Marta Tynnin lyhentäen suomentamassa versiossa on käytetty Ola Fogelbergin kuvitusta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Jyväskylän kaupunginkirjastosta kerrottiin, että saat kirjastokortin ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Et voi saada kirjaa Myyrmäen kirjastoon tai muuhunkaan Helmet-kirjastoon. Kaisa-talon kirjasto on avoinna kaikille. Saat kirjastokortin, kun otat henkilöllisyystodistuksen mukaasi ja voit lainata kirjan suoraan Kaisa-talon kirjastosta. Helmet-kirjastot eivät tilaa kaunolainana sellaista, joka on saatavilla pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista.
Kaisatalon kirjasto : https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/kaikkien-kirjasto
Helmet : Kaukopalvelu https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Konduktöörin mielestä Liisan kysymys on mitä ilmeisimmin naiiviudessaan huvittava eikä vakavan vastauksen väärti. Kyseinen kohtaus onkin oivallinen esimerkki Rafael Koskimiehen Rautatie-analyysissaan esittämästä huomiosta: "Aho on tieten tahtoen halunnut tähdentää päähenkilöittensä alkeellisuutta, herttaista lapsenomaisuutta, tietämättömyyttä maailman menosta, -- " (Toisto ja porrastus Rautatiessä. – Rafael Koskimies, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta)
Vastaaminen kesti hieman, koska kysyin asiaa pätevämmiltä. Tampereen kollega tiesi.
Lainaus on Arvo Turtiaisen runosta Kaksi ystävää kokoelmasta Laulu kiven ja raudan ympyrässä (1945). Helmet linkki
Waltarin luoma hahmo Mikael Hakim seikkaili Istanbulissa 1520- ja 1530-luvuilla. Istanbul oli jo tuon ajan maailmassa suurkaupunki. Arviot asukasluvusta vaihtelevat, mutta 1500-luvun alussa Istanbulissa arvioidaan olleen parisataatuhatta asukasta. Asukasmäärä kasvoi vauhdilla ja 1500-luvun puolivälissä väkiluku ylitti mahdollisesti jo puolen miljoonan rajan.
Lisää tietoa maailman suurkaupunkien väkiluvun kehityksestä löytyy esimerkiksi tältä englanninkieliseltä sivustolta:
Ranking the World's Most Populous Cities, Over 500 Years of History (visualcapitalist.com)
