Kappaleesta "Be My Love" tai suomeksi "Rakkaani" löytyy nuotinnos esimerkiksi Suuresta toivelaulukirja 9:stä. Muita versioita on julkaistu myös näissä kokoelmissa.
24.6. on kristillisen kirkkovuosikalenterin mukaan Johannes Kastajan syntymäpäivä.
Lähteet ja lisätietoja
Yle: Juhannus 17.5.2010 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…
Kirkkovuosikalenteri https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuosipaiva/juhannuspaiva-joha…
Camarguenhevosen alkuperää ei tunneta, mutta sitä pidetään yhtenä vanhimmista hevosroduista. Hevosta on pidetty hyvin samannäköisenä kuin Lascaux'n luolamaalauksissa kuvatut muinaishevoset. Samoin vuonna 1875 muinaisten kivityökalujen läheisyydestä löydetty hevosen luuranko viittaa rodun olleen olemassa kivikaudella. Tämän perusteella sitä on pidetty villihevosten jälkeläisenä. Sen on katsottu polveutuvan przewalskinhevosesta, jota pidettiin pitkään ainoana kesyhevosista polveutumattomana villihevosena. Sittemmin przewalskinhevonenkin on osoittautunut muinaiseksi kesyhevoseksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Camarguenhevonen
https://fr.wikipedia.org/wiki/Camargue_(cheval)
https://web.archive.org/web/...
Arkistojen portista löytää kuvauksen oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta eri aikakausilla, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomioistuinlaito…. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, joten kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen ja tehdä tietopyyntö sinne, https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html. Kansallisarkiston aineistoja voi myös tutkia verkossa Astia-palvelussa, https://astia.narc.fi/uusiastia/.
1960-luvulla keskikouluissa noudatettiin 1940-luvun lopulla vahvistettuja lukusuunnitelmia. Joidenkin oppiaineiden viikkotuntimäärissä oli pieniä keskinäisiä eroja sen mukaan, oliko kyseessä poika-, tyttö-, yhteis-, normaali- vai klassillinen lyseo. Ruotsia opiskeltiin normaalisti 3 tuntia 3. ja 4. luokalla ja 2 tuntia 5. luokalla.
Lähteet:
Vahvistetut lukusuunnitelmat tamperelaisten lyseoiden vuosikertomuksista
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
"Ravintoarvotiedot ovat keskiarvolukuja, jotka perustuvat joko
valmistajan tekemään analyysiin
käytettyjen ainesosien tunnettuihin keskiarvolukuihin perustuviin laskelmiin, tai
yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon perustuviin laskelmiin."
Elintarvikeanalyyseja tehdään kemiallisesti, fysikaalisesti ja aistinvaraisesti. Opetushallituksen sivu kertoo näistä analyysimenetelmistä. Sieltä löytyy myös ohje elintarvikkeen ravintoainekoostumuksen määrittämiseksi.
Keskiarvolukuja ainesosille voidaan hakea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietokannasta Fineli. Tietoa elintarvikkeiden ravintoarvojen laskemisesta näiden lukujen...
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978)....
Tapiolan Kirjokannen ja Ison omenan kauppakeskuksen yläpuolella olevia asuntoja vuokraavat useat tahot.
Vuokrailmoituksia löytyy useasta palvelusta esim. Vuokraovi.com, Oikotie asunnot ja Tori.fi.
Citycon vuokraa nyt asuntoja Lippulaivan kauppakeskuksen lähellä ja tulevaisuudessa ehkä myös Ison Omenan lähellä. Linkki Länsiväylän uutiseen 5.11.2021 sekä Linkki Asuinhuoneistot.Citycon
Kyseessä on Lauri Letonmäen runo Sälli ja pastori.
Runo on julkaistu ainakin Letonmäen teoksessa Ohjelmarunoja : 2:nen vihko (Tampereen työväen sanomalehti, 1918).
Voit lukea runon myös Kalevi Kalemaan toimittamasta teoksesta Käy eespäin : Valikoima suomalaista työväenrunoutta (1977) sekä teoksesta Vallankumousrunoja : kokoelma lausuttavia runoja työläislausujille ja runouden ystäville (Työväen kirjallisuuden edistämisyhdistys 1928).
https://www.finna.fi/Record/kirkes.9454?sid=4032474977
https://fi.wikisource.org/wiki/S%C3%A4lli_ja_pastori
https://finna.fi/Record/helka.9918147853506253?sid=4016402369
https://www.finna.fi/Record/piki.23509?sid=4032474977
Oskari Peltomaa oli tamperelainen kupari- ja peltiseppä. Hän mainosti palvelujaan ahkerasti sanomalehdissä 1930-luvulla. Mainoksen mukaan hän teki mm. kattoja, peltimuureja ja tinauksia.Kuparipannuun tehdystä reiästä ei löytynyt tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tietää, mistä on kysymys?
Nykyisin käytössä oleva pilviluokitus perustuu kansainväliseen Pilviatlakseen, jota käytetään ympäri maailman apuvälineenä pilvien havainnointiin sekä pilvitietojen laatimiseen. Teos syntyi aikoinaan (v. 1896) mm. sen havainnon pohjalta, että pilvet ovat suunnilleen samanlaisia kaikkialla maailmassa. Pilvissä ja niiden esiintyvyydessä eri puolilla maapalloa on kuitenkin myös eroja.Pilvien muodostumiseen ja koostumukseen vaikuttavat esimerkiksi ilmavirtaukset, maaston muodot ja korkeuserot, valtameret ja muut vesistöt, ilman kosteus sekä lämpötila. Myös ilmakehään liittyvät seikat vaikuttavat pilvien esiintymiseen. Esim. päiväntasaajan seudulla, jossa alailmakehä on paksumpi, pilvet ovat korkeammalla kuin napa-alueilla, joissa alailmakehä...
Tässä vastauksena käännös sivulta:https://mythologycrafts.com/lemures-and-roman-bean-recieps/"Festivaali järjestettiin kolmena ei-peräkkäisenä päivänä toukokuussa (9., 11. ja 13. päivä). Festivaalin aikana ihmiset suorittivat erilaisia rituaaleja päästäkseen eroon pahoista hengistä ja varmistamaan, etteivät aaveet vahingoittaneet eläviä. Rituaaleihin sisältyi miespuolinen perheenpää (tunnetaan nimellä paterfamilias) kävelemässä paljain jaloin keskiyöllä ja heittäen tummia papuja olkapäälleen. Tummat pavut yhdistettiin alamaailmaan niiden värin ja kyvyn synnyttää uutta elämää vuoksi (lisätietoja alamaailman myyteistä Persephone- ja Cerberus-käsitöiden avulla.) Kun talon isä vaelsi ympäriinsä paljain jaloin heittäen papuja, hän...
Seuraavia kirjoja kannattaa kokeilla: Jukka Behm: Ihmepoika Leon, Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan, Sanna Heinonen: Noland ja Hanna Kökkö: Niki Dundee -sarja. Ilpo Koskela on tehnyt Rajalinja-nimisen sarjakuvan, joka voisi myös kiinnostaa.
Digi- ja väestötietoviraston sivuilta löytyy tietoa sukunimen muuttamisesta ja sen ehdoista: dvv.fi/sukunimen-muuttaminenKohdassa "Minkälaista nimeä voin hakea? Keneltä tarvitsen suostumuksen?" lukee, että nimen voi saada käyttöönsä mm. jos "sukunimi on ollut käytössäsi aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä".
Laulun nimi on "Kulkunen soi". Sen on säveltänyt Seija Pitkänen ja sanoittanut Aini Tahvanainen. Laulu sisältyy nuotteihin "Musiikin aika. 1-2" (sanat, melodia, sointumerkit; WSOY, 1997) ja "Musiikin aika. 1-2, Opettajan kirja" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit; WSOY, 1998).
Niska-sukunimi on useimmiten peräisin paikannimestä. Niska merkitsee mm. kosken tai virtapaikan yläjuoksua tai kangasta tai korkeahkoa selännettä esim. suon keskellä. Ajan myötä asukkaat ovat ottaneet paikan nimen sukunimekseen. Niska esiintyy talon- ja sukunimenä etupäässä Peräpohjolassa.Niskanen on muodostettu Niska-nimestä. Niskanen on voinut muodostua myös itsepäiselle tai uppiniskaiselle annetusta lisänimestä.Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Pakkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä...
Löydän tällaisen CD-äänikirjan: Taikamaan esiopetus : laulut ja tarinat | Satakirjastot | Finna.fi. Siinä on mukana kappale Kuuletko saman musiikin? Tuo CD-äänikirja on Satakirjastojen kokoelmassa. Valitettavasti sitä ei ole minun kirjastossani nyt paikalla, että voisin tarkistaa, onko kyse juuri etsimästäsi kappaleesta, mutta levy on Finnan mukaan paikalla Huittisten pääkirjastossa nuorten osastolla.
