Hankinnoissa on pyritty kotimaisuuteen silloin, kun se on taloudellisesti ja huoltovarmuussyistä perusteltua. Hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia kansallisesti ja kansainvälisesti. Se voi tarkoittaa sekä teknisten järjestelmien yhteensopivuutta että toimintatapojen ja -menetelmien yhteensopivuutta. Kansainvälinen tekninen yhteensopivuus toteutetaan yleensä Naton STANAG-vakiointisopimusten kautta. Kotimaiset suorituskyvyt voidaan suunnitella yhteensopiviksi Naton standardien kanssa, ja vientimarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta tämä lieneekin järkevää.
Aivan kysytyn kaltaista julkista tilastoa ei valitettavasti ole. Valtion talousarvioesityksen momentilla 27.18 on esitetty puolustusmateriaalihankintojen...
Uskonnolliset ihmiset eivät välttämättä eläkään terveempinä ja pitempään, vaikka niin on ajateltu. Circulation-lehdessä 2010 julkaistuun tutkimukseen. osallistui 5 500 keskimäärin kuusikymppistä miestä ja naista. Yhdysvaltalaistutkimus osoitti, etteivät uskonnolliset ihmiset säästy ainakaan sydänsairauksilta sen todennäköisemmin kuin muutkaan. Lisäksi he ovat usein ylipainoisia.
Tutkijat määrittelivät uskonnollisuuden paljon monipuolisemmin kuin tutkimuksissa yleensä. Osallistujilta kysyttiin, kuinka usein he osallistuvat uskonnollisiin tai hengellisiin tilaisuuksiin sekä kuinka usein he rukoilevat tai mietiskelevät. Myös yleisempää henkisyyttä ja henkisiä kokemuksia kartoitettiin.
Kun osallistujien ikä...
Helmet-kirjastojen omassa kokoelmassa ei ole aiheesta mitään, mutta korkeakoulukirjastoista löytyy jo vähän paremmin. Pääset tutkimaan kokoelmaa esim. osoitteessa www.finna.fi. Kirjoita hakulaatikkoon hakusanaksi kiihtyvyyssensorit tai magnetometrit. Molemmista aiheista on kirjoitettu runsaasti opinnäytetöitä, joista monet ovat vapaasti verkossa luettavissa.
Jos hakutuloksista löytyy kiinnostava teos, jota ei ole saatavilla pääkaupunkiseudulta, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainatilauslomake ja -hinnasto löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu.
Voit myös soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja pyytää uusimaan lainan puhelimitse.
Tällä kertaa onnistuin uusinnassa (teos ei ollut varattu) antamillasi tiedoilla. Uusi eräpäivä on 1.10.2018
Termillä oktroi tarkoitetaan valtalupaa, joka voi liittyä esimerkiksi kaupallisen toiminnan harjoittamiseen, mutta myös tilanteeseen, jossa yksinvaltiaana toimiva kuningas tms. luovuttaa valtansa tai osa siitä esimerkiksi säädyille tai suoraan kansaa edustavalle elimelle. Esimerkiksi Suomessa termiä käytettiin Venäjän vallan aikana määräyksistä, joitten nojalla senaatin jäsenet saivat toimia tehtävässään.
Kysyjän mainitsema "Keisari Max 1" viitannee Baijerin kuninkaana 1806-1825 toimineeseen Maximilian I Josephiin (27.5.1756 - 13.10.1825), joka perusti jo vuonna 1808 kaksikamarisen parlamentin, jolle luovutti osan vallastaan ns. oktroidun valtiosäännön kautta.
Heikki Poroila
Viimeiset paperiset puhelinluettelot julkaistiin vuonna 2017. Kirjastossa ei ole vanhoja puhelinluetteloita, mutta Fonecta kertoi sivuillaan, että vuoden 2013 Pohjois-Savon puhelinluettelossa oli uutuutena myös mm. "uudistuneet taajamakartat ja 20-sivuinen koko Suomen tiekartta. Myös lähialueiden ja muun Suomen kaupunkien keskustakarttoja, taajamakarttoja ja laskettelualueiden topografisia karttoja." Ilman puhelinluetteloita emme pysty selvittämään, olisiko mukana ollut myös Etelä-Savon kuntien puhelintietoja. Alla linkki Fonectan tiedotteeseen:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/pohjois-savon-puhelinluettelo-ja-keltaiset-sivut-auttaa-arjessa?publisherId=3906&releaseId=58091
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen espanjankielistä käännöstä Sinuhé, el egipcio (traducción de Manuel Bosch Barret, Plaza & Janés, useita painoksia) näyttää olevan saatavilla sekä verkkokirjakaupoista että nettiantikvariaateista. Verkkokaupat, joista kirjan voi tilata löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Koska kirja näyttää olevan saatavilla, myös kirjakaupat tilannevat mielellään teoksen teille.
Syitä lopettaa vaikka jokin pitkäaikainen harrastus on varmasti melkein yhtä paljon kuin lopettajiakin, tässä muutamia: ajan puute, elämäntilanteen muutos, taloudelliset syyt, väsyminen, vanheneminen, sairastuminen. Mitään listausta syistä emme onnistuneet löytämään.
Kyseinen teksti löytyy ainakin Ähtäriin pystytetystä Hugo Simbergin muistomerkistä (uutisoitu mm. Ilkka-sanomalehdessä 12.6.2017). Muistomerkissä lukee täältä Tuonelaan - tog sig till Hades.
Kun mietitään tog sig till Hades -tekstin tarkoitusta niin edellä mainittu täältä Tuonelaan on hyvä vapaamuotoinen käännös: Vanhoissa jumaltarustoissa Hades viittaa jumalan lisäksi myös vainajien olinpaikkaan ja tuonpuoleiseen. Suomalaisessa mytologiassa vastaava paikka on Tuonela. Muistoteksti kuvannee siis vainajan päätymistä tuonpuoleiseen. En kuitenkaan valitettavasti onnistunut löytämään lähdettä muistotekstin alkuperästä tai siitä onko se miten yleinen.
Voimakkaasta, jopa pakkomielteisestä halusta matkustaa käytetään joskus termiä wanderlust. Termistä on tehty Wikipedia-artikkeli ja siitä on artikkeli viihde- ja mielipideblogi Mielen ihmeet -sivustolla, mutta tutkittua tietoa aiheesta ei löytynyt:
https://en.wikipedia.org/wiki/Wanderlust
https://mielenihmeet.fi/wanderlust-oireyhtyma-pakkomielle-matkustaa/
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kappaleen! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista kyseistä kappaletta?
Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisistä ammattiryhmistä löytyy luettelo Valtioneuvoston sivuilta: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/yhteiskunnan-toiminnan-kannalta-kriittisten-alojen-henkilosto.
Olen usein pohtinut samaa. Herman Melville totesi Moby Dick -teoksessaan: "Sillä kuten tunnettua, mietiskelyn ja veden välillä vallitsee ikuinen yhteys" (suom. Seppo Virtanen). Helsingin Sanomissa julkaistiin muutama vuosi sitten aihetta käsittelevä artikkeli: https://www.hs.fi/elama/art-2000002900709.html.
Anita Ronkaisen käännös näyttäisi olevan vuodelta 1978. Kirja löytyy Pasilan kirjaston käsikirjastosta, jossa sitä voi käydä lukemassa, kunhan korona-ajan rajoitukset poistuvat.
Vuoden 1988 painosta näyttää löytyvän Antikvaari.fi-palvelusta myynnissä, mutta ei tuota 1978 painosta. Siellä voi laittaa haluamansa kirjat puutelistalle, jolloin asiakkaaseen otetaan yhteyttä, kun haluttu kirja tulee myyntiin.
Rovaniemen pääkirjastossa on varattavia kokoustiloja. Varauksia voi tehdä omilla tunnuksilla (kirjastokortin numero ja pin-koodi) varaamon kautta osoitteessa https://varaamo.lapinkirjasto.fi/search?date=2020-09-11&purpose=work-alone-or-in-pairs&unit=av5yzpiibbiq
Lisäksi kirjastoissa on mahdollista työskennellä esim. lukutiloissa. Kirjaston henkilökunnalta voi kysyä paikan päällä lisää.
Suomi on sen verran kapea maa, että paikallisajat mahtuivat 45 minuutin sisälle. Kuopion aika olisi n. 10 minuuttia edellä Jyväskylän aikaa ja Tampere 10 minuttia jäljessä, Lisätietoa paikallisajasta Suomi9000 -sivustolla: https://www.suomi9000.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-19nl.htm
Lähde: Pikkujättiläinen, WSOY 1985
