Informaatioteknologiaa voi opiskella useimmissa Suomen yliopistoissa: Aalto-yliopistossa, Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Vaasassa, Itä-Suomen yliopistossa, Lappeenrannassa ja Åbo Akademissa.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin.
Lisätietoa it-alan yliopisto-opinnoista löydät muun muassa yliopistojen omilta verkkosivuilta ja osoitteesta http://liimatukka.org/it-alan-opiskelu-suomessa/.
Kyseessä on Johanna Venhon lastenruno Kiikkulaulu, joka alkaa riveillä "Kiikkuu, kiikku, Juho-poika liikkuu...".
Runo sisältyy Johanna Venhon ja Anne Peltolan lastenrunokirjaan Puolukkavarvas (WSOY, 2006).
https://keski.finna.fi/Record/keski.406052
Finnasta löytyy haulla ufot ja unet seuraava tulos, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0….
Niiden joukossa on mm. teos
Outojen kokemusten psykologia/Häkkinen, Jukka, kirjoittaja, 1969. Docendo [2018], jossa tutkitaan kokemuksia havaintopsykologisesta näkökulmasta.
Makupalat.fi:stä löytyy verkkomateriaalia ufoista ja niiden tutkimisesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/7258/hae?category=113716&sort=title&order…
ja parapsykologiasta, https://www.makupalat.fi/fi/k/15335%2B29849%2B7159/hae?category=113715&…
Valitettavasti en onnistunut löytämään kuvausta vastaavaa teosta. Kysyin tunnistusapua myös kollegoilta, mutta kukaan heistäkään ei tunnistanut sitä. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tietäisi, mistä teoksesta on kyse.
Vanhoja tv-ohjelmia löytyy esim. Ylen Elävästä arkistosta: TV-ohjelmat | Elävä arkisto | yle.fi tai Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta: Etusivu : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
Mieleen ei heti tule, mikä ohjelma on kyseessä. Kollega ehdotti vuodelta 1992 peräisin olevaa sarjaa "Päin perhettä". Sarjassa käsitellään humoristisesti ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten lamaa, työttömyyttä, asuntopulaa, uusperheitä ja avioeroja.
Artikkeli Ylen Elävästä arkistosta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/21/pain-perhetta
Kavista kollega löysi kaksi elokuvaa, jossa on tuo musiikki,
Punainen kohina (Red Static, Suomi, 2019) tuo kappale soi tietojen mukaan leffan alussa....
Konduktöörin mielestä Liisan kysymys on mitä ilmeisimmin naiiviudessaan huvittava eikä vakavan vastauksen väärti. Kyseinen kohtaus onkin oivallinen esimerkki Rafael Koskimiehen Rautatie-analyysissaan esittämästä huomiosta: "Aho on tieten tahtoen halunnut tähdentää päähenkilöittensä alkeellisuutta, herttaista lapsenomaisuutta, tietämättömyyttä maailman menosta, -- " (Toisto ja porrastus Rautatiessä. – Rafael Koskimies, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta)
Virvoitusjuomateollisuus hankkii tarvitsemansa hiilidioksidin teollisuuskaasuja valmistavilta yrityksiltä, kuten esimerkiksi AGA: https://linde-stories.com/fi/sa-far-aga-coca-cola-att-bubbla/
Suomessa kaasuja eri käyttöön tuottaa ainakin Woikoski: https://www.woikoski.fi/woikoski/asiakaskokemukset/woikoski-toimittaa-l…
Nykyään yhä useammin virvoitusjuomien hiilihapotuksessa ja kasvihuoneviljelyssä käytettävä hiilidioksidi saadaan muun teollisuuden sivutuotteena. https://yle.fi/a/3-10404460
Juomateollisuus pyrkii myös kierrättämään omassa tuotannossa syntyvää hiilidioksidia juomien kupliin.
https://sinebrychoff-asiakas.fi/oluen-kaymisesta-syntyva-hiilidioksidi-…
https://www.olvi.fi/2022/09/28/yhdessa-kohti-kestavampaa-energiataloutt...
Mestarietsivä Basil Hiiri -elokuvassa esiintyvä henkilönnimi Flaversham on luultavasti tekaistu nimi, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään. Pohjana sille on luultavasti ollut brittiläistä alkuperää oleva nimi Faversham ("sepän kylä"). Faversham on sekä kaupunki Kentin kreivikunnassa Iso-Britanniassa että sieltä lähtöisin oleva sukunimi.
William Faversham (1868–1940) oli brittiläissyntyinen näyttelijä, joka teki mittavan näyttämöuran Broadwaylla ja koko joukon elokuvarooleja Hollywoodissa.
Faversham Name Meaning, Family History, Family Crest & Coats of Arms (houseofnames.com)
William Faversham - IMDb
Finna hausta löytyy valokuva, joka kuuluu Museoviraston Historian kuvakokoelmaan. Linkki hakutulokseen.
Hausta löytyy myös Kansallis Osake pankin historiaa käsitteleviä kirjoja. Linkki hakutulokseen.
Myös Voikkaasta yleensä löytyy tietoa esim. Heikkilä, Niina:Woikka - Voikkaa. Synty ja elinkeinoelämä. Linkki hakutulokseen
Google löytää Voikkaan perinnepiirin Blogin, jossa kerrotaan myös Osuus pankin vaiheista. Tosin vain sen aloituksesta 1922. Linkki Blogiin
Kenties Voikkaan perinnepiiriliäset tietäisivät enemmän myös pankin vaiheista 1940-luvulla. Linkki yhteystietoihin
Kalalokki, naurulokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Harmaalokin rauhoitusaika vaihtelee maantieteellisesti. Myös merilokki on pesimäaikana rauhoitettu.
https://yle.fi/a/3-11843098
Lokkeja on kyllä käytetty paremman puutteessa ravintona. Eräs verkkosivu mainitsee esimerkkeinä Skotlannin Shetlandinsaaret, Orkneysaaret ja nykyisin asumattomat St. Kildan saaret. Ruuaksi pyydettiin lokkeja, jotka olivat eläneet niille luontaisella kalaravinnolla ja eläneet villeinä meriluonnossa. https://birdwatchingpro.com/can-you-eat-seagulls/
https://animalsresearch.com/can-you-eat-seagulls/
https://www.americanoceans.org/facts/can-you-eat-seagull/
Helsingissä lokeilla on runsaasti mahdollisuuksia hankkia muutakin syötävää...
Kyseessä on Taisto Saaresahon Kiertolaiset, jonka on säveltänyt Rauno Lehtinen ja sanoittanut Hillevi. Se löytyy seitsemäntenä kappaleena levyltä Hummani hei vuodelta 1974.
Youtube Hummani hei https://www.youtube.com/playlist?app=desktop&list=OLAK5uy_k-ZBgvMd4x68V…
Levyn tiedot Finnasta https://finna.fi/Record/fikka.4617931?sid=3122593668#componentparts
Our world in data -sivustolta löytyy maittainen 'Same-sex sexual acts legalized' -listaus. Tässä ovat mukana nekin maat, joissa homoseksuaalisuus on edelleen rikos.
Same-sex sexual acts legalized (ourworldindata.org)
Esa Helasvuon säveltämästä ja Marja Rankkalan sanoittamasta kappaleesta "Brontosauruksen yö" on julkaistu nuotinnus kahdessa eri vihkossa vuonna 1972 sekä kokoelmassa Toivelauluja: iskelmien aarreaitta 93, 1973; 1. Tämä haku näyttää, miten niitä on saatavilla kirjastoista.
Kappaleen soinnutuksesta löytyy verkosta parikin ehdotelmaa:
https://chordu.com/chords-tabs-vesa-matti-loiri-brontosauruksen-y%C3%B6…
https://chordify.net/chords/vesa-matti-loiri-brontosauruksen-yo-1972-fe…
Lähdeaineistoa on helmet-kirjastoissa niukasti. Kai Åbergin ja Risto Blomsterin toimittama teos Suomen romanimusiikki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006) mainitsee ääniteluettelossaan romanimusiikin esittäjät Vilho Keväänranta, Aune Keväänranta ja Alinta Keväänranta.
Pikaisella selauksella tutkien kirjassa ei heistä kerrota kuitenkaan sen enempää. Finna-hakupalvelu antaa Keväänranta-nimellä runsaasti tuloksia eri äänitteillä. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kev%C3%A4%C3%A4nranta&type=…
Elokuva on todennäköisesti Steven Spielbergin ohjaama Häivähdys purppuraa (1985). Elokuva perustuu Alice Walkerin samaa nimeä kantavaan, Pulitzer-palkittuun kirjaan vuodelta 1982.
Netistä ei löydy erillistä listaa suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoista.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit etsiä kirjailijan nimellä tietyn kirjailijan sarjoja.
https://www.kirjasampo.fi/
Kysyit netistä löytyvää luetteloa kirjasarjoista, mutta mainitsen kuitenkin, että varsin hyvä apuneuvo etsiä kirjasarjoja on Ulla Monosen kokoama ja toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2023). Teosta päivitetään parin vuoden välein ja aiemminkin ilmestyneet sarjakirjahakemistot ovat varsin kattavia. Jatko- ja sarjakirjahakemistossa on siis myös ulkomaisten kirjailijoiden kirjasarjoja.
Teoksesta on useita lainattavia kappaleita ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Mononen: Aikuisten jatko- ja sarjakirjat...
Kirjasammon mukaan Sisko Istanmäen kirjan Liian paksu perhoseksi tapahtuma-aika on 1960-luku. Kirjassa annettuun luonnehdintaan sopisi Kansallisteatterissa vuonna 1963 esitetty Molièren näytelmä Porvari aatelismiehenä. Tauno Palo oli siinä pääosassa Herra Jourdainina. Valitettavasti en löytänyt tietoa siitä, onko myös Leif Wager esiintynyt kyseisessä näytelmässä. Hän oli kiinnitettynä Svenska Teaterniin vuoteen 1975 asti, jolloin hän siirtyi Kansallisteatteriin. Lähteet:Tuula Saarikoski: Tauno Palo : Kolmen sukupolven sankari (Tammi 1981)Ritva Heikkilä (toim.): Suomen kansallisteatteri (WSOY 1972)Suomen kansallisbiografia
En löytänyt internetistä tai kirjastojen hyllyiltä listauksia juuri tällaisista yksinomaan suomalaisten kulttuurihenkilöiden luomista resepteistä. Sinua voisi ehkä kuitenkin kiinnostaa esimerkiksi kirjaston hyllyltä löytämäni Tiina Rantasen (2018) kirja "Klassikkoruokia - Reseptit ja tarinat", joka sisältää runsaasti reseptejä, jotka yksittäiset ihmiset ovat tehneet tunnetuiksi sekä tarinoita näiden reseptien takana. Kirjassa kerrotaan muun muassa janssoninkiusauksesta, kuhasta Mannerheimin tapaan, sekä Stroganovista.Jos joku lukija tietää listoja nimenomaan Runebergin, Canthin ja Juicen kaltaisten kulttuurihenkilöiden mukaan nimetyistä resepteistä, tällaisten vinkkaamisesta olisimme kiitollisia.
Saramagon tuotanto on hyvin laaja ja hänen teoksiaan on käännetty monille kielille. Alkuperäisten teosten läpikäyminen ei ole niiden määrän (ja kielen ) takia mahdollista. Linkki Saramago säätiön luettelointi sivulle. Linkki WordCat hakuun englanninkielisistä teoksista.Kenties säätiöltä voisi tiedustella vastausta kysymykseesi. + 351218 802 040 secretaria@josesaramago.org
