Se, että jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa olisi Victor Hugon mukaan nimetty katu, lienee hivenen liioiteltu väite. Todella monen Ranskan kaupungin kartalta Hugo kuitenkin löytyy. Vuonna 1978 toteutetun nimistönkartoituksen mukaan vain yksi nimi on vielä Hugoakin tavallisempi ranskalaisissa kadunnimissä. Viisi suosituinta nimeä olivat République, Victor Hugo, Léon Gambetta, Jean Jaurès ja Louis Pasteur.
Lähde:
Tony Judt, À la recherche du temps perdu: France and its pasts. - Teoksessa Reappraisals : reflections on the forgotten twentieth century
Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.
Aaltosen (...
Grimmin veljesten sadussa Die Bremen Stadtmusikanten toistuu samankaltainen lause muutaman kerran, mutta ainakaan kirjastossa olevassa painoksessa ei juuri kysymässäsi muodossa, vaan näin:
- "Geh mit uns und lass dich auf bei der Musik annehmen…"
- "Geh mit uns nach Bremen, du verstehst dich doch auf die Nachtmusik…"
- "Wir gehen nach Bremen, etwas Besseres als Tod findes du uberall…" (Die Bremer Stadtmusikanten / Brüder Grimm, 1995)
Bremenin soittoniekat : Grimmin satu (1974) - painoksessa suomennokset menevät näin:
- "Tiedätkö mitä, aasi sanoi, voisit lähteä minun mukaani. Olen menossa Bremenin kaupungin soittoniekaksi. Varmasti sinäkin tulisit toimeen musikanttina."
- "Lähde kanssamme Bremeniin. Sinähän osaat pitää yökonsertteja...
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”....
Katri Valan runo Ratsastaja on kokoelmasta Sininen ovi (1926).
Alla on linkki teoksen digitoituun versioon. Runo löytyy sivulta 12.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/123996/Sininen_ovi_runoja.pdf
Ruohio-nimen kantajien määrä ei ole aivan riittänyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjaan pääsyyn, joten näiden kokeneiden nimistöntutkijoiden kantaa sen historiaan ei valitettavasti ole saatavilla. Se ei kuulu myöskään Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainittuihin karjalaisiin nimiin.
Nissilä mainitsee kuitenkin sukunimiksi kiteytyneitä kasvisanoja käsitellessään Ruohiota läheisesti muistuttavan nimen Ruohia. Hän kytkee siis Ruohian ruoho-sanaan; Mikkonen ja Paikkala sitä vastoin käsittelevät Ruohiaa sukunimen Rouhiainen yhteydessä. Ruohio-nimelle voisi Ruohian tarjoaman esimerkin pohjalta esittää kaksi vaihtoehtoista taustaa: se voi pohjautua joko kasvisanaan ruoho (Nissilä)...
Hei!
Vuonna 1866-1873 laaditussa Karta öfver Finland -kartastossa, kuten myös 1920-luvulla ja vielä 1940-luvullakin painetussa kartassa nimenä on Ohtamäki. Myös malmion löytämisestä kertovassa uutisoinnissa Kainuun Sanomissa käytetään johdonmukaisesti nimeä Ohtamäki ainakin vielä elokuussa 1939. Lokakuussa 1939, kun Kainuun Sanomat kyselee rautatien rakentamisesta Oulujärven eteläpuolitse käytetään lehdessä kuitenkin termejä Otamäki ja Otanmäki.
Vuonna 1944 painetussa Tie- ja vesirakennushallituksen kertomus sen johdonalaisista töistä vuonna 1939 (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/161823/xtvr_193900_1944_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y), rakennetaan tietä välille Vuottolahti - Otanmäki.
Uutisista ja...
Sekä Bukowskilla että Hagelstamilla on ilmainen taideteosten arviointipalvelu. Voit lähettää kuvan ja tiedot maalauksesta oheisilla lomakkeilla ja saat arviot teoksesta sähköpostiisi.
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi/valuation?gclid=EAIaIQobChMI__Cg_ozl6QIVlo…
Hagelstam: http://www.hagelstam.fi/myy
Tästä Chris Bradfordin sarjasta on tosiaan suomennettu kolme kirjaa vuosina 2009, 2010, ja 2011. Meillä kirjastossa ei ole tietoa mahdollisista uusista suomennossuunnitelmista. Suomennokset on julkaissut WSOY. Jos haluat, voit kysyä heiltä lisätietoa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot/toimitus
Kultasen perhe (Darling) asuu Kensington Gardens puiston laidalla osoitteessa 31 Kensington Park Gardens. Peter Pan näytelmän ja tarinan kirjoittaja J.M. Barrie tutustui puistossa kävellessään Llewelyn Daviesin perheeseen, joka asui kyseisessä osoitteessa. Hän sai inspiraation teokseensa perheestä ja sen lapsista. Puistossa sijaitsee muuten nykyään Peter Pan -patsas.
Lähteitä:
https://theculturetrip.com/europe/united-kingdom/england/london/article…
https://en.wikipedia.org/wiki/Kensington_Gardens
Etsitty kirja taitaa olla Maarit Saarron Skabat (Weilin+Göös, 1982). Kirjan päähenkilö on 16-vuotias Pave. Pave ja hänen veljensä Pepe asuvat isänsä luona vanhempiensa erottua. Pave harrastaa piirtämistä ja maalaamista, minkä lisäksi hän soittaa rockabillyä Pepen bändissä. Paven astma mainitaan kirjassa ohimennen, mutta sillä ei ole siinä niin suurta osaa kuin hänen taide- ja musiikkiharrastuksellaan.
Kyseessä on varmaankin Phyllis Rootin ja Jill Bartonin kuvakirja Auton rämä (Rattletrap car, 2001). Kirja ilmestyi vuonna 2004 Taija Mårdin suomentamana.Kirjaa näyttää olevan huonosti saatavilla Suomen kirjastoissa, mutta voit tehdä kirjasto kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htmhttps://finna.fi/
Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) mukaan seuraavat Sirpa Kähkösen teokset on käännetty ruotsiksi:Graniittimies (Granitmannen, 2017), Mustat morsiamet (Brudar i svart, 2019), Rautayöt (Järnnätter, 2020),Vihan ja rakkauden liekit (Livsöden i Finlands bortglömda fångläger, 2018).Lisäksi hänen teoksensa Hugo 1918 (2018) on kaksikielinen.Kuopion kaupunginkirjaston tietokannasta löytyvät ruotsiksi Sirpa Kähkösen teokset Järnnätter ja Granitmannen. Niiden saatavuuden voi tarkistaa kirjaston Finna -tietokannasta (https://kuopio.finna.fi/ ).
Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.
Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994....
Hei,
Kuvan perusteella vaikuttaisi olevan marmoriristihämähäkki (kuva esim täällä: https://laji.fi/taxon/MX.201494/images), joka on yleinen Suomessa. Sitä on aika eri näköisiä, mutta netin kuvahaulla löytyy myös väritykseltään vastaavia yksilöitä.
Kasvien ja hyönteisten tunnistuksessa voi käyttää apuna vaikkapa iNaturalist-sovellusta, joka kuvan perusteella osaa ehdottaa mahdollista oikeaa lajia.
Ylen artikkelissa sanotaan: "Söderlund kertoo roomalaisten juhlineen Saturnaliaa niin sanottu vapauspipo päässä. Päähine kuulemma muistuttaa hieman tonttulakkia, mutta mallina on ilmeisesti ollut istukka ja tupsun tilalla on napanuoraa kuvaava narunpätkä. Pipo oli merkkinä uudelleen syntymisestä.
Saturnalia säilyi lopulta vielä melko pitkään Roomassa orjien juhlana. Kristittyjen juhliessa joulua, heidän orjansa viettivät Saturnaliaa.
Joulun juhlinnasta voi tunnistaa myös antiikin ajan Kreikan juhlaperinteitä. Muun muassa tiernapoika-näytelmän juuret löytyvät Kreikan Dionysia -juhlan näytelmäperinteestä, kertoo Söderlund." Saturnaliasta ja Dionysiasta kerrotaan wikipediassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturnalia ja ...
