Jaakko S. Tolasta ei ole julkaistu erillistä elämäkertateosta. Timo Talvitien toimittamassa teoksessa Aurinkoa pilvien lomasta : kärsimyksen monet kasvot (WSOY 1972) on Jaakko S. Tolan kirjoittama luku Lääkäri sairaalassa, elinikäisenä potilaana.
https://finna.fi/Record/lumme.830354#componentparts
Teosta ei ole kirjastoalueenne kokoelmissa, mutta voitte tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Maljakko näyttäisi olevan Kumelan tuotantoa 1940-luvulta. Jos näin on, se on tosiaan käsinmaalattua lasia. Tarkempia tietoja ja varmistuksen asiaan saisi antiikin asiantuntijoilta.
Kumelan tuotannosta ja historiasta löytyy kirjakin, jossa on kuvia saman näköisistä maljakoista. Kirjan nimi on: Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Sivuilla 29-38 on Marjut Kumelan artikkeli Käsinmaalattua lasia. Kirjan lopusta löytyy tuotekuvasto.
Vastausta ei valitettavasti löytynyt. Vanhoja televisio-ohjelmien tietoja pääsee selaamaan esimerkiksi Wayback Machinen avulla, tässä tapauksessa etsin telkku.com-sivuston vanhoja ohjelmatietoja. Valitettavasti niistä ei kuitenkaan löytynyt ohjelmaa, jonka nimi kuulostaisi kuvaustasi vastaavalta. Myöskään google-haku ei tuottanut oikeita tuloksia. Yksi tapa etsiä tietoa ohjelmasta olisi vielä selata tietyn aikavälin joka päivän televisio-ohjelmat mikrofilmatuista sanomalehdistä, tähän ei kuitenkaan ole tällä erää aikaa.
Ehkä joku lukijoista muistaa tämän ohjelman?
Ensimmäiset varsinaiset vastaanottokeskukset Suomessa perusti Punainen Risti turvapaikanhakijoille 1990-luvulla. Vastaanottokeskukset tulivat tarpeelliseksi, koska turvapaikanhakijoiden määrä alkoi tuolloin selvästi kasvaa.
Vielä 1970-luvulla Chilestä saapuneita poliittista turvapaikkaa hakeneita majoitettiin aluksi vanhaan poikakotiin Turun seudulle. Heitä oli alle 200, mutta vuosina 1979-1989 Vietnamista ja sen lähiseuduilta tuli jo noin 900 pakolaista. 1990-luvun ensimmäisinä vuosina turvapaikanhakijamäärät nousivat useaan tuhanteen ihmiseen.
https://www.punainenristi.fi/tyomme/historia/sata-vuotta-apua-pakolaisi…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolaisuus_Suomeen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastaanottokeskus
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi...
Sanojen määrää kielissä on vaikea arvioida. Vastaukseen vaikuttaa jo kysymys siitä, mikä lasketaan sanaksi ja mikä lasketaan sanaksi juuri kyseiseen kieleen. Lähteiden mukaan suomen kielen virallisessa sanakirjassa on noin 100 000 sanaa, murresanakirjasta mukaan tulee noin 350 000, mutta sijamuotoineen päästään jo 1,5 miljoonaan. Englannin kielessä on arviolta miljoona sanaa, mutta sekään ei ole tarkasti vedetty raja, vaan yhtä venyvä kuin suomen kielen sanojenkin rajat. Siispä tähän ei oikeastaan voi sanoa näin nopealla tiedonhaulla juuta eikä jaata. Kieli on niin muovautuva ja alati laajeneva ja muuttuva, ettei suoranaista vastausta voi antaa. Lähteenä käytetty Ylen artikkeli uskaltaa ehdottaa, että suomen kielessä sijamuodot...
Välitimme kysymyksesi edelleen dosentti Torsten Stjernbergille. Hänen käsityksensä mukaan linnunmunien keruu ei koskaan ole ollut Suomen kouluissa samanlainen systemaattinen opetussuunnitelmaan kuulunut tehtävä kuten kasvien keräily, vaan se on ollut enemmänkin vapaa-ajan harrastus, johon vain jotkut harvat opettajat ovat lapsia kannustaneet, useimmat taas varoittaneet.Stjernbergin mukaan eri kouluissa on ollut luonnonkappaleiden opetuskokoelmia, joista viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä ruvettiin luopumaan. Näihin opetuskokoelmiin kuului myös munakokoelmia. Munakokoelmat olivat usein syntyneet lahjoituksina, etenkin oppilaiden tai entisten oppilaiden toimesta. Myös jotkut konservaattorit möivät opetuskokoelmia kouluille. Harvemmin...
Cantores Minores kannatusyhdistys ry.:stä kerrottiin aiheesta seuraavasti:Joidenkin kuorolaisten kaulassaan pitämät ristit ovat prefektiristejä.Kussakin kuoron ääniryhmässä (8 kpl eli sopraano 1 ja 2, altto 1 ja 2, tenori 1 ja 2, basso 1 ja 2) on kaksi prefektiä: järjestys- ja nuottiprefekti. Prefektit ovat kuoronjohtajan näihin luottamustehtäviin nimeämiä kuorolaisia, jotka hoitavat prefektuuriin kuuluvia tehtäviä.Nuottiprefekti auttaa ääniryhmän jäseniä nuottiasioissa ja järjestysprefekti vastaa mm. läsnäoloista (hänelle ao. stemman=ääniryhmän laulajat ilmoittavat mahdollisesta poissaolosta, jonka prefekti ilmoittaa kuoronjohtajalle).Kuorolla on lisäksi pääjärjestysprefekti (vastaa mm. konserteissa kuoron järjestäytymisestä konserttia...
JalkapallostaMika Wickström: Meidän jengin Zlatanhttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4276990 Sanna Heinonen: Nolandhttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6855017 Michael Part: Cristiano Ronaldo : kasvu voittajaksihttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2300627?sid=4931396606 Muista urheilulajeistaKalle Veirto: Kyläkaukalon lupaushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4548151 Juha Vesala: Kaksoiskuljetushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510353776 Päivi Lukkarila: Kuinka saavutetaan Zanshinhttps://www....
Runo on perinteinen ruotsalainen lasten adventtiruno, jolle ei löydy alkuperäistä tekijää. Sitä on ollut tapana esittää koulujen joulujuhlissa. Myöskään suomennosta ei löydy.
Vuoden 2015 kirja on toistaiseksi uusin. Tauko sarjan julkaisussa on siis venähtänyt jo melko pitkäksi. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta 6.2.2022. Otava-kustantamon tietokirjallisuuden kustannusjohtajan mukaan internet on vähentänyt tarvetta tällaiselle henkilöhakemistolle, sen menekki oli laskusuunnassa. Kirjan laatiminen on lisäksi hyvin työläs prosessi.
Helsingin Sanomat 6.2.2022
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuka_kukin_on
Veikkaukseni on, että valkoinen pallero on jonkin loispistiäisen kotelokehto ja ötökkä taas on jokin lude tai ehkä pikemminkin luteen nymfi.
Varmempaa lajintunnistusta kannattaa kysyä joko yliopiston biologian laitokselta tai facebook-ryhmästä Suomen ötökät.
Leppienjärven ohella tutkimani lähteet tarjoavat Lieroisen kotikyläksi myös Leppienniemeä. Kumpaakaan nimeä ei kuitenkaan löydy Pekka Lappalaisen äärimmäisen perusteellisesta kaksiosaisesta Pieksämäen seudun historiasta. Lähes 2000-sivuisen teoksen paikannimihakemistossa on yli 20 sivua tiheästi painettua tekstiä kolmella palstalla. Lähimmäs Leppienjärveä/–niemeä tässä osuvat Lapinjärvi ja Lapinniemi. Osiossa Pieksämäen pitäjän alue ja asutus v. 1561 maaluettelon perusteella Lappalainen tekee käytöstä pois jääneiden paikannimien yhteydessä selkoa niiden sijainnista ja nykyisistä nimistä. Kirjan ensimmäisen osan sivuilla 220–221 luetellaan kaikki 78 1640-luvun pieksämäkeläiskylää. Joukkoon ei mahdu yhtään leppä-sanasta johdettua nimeä; –...
Helsingin kaupunginkirjaston kautta lainattuja kaukolainoja koskevia asioita voi tiedustella Helsingin kaupunginkirjaston Kaukopalvelusta. Sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi, ja puhelinnumero 09-31085433.
Mitään kattavaa selvitystä asiasta ei löytynyt. En myöskään löytänyt yhtään suomalaista kirjastoa, jossa seksuaalivähemmistöjä kiinnostava tai heitä koskeva materiaali olisi sijoitettu omaan hyllyynsä. Aineistoa ko. aiheesta voi kuitenkin etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi eri hakusanoja yhdistelemällä. Varmana tietona voin kuitenkin kertoa, että ainakin Isossa-Britanniassa lähes jokaisesta kirjastosta löytyy gay/lesbian interest -hylly. Myös Yhdysvalloissa on yleisiä kirjastoja, joissa HLBT-materiaalille on usein oma osastonsa.
Kyseinen teos on kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmassa, johon kuuluvia teoksia ei lainata. Luettavissa se on Pasilan kirjastossa aukioloaikoina maanantaista - torstaihin 9-20, perjantaina 9-18.
Kirja on myös Kansalliskirjaston kokoelmissa avohyllyssä.
Jos sinulla on lainaajatiedoissasi maksuja esim. myöhässä palautetuista lainoista mutta ei enää lainassa mitään myöhässä olevaa, niin ne jo kertyneet maksut eivät kasva korkoa, vaan pysyvät samoina siihen asti kun ne maksetaan.
Sinulla näytti olevan maksuja 2,40 €, mutta koska olet alle viisitoistavuotias ja koska sitä teosta, jonka olit palauttanut myöhässä, löytyy myös lastenosastoilta, niin poistin maksut lainaajatiedoistasi.
Mukavaa joula sinulle!
Kaikissa Vantaan kirjastoissa on lainattavissa energiamittareita. Niiden laina-aika on viikko ja niitä ei voi varata.
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/fi-FI voi tarkistaa oman kirjastonsa energiamittareiden tilanteen.
Valitettavasti kirjaa ei ole enää saatavilla HelMet-kirjastoissa. Järjestelmän viimeinen kappale on poistettu tänä vuonna.
Poistettujen kirjojen luokka- ja luokitustiedot poistetaan HelMetistä aina keskitetysti vuoden alussa, joten tuonkin teoksen tiedot ovat vielä tämän vuoden hämäävästi näkyvillä.
