Siksi, että HelMet on kirjaston oma tietokanta, jonka täytyy aina olla asiakkaiden käytettävissä. Jos kaikilla koneilla pääsisi vapaasti myös Internetiin, saattaisi käydä niin, että kaikki koneet olisivat varattuina surffailuun eikä asiakas pääsisikään käsiksi kirjaston omaan tietokantaan. Silloin hän ei pystyisi esimerkiksi tarkastamaan, onko hänen tarvitsemaansa kirjaa saatavissa vai ei.
Kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta voi hakea esim. sanayhdistelmällä antenna systems, jolloin saa joukon englanninkielisiä viitteitä. Uusimmasta päästä on esim. Foundations of Atenna Engineering http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PSXGF6GVI9GJTRRIKHEQ9BEV6SB8BCMFU… , jota on Oulun yliopiston kirjastossa. Sisällysluettelo on viitteen tiedoissa. Yliopistojen kirjastoista voi pyytää teoksia kaukolainaksi, kustannukset ovat 10-12 euroa.
Tarkekirjoituksella (tai foneettisella kirjoituksella tai foneettisella transkriptiolla) eli ääntämisen tarkasti osoittavalla kirjoitusjärjestelmällä on julkaistu jonkin verran kirjoja. Yhtään suomenkielistä tällä tavoin kirjoitettua kirjaa en onnistunut löytämään. Englanniksi on julkaistu ainakin Lewis Carrollin Alice's adventures in Wonderland. Alla tiedot:
Alice's adventures in Wonderland / Carroll Lewis (Evertype, 2014)
Pala kirjasta on luettavissa verkossa:
http://www.evertype.com/books/alice-en-fonipa.html
Joitakin kiinankielisiä kirjoja löytyi myös. Listaa kirjoista ei löytynyt. Tarkekirjoitettujen kirjojen etsiminen on vaikeaa: asiasanalla tarkekirjoitus tai englanniksi phonetic transcription löytyi lähinnä vain kirjallisuutta,...
Jarl Hemmer on kirjoittanut - ruotsin kielellä - muutamia kirjoja Onni Kokosta: Onni Kokko : berättelse (Schildt 1920); Onni Kokko och andra berättelser (Vårt hem, 1931). Hemmerin kirjasta on otettu monia painoksia. Onni Kokko on yhtenä hahmona myös tässä teoksessa:
Niinistö, Jussi: Nimeke:Suomalaisia vapaustaistelijoita (Nimox, 2003). Molemmat löytyvät mm. HelMet-kokoelmasta.
Lehtiartikkeleiden osalta suositten vierailua Kansalliskirjastossa, jonka ns. vapaakappaletyöasemilta pääsee tekemään hakuja vanhoihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tämä palvelu (http://digi.kansalliskirjasto.fi/) on käytettävissä myös netin kautta, mutta vapaa haku kohdistuu vain vuotta 1911 vanhempaan aineistoon, sitä uudemmat täytyy tutkia kirjaston tiloissa....
Yksi tapa tarkastella asiaa on työllisten sosioekonomisen aseman luokitus http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/sosioekon_asema/001-1989/index… . Työssäkäyntitilaston mukaan työntekijöitä oli työllisistä 28,9 % vuonna 2014 http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/?tabl… .
En ole löytänyt mitään Thomas Wolfea koskevaa biografiaa kirjamuodossa. Sen sijaan internetistä
löytyi ainakin kaksi sivua, joissa on myös luettelo Wolfen tuotannosta:
http://www.ncwriters.org/twolfe.htm ja
http://www.accd.edu/sac/english/bailey/wolfe.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät teokset:
Ryssel, Fritz Heinrich: Thomas Wolfe. 1963 (saksankielinen) ja
Seven modern novelists. 1964 (englanninkielinen)
Kukaan ei voi tällaista tilastolukua tietää - eivät edes Kysy kirjastohoitajhalta -palvelun asiantuntijat - ja siihen on useita eri syitä.
Ensimmäinen on se, että käytännöllisesti katsoen kaikissa kulttuureissa sukupuoliyhdynnät kuuluvat tiukasti yksityisyyden piiriin, joten niitten tarkkaa lukumäärää ei edes teoriassa tutkita eikä tiedetä (en itse usko, että esimerkiksi vakoilujärjestö NSA:kaan vielä pystyy tilastoimaan kansalaisten seksiaktien määrää, ellei puhuta kännykän välityksellä tapahtuvasta toiminnasta - kokonaan eri asia on, vaivautuuko NSA laskemaan puhelinseksiaktien lukumäärää).
Toinen syy tällaisen tiedon puuttumiseen on asian intiimi luonne: vaikka jossain maissa kuten Suomessa pyritään tilastoimaan määriä ja taajuuksia,...
Anu Kaajan kirjasta Muodonmuuttoilmoitus (Teos, 2015) voi löytää kävelemään lähtevän Napoleon-patsaan - samoin kuin hedelmä- ja vihannesosaston alla olevan kaivon, jossa on siellä vuosia viettänyt nainen, sekä kuuteensataan punarintaan pukeutuneen Rouva Robinsonin. Viimeksimainitussa tarinassa tavataan sekä Violet että mies keltuaisessa.
Valitettavasti tätä Jari Niemelän säveltämää ja Chrisse Johanssonin sanoittamaa tangoa Ensi yönä ei ole julkaistu nuottina, joten sen sanat täytyy kirjoittaa ylös kuuntelemalla tai yrittämällä ottaa yhteyttä tekstin tekijään.
Heikki Poroila
Se, että jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa olisi Victor Hugon mukaan nimetty katu, lienee hivenen liioiteltu väite. Todella monen Ranskan kaupungin kartalta Hugo kuitenkin löytyy. Vuonna 1978 toteutetun nimistönkartoituksen mukaan vain yksi nimi on vielä Hugoakin tavallisempi ranskalaisissa kadunnimissä. Viisi suosituinta nimeä olivat République, Victor Hugo, Léon Gambetta, Jean Jaurès ja Louis Pasteur.
Lähde:
Tony Judt, À la recherche du temps perdu: France and its pasts. - Teoksessa Reappraisals : reflections on the forgotten twentieth century
Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.
Aaltosen (...
Grimmin veljesten sadussa Die Bremen Stadtmusikanten toistuu samankaltainen lause muutaman kerran, mutta ainakaan kirjastossa olevassa painoksessa ei juuri kysymässäsi muodossa, vaan näin:
- "Geh mit uns und lass dich auf bei der Musik annehmen…"
- "Geh mit uns nach Bremen, du verstehst dich doch auf die Nachtmusik…"
- "Wir gehen nach Bremen, etwas Besseres als Tod findes du uberall…" (Die Bremer Stadtmusikanten / Brüder Grimm, 1995)
Bremenin soittoniekat : Grimmin satu (1974) - painoksessa suomennokset menevät näin:
- "Tiedätkö mitä, aasi sanoi, voisit lähteä minun mukaani. Olen menossa Bremenin kaupungin soittoniekaksi. Varmasti sinäkin tulisit toimeen musikanttina."
- "Lähde kanssamme Bremeniin. Sinähän osaat pitää yökonsertteja...
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”....
Hei!
Kyseessä lienee Arvo Turtiasen runo Isänmaan joulu, joka löytyy ainakin teoksesta Lapsuuden joulu: Rakkaimmat joulurunot
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1742558__Slapsuuden%20joulu%20joulurunot__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Runossa on kohta: Jos se on silli, Hyvää joulua!
Jos se on peruna, Hyvää joulua!
ja muutakin ruokaa mainitaan pitkin runoa
Siviilihautajaisia voivat toivoa itselleen myös seurakunnan jäsenet. Oman hautaustoiveensa voi ohjeistaa tekemällä kirjallisen hautaustahdon. Aluehallintoviraston sivuilta löytyy tietoa viimeisen toiveen ilmaisemisesta:
https://www.avi.fi/web/avi/hautausjarjestelyista
Lisää tietoa uskonnottomista tilaisuuksista löytyy Pro-Seremoniat - ja siviilihautajaiset.fi -sivustoilta.
http://www.siviilihautajaiset.fi/
http://pro-seremoniat.fi/
