Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim....
Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä.
Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy...
Inger Edelfeldtistä löytyy aika niukasti tietoa. Osoitteessa http://www.mukkula.org/kirjailijat/esittelyt/edelfeldt-i-suomi.htm on kirjailijasta ja hänen tuotannostaan lyhyt esittely. Ruotsinkielisiltä
sivuilta osoitteesta http://www.geocities.com/sabeteli/ löytyy henkilötietojen lisäksi linkkejä mm. kirja-arvosteluihin. Lisäksi Sarjainfo-lehdessä 1986:1, s.
15-21 on Edelfeldtin haastattelu. Lehteä voit lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Hei!
Pave Maijasen kappaleeseen "Joki ja meri"(joka on tehty nimimerkillä "Paavonen Maija"), ei valitettavasti ole nuotinnosta saatavana. Äänitteenä ko. kappale löytyy Lappeenrannan maakuntakirjastosta cd-levyltä Maijanen, Pave: Lähtisitkö: 28 suosituinta.
Ystävällisin terveisin
Helena Aflecht
musiikkiosastonjohtaja
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Pl 237, Valtakatu 47
53100 Lappeenranta
puh. 05-6162350
helena.aflecht@lappeenranta.fi
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan 5 pennin kuparikolikon (1963-1977) arvo vaihtelee kunnon mukaan 50 sentistä 15 euroon, 1 markan (1930) arvo on 2-30 euroa, 5 markan (1953) 120-400 euroa ja 5 markan (1959) 1-5 euroa.
Tietoa vanhoista rahoista saa linkeistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
http://www.snynumis.fi/ (Suomen numismaattinen yhdistys)
http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen numismaatikkoliitto)
Hei,
Lohjan pääkirjaston lintukirjoissa on toki lintukirjoja, joiden avulla lintujen tunnistaminen on kuvattu mm. koon tai lajien varjokuvien mukaan tai linnun äänien mukaan. Linnen kasvien tunnistamisen kaltaista hakemistoa emme tiedä olevan, mutta näistä on varmaan apua :
Lars Gejl, Tunnista linnut. Tammi, 2013
Veli-Risto Cajander, Lintu ja ääni (kirja+cd). Moreeni, 2013
Detlef Singer, Pihapiirin lintuja. Karisto, 2008
Pertti Koskimies, Suomen lintuopas, 2014.
Nettisivuston osoitteessa http//www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut voi lintuja etsiä monin eri hakukriteerein.
Jos korttia ei käytetä useampaan vuoteen, se poistetaan kirjaston rekisteristä. Ilmeisesti sinulle on käynyt näin.
Asia saadaan kuntoon missä tahansa HelMet-kirjastossa. Tule käymään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Tervetuloa takaisin kirjaston asiakkaaksi!
Tarkoitatko liikkumisen apuvälineenä käytettävää taitettavaa kävelykeppiä? Hoito-ohjeita tai vinkkejä näille kävelykepeille ei löytynyt. Kannattaa ottaa yhteyttä valmistajaan tai myyjään, ja kysellä heiltä.
Kirjassa Buddhalainen sanasto ja symboliikka (Gaudeamus, 1990) sanskritinkielisen termin anātman käännös suomeksi on itsetön, ytimetön, vailla pysyvää. Englanninkielisten termien suomenkielisiä käännöksiä ei löytynyt, mutta jos tietäisit niiden vastineet esimerkiksi sanskritin kielellä, ne saattaisivat löytyä yllä mainitusta teoksesta.
Gothoni, René: Buddhalainen sanasto ja symboliikka
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1263386__Sbuddhalainen%20s…
Asiasta voisi ehkä kysyä seuraavista paikoista:
Helsingin yliopisto
http://www.helsinki.fi/teol/usktl/
Helsingin Buddhalainen keskus
http://www.triratna.fi/
Tämä kirja (Tasliya-bakhsh’hai falsafah / Alain De Botton) on hankittu joko Btj Finland Oy:n tai ruotsalaisen Ferdosi-kirjakaupan kautta. Se, kummasta paikasta kirja on hankittu, ei enää selvinnyt.
Kirjan voi edelleen ostaa Ferdosin nettikaupan kautta:
http://www.ferdosi.com/book/detail/20252
Pauliina Kinnusen elokuvamusikaali Jäänmurtaja on lainattavissa (tai kaukolainattavissa) DVDnä Jyväskylän kaupunginkirjastosta, joten ota yhteyttä kirjastoon.
Vuoden 2009 nimipäiväalmanakasta löytyvät tiedot etunimien yleisyydestä (suomenkieliset, ruotsinkieliset, ensimmäiset nimet, jälkimmäiset nimet)
https://almanakka.helsinki.fi/images/nimipaivat/nimiallakat/NimAll2009…
Suomenkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 311 lapsella (12. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 1466 lapsella (3. yleisin)
Ruotsinkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 24 lapsella (9. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 83 lapsella (3. yleisin)
Yksi tapa tarkastella asiaa on työllisten sosioekonomisen aseman luokitus http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/sosioekon_asema/001-1989/index… . Työssäkäyntitilaston mukaan työntekijöitä oli työllisistä 28,9 % vuonna 2014 http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/?tabl… .
Tampereen kaupunginkirjastossa on siinä määrin niukasti aineistoa aiheesta, että suosittelun asemesta on pikemminkin lueteltava, mitä löytyy.
Baskit ja Baskimaa:
Mark Kurlansky, The Basque history of the world
Reijo Rinnekangas, Baskit
Paddy Woodworth, The Basque country : a cultural history
Baskin kieli:
Jos varsinaisia kielikursseja ei lasketa, baskin kielestä on tietoa enimmäkseen laajempien kokonaisuuksien osana - kokonaista teosta aiheesta ei omassa kokoelmassamme ole tarjolla.
George L. Campbell, Compendium of the world's languages
Andrew Dalby, Dictionary of languages
Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret
En ole löytänyt mitään Thomas Wolfea koskevaa biografiaa kirjamuodossa. Sen sijaan internetistä
löytyi ainakin kaksi sivua, joissa on myös luettelo Wolfen tuotannosta:
http://www.ncwriters.org/twolfe.htm ja
http://www.accd.edu/sac/english/bailey/wolfe.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät teokset:
Ryssel, Fritz Heinrich: Thomas Wolfe. 1963 (saksankielinen) ja
Seven modern novelists. 1964 (englanninkielinen)
Olet tehnyt hyvän valinnan. Ihastuminen, rakkaus ja seurustelu ovat aina hyviä teemoja ja ne yhdistävät myös valitsemiasi teoksia. Näkö- tai nykyaikaisesti tulokulma on eri, mikä avaa vertailulle hedelmällisen kasvualustan.
Vaikea kysymys. Tässä muutamia ehdotuksia, mutta varmasti emme voi tietää, mitä kirjailija on ajatellut. Myös lukija voi ja saa tulkita sadun toisin kuin kirjailija on ajatellut.
- Astrid Lindgren, Ronja, ryövärintytär
- Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia
- C. S. Lewis, Narnian tarinat
- Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä -kirjat
Alla vielä linkki uutiseen, jossa pohdiskellaan Pekka Töpöhäntä -kirjojen mahdollista yhteyttä toiseen maailmansotaan:
https://yle.fi/uutiset/3-6019584
Yhteistä kirjoille on ainakin yritys selviytyä.
