Kysymääsi peliä en onnistunut löytämään. Selvitin, että 2000-luvun alussa käytössä on ollut ainakin alla olevat aapiset, joihin peli voisi liittyä. Voit itse selvittää asiaa lisää esimerkiksi ottamalla yhteyttä kirjojen kustantajiin.
Tuula Kallioniemi: Aapinen : satulakka, viestivakka, tietopakka (https://outi.finna.fi/Record/outi.1195106)
Hannele Huovi: Iloinen aapinen (https://outi.finna.fi/Record/outi.1197833)
Tuula Kallioniemi: Aapinen : Hauska matka (https://outi.finna.fi/Record/outi.518386)
Mervi Wäre: Pikkumetsän aapinen (https://outi.finna.fi/Record/outi.821421)
Outlander - Matkantekijä –sarjan tunnusmusiikissa soi skotlantilainen kansansävelmä Skye Boat Song. Televisiosarjan tunnusmusiikin sanoituksessa on osa Robert Louis Stevensonin runosta Sing me a song of a lad that is gone, jota ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi/
https://www.poetryfoundation.org/poems/45949/sing-me-a-song-of-a-lad-th…
https://www.kirjastot.fi/kysy/joko-ykkos-tv-n-outlander?language_conten…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Skye_Boat_Song
Näyttäisi siltä, että kyseinen runo on ilmestynyt ensimmäistä kertaa vuonna 1947 runokirjassa Ikikevät: runoja.
Ikikevät : runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Joitain suoraan vieraista kielistä lainattuja perusmuodossaan an-loppuisia substantiiveja Kielitoimiston sanakirja tuntee (mm. bestman, bantustan, ramadan, sedan, seitan, self-made-man, slogan, stuntman), mutta omaperäisiä sanoja tai suomalaistettuja sanalainoja ei joukosta löydy.
Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim....
Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä.
Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy...
Mila Teräksen Yökirjeitä ja Riikka Smolander-Slotten Armoton unelma ovat molemmat nuortenkirjallisuutta. Adlibriksen verkkosivuilla kummankin teoksen ikäsuositus on 12-15; Suomalaisen kirjakaupan ikäsuositus Teräksen kirjalle on 14+ ja Smolander-Slotten kirjalle 12+. Helmet-kirjastoissa molemmat teokset on sijoitettu nuorten osastolle. On kuitenkin hyvä muistaa, että ikäsuositukset ovat vain suuntaa-antavia ja todellisuudessa kyse on hyvin yksilöllisestä asiasta.
Kyseessä on Aulikki Oksasen Opettajattaren laulu, jonka voit lukea kokoelmasta Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.128523?sid=2944819773
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Aulikki Oksanen: Helise, taivas! : Valitut runot 1964 - 2014 (2014).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.909972?sid=2944843719
Runo on tullut tunnetuksi Kaj Chydeniuksen säveltämänä lauluna.
Jos et ole käyttänyt korttia viime vuosina, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asikastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Tätä laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa eikä laulua löytynyt silloinkaan. Vastauksen kommenttikentässä eräs kommentoija muistelee laulun sanoja. Hänen mukaansa laulu alkaa: "Hyvää huomenta oma kulta". Näilläkään tiedoilla en onnistunut löytämään laulun nimeä tai esitystä.
Aiempi vastaus ja kommentti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistaako-kukaan-mujeen-laulamaa-lastenla…
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun ja tietää laulun nimen tai esittäjän tai muita tietoja laulusta.
Juuri noilla sanoilla alkavaa laulua en löytänyt, mutta jos laululla on jokin muu nimi, sitä ei pysty aina alkusanoilla löytämään. Lisätiedot laulusta olisivat tarpeen, esim. milloin ja missä laulu on kuultu.Samaan tapaan alkavia lauluja on useita, esim.Kerran markkinoille (alkusanat: Menin minä kerran markkinoille) nuotissa Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1978)Läksin kerran markkinoille (= Ballymure ballad; irlantilainen kansanlaulu, suomenkieliset sanat Esko Rahikainen; alkusanat: Kun läksin kerran markkinoille) nuotissa Eurooppalaisia kansanlauluja (Rosebud Books, [2021]), cd-levyllä Ajopuut: Isäni puutarhassa : eurooppalaisia kansanlauluja (Mainmix...
Sari Vähäsarja on etsinyt vastausta tähän kysymykseen Ylen artikkelissa 29.8.2015. Otsikkona Kuumassa lyhyemmin vai viileämmässä kauemmin? 3 asiantuntijaa kertoo, miten pyykätään ekologisesti. Linkki artikkeliinHän tiivistää lyhyesti mistä on kyse:Työtehoseuran tutkijan mukaan eko-ohjelma kuluttaa vettä ja sähköä vähemmän kuin vastaava normaaliToisaalta ohjelma kestää kauemmin, mikä lisää mekaanista kulutusta ja syö vaatteen käyttöikääMyös pikaohjelmissa vettä ja sähköä kuluu vähemmän; toisaalta lasti voi olla pienempi ja linkoustulos huonompiMotivan asiantuntijan mukaan monituntinen ohjelmakin on ekologisempi kuin tavallinen, koska veden lämmityksen merkitys kokonaisuudessa on niin suuriKodinkoneiden ammattilainen taas korostaa...
Inger Edelfeldtistä löytyy aika niukasti tietoa. Osoitteessa http://www.mukkula.org/kirjailijat/esittelyt/edelfeldt-i-suomi.htm on kirjailijasta ja hänen tuotannostaan lyhyt esittely. Ruotsinkielisiltä
sivuilta osoitteesta http://www.geocities.com/sabeteli/ löytyy henkilötietojen lisäksi linkkejä mm. kirja-arvosteluihin. Lisäksi Sarjainfo-lehdessä 1986:1, s.
15-21 on Edelfeldtin haastattelu. Lehteä voit lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Hei!
Pave Maijasen kappaleeseen "Joki ja meri"(joka on tehty nimimerkillä "Paavonen Maija"), ei valitettavasti ole nuotinnosta saatavana. Äänitteenä ko. kappale löytyy Lappeenrannan maakuntakirjastosta cd-levyltä Maijanen, Pave: Lähtisitkö: 28 suosituinta.
Ystävällisin terveisin
Helena Aflecht
musiikkiosastonjohtaja
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Pl 237, Valtakatu 47
53100 Lappeenranta
puh. 05-6162350
helena.aflecht@lappeenranta.fi
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan 5 pennin kuparikolikon (1963-1977) arvo vaihtelee kunnon mukaan 50 sentistä 15 euroon, 1 markan (1930) arvo on 2-30 euroa, 5 markan (1953) 120-400 euroa ja 5 markan (1959) 1-5 euroa.
Tietoa vanhoista rahoista saa linkeistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
http://www.snynumis.fi/ (Suomen numismaattinen yhdistys)
http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen numismaatikkoliitto)
En valitettavasti ole löytänyt kirjoja, jotka täysin vastaisivat antamiasi tietoja. Voisiko kyseessä olla Jens Lapiduksen Snabba cash/Rahalla saa, josta on myös tehty elokuva? Kirja kertoo Tukholman alamaailmasta ja kokaiinipiirestä.
Hei,
Lohjan pääkirjaston lintukirjoissa on toki lintukirjoja, joiden avulla lintujen tunnistaminen on kuvattu mm. koon tai lajien varjokuvien mukaan tai linnun äänien mukaan. Linnen kasvien tunnistamisen kaltaista hakemistoa emme tiedä olevan, mutta näistä on varmaan apua :
Lars Gejl, Tunnista linnut. Tammi, 2013
Veli-Risto Cajander, Lintu ja ääni (kirja+cd). Moreeni, 2013
Detlef Singer, Pihapiirin lintuja. Karisto, 2008
Pertti Koskimies, Suomen lintuopas, 2014.
Nettisivuston osoitteessa http//www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut voi lintuja etsiä monin eri hakukriteerein.
Jos korttia ei käytetä useampaan vuoteen, se poistetaan kirjaston rekisteristä. Ilmeisesti sinulle on käynyt näin.
Asia saadaan kuntoon missä tahansa HelMet-kirjastossa. Tule käymään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Tervetuloa takaisin kirjaston asiakkaaksi!
