Kyseessä on suomalainen kansansatu Hiiri kissalla räätälinä. Englanniksi emme sitä valitettavasti löytäneet; suomeksi sitä on monessakin kokoelmassa, esim. Suomen lasten eläinsadut.
Suomenkielellä tosi-tv:stä on kirjoitettu mm. Lähikuva-lehdessä (mm. Veijo Hietala: Tosi-tv. Neorealismia vai realismin simulaatiota. Lähikuva 4/2000.
Veijo Hietala ja Ari Honka-Hallila: Todellisuuden paluu televisioon. Lähikuva 1/1992. Bill Nicols (suom. Juha Wakonen): Todellisuuden ja television rajoilla. Lähikuva 1/2001.)
Elokuva-arkiston kirjastosta löytyy jonkin verran englanninkielistä kirjallisuutta tosi-tv:stä. Kirjaston tietokantaa voi selata netissä,
löytyy osoitteesta www.sea.fi/kirjasto. Kirjasto on avoin kaikille,
puh. 09-615 40 213.
Frank-monihausta löytyi asiasanalla 'tosi-tv' runsaasti materiaalia
(mm. Teemu Lampisen pro-gradu "Tosi-tv iltapäivälehtien juttuaiheena.
Tosi-tv-ohjelmat 2000-luvun menestysformaattina ja...
J. L. Brisleyn satu ”Kerttunen ja hänen kauppansa” on alkuperäiseltä nimeltään ”Bunchy”. Tieto löytyi Kallion kirjaston sivuilta löytyvästä satutietokannasta Satukallio http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ . (Hae: Kerttunen)
Molemmat kysymäsi kirjat ovat Turun kaupunginkirjastossa myös kuunnelmina. Tällä hetkellä kumpikin on lainassa pääkirjaston Saagasta, mutta Vaski-aineistorekisteristä löydät tiedot siitä, missä lähikirjastoissa on vapaita kappaleita.
Vaskissa kuunnelma on merkitty aineistolajilla äk, kuten äänikirjakin, niillä on kuitenkin eri luokat. Kuunnelman luokka on 83.2 (äänikirjan 85.12).
Hei,
valitettavasti Kirkkonummen kirjasto ei kuulu Lukki-kirjastokimppaan, eikä meillä ole kuljetusta kirjastojemme välillä.
WebOrigon monihaussa on mahdollista hakea samanaikaisesti myös Kirkkonummen aineistokokoelmasta, mutta se tulee noutaa itse ko.kirjastosta, Lukki-kirjastokorttikaan ei käy siellä.
Jos hakemaasi kirjaa ei löydy Lohjalta, sen voi kaukolainata tai jos se on Lohjalta lainassa, se voidaan varata jostain toisesta Lukki-kirjastosta.
Det har inte hittats en dikt som börjar exakt så. Kunde den vara nogåndera av de här:
- Artur Lundkvist, Emigranter. Den börjar: ”De kom från karga bygder…” (diktsamlingen Vit man, 1932
- J. L. Runeberg, Högt bland Saarijärvis moar börjar ” Högt bland Saarijärvis moar bodde
bonden Paavo på ett frostigt hemman,…” (Dikter, 1830):
http://runeberg.org/runeberg/0_15_25.html
Kirjastot hankkivat yleensä e-kirjoja jonkin valmiin palvelun kautta. Se on huomattavasti helpompaa kuin lukemattomien e-kirjoja tarjoavien palvelujen koluaminen, kirjojen valitseminen ja niiden järjestäminen asiakkaiden käytettäviksi.
Periaatteessa kirjaston olisi minun nähdäkseni mahdollista Antikytheran kaltainen yksittäinen teos ja asentaa se tabletille kirjastossa luettavaksi, mutta kenties se ei olisi kannattavaa suhteessa vaivaan ja hintaan. Kirja pitäisi luultavasti asentaa käsin jokaiselle tabletille, eivätkä asiakkaat tosiaan voisi hyödyntää sitä kuin kirjastossa lukemalla, jolloin käyttö saattaisi jäädä pieneksi verrattuna asiakkaiden omiin laitteisiin laittaviin e-kirjoihin. Lisäksi ainakin HelMet-kirjastoissa suurin osa...
Aivan täysin hakemanlaistasi tutkimusta ei ole Suomessa tehty. Aiheen taustoitukseen sopii Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 2015.
Liitteessä on teoksia, jotka löytyivät liedet- tai tulisijat ja kivikausi -haulla Melindasta ja Fennicasta.
Jos tutkimuskohde koskee Suomea, kannattaa tarkastaa myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjaston anti, asiasanalla kivikausi. Tässä linkki sinne: https://gtk.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Valitettavasti Nacho Cerdàn lyhytelokuvasta Aftermath (1994) tehtyä tallennetta ei ole lainattavissa kirjastoissa.
http://www.imdb.com/title/tt0159241/
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Runon on kirjoittanut sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Hilja Pärssinen (1876 - 1935). Hän julkaisi runoutta kirjailijanimellä Hilja Liinamaa.
Kyseinen runo on nimeltään Punavangille ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1926 kokoelmassa Muistojen mailta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946
Liinamaa-Pärssinen Hilja: Muistojen mailta (1926)
Juhannustaikoja löytyy esim. seuraavista kirjoista.
Juhannus ajallaan : juhlia vapusta kekriin (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2004)
Laiho, Antto: Vanhan kansan merkkipäivät (laajennettu laitos; Karisto 2006)
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt (Karisto 1999)
Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto (Otava 1950, uusin painos v. 1994)
Yleiset kirjastot valitsevat kirjoja pääasiassa kolmelle yleisellä perusteella (tarkoitan tässä uutuuskirjoja): (1) Kirjan arvellaan tai tiedetään jo etukäteen tulevan olemaan kysytty, (2) kirjan käsittelemästä aihepiiristä ei ole ennestään kirjallisuutta tai olemassaolevat ovat jo iäkkäitä tai (3) kirjan hankkimista on asiakkaiden toiveissa pyydetty. Käytännössä on myös niin, että ns. suurten kustantajien kirjoista valitaan kokoelmaan helposti suhteellisesti suurempi osa kuin ns. vähälevikkisestä, huonommin mainostetusta, koska se on helpompaa. Siksi on tärkeätä, että kirjaston käyttäjät myös tekevät ehdotuksia, jos huomaavat, että jotain mielenkiintoista on jäänyt kirjaston valitsijoilta huomaamatta.
On tietenkin muistettava, että...
Jessica Townsend on syntynyt v, 1987 Australian Queenslandissa. Hän on asunut välillä pitkiä aikoja Lontoossa. Hän on työskennellyt aiemmin mainostoimittajana ja lasten luontolehden toimittajana.
Toistaiseksi hän on kirjoittanut kaksi romaania, jotka on suomennettu Otavan kustantamana. Ohessa tiedot Otavan sivuilta:
Nevermoor – Morriganin koetukset (Nevermoor – The Trials of Morrigan Crow), 2018, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Meinioseppä – Morriganin kutsumus (Wundersmith – The Uneducation of Morrigan Crow), 2019, suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://...
Asiaa voi tutkia näistä lähteistä: Suomen hallitukset löytyvät sivulta Hallituksen ministerit vuodesta 1917, https://valtioneuvosto.fi/hallitukset ja Naiset hallituksessa https://valtioneuvosto.fi/hallitukset.
Löysin nämä sivut Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=minist…
Jos varauksen noutopaikka on Espoossa, kirjastojärjestelmä katsoo ensin Espoon kirjastojen tilanteen, aloittaen noutokirjastosta. Jos noutokirjastossa ei ole vapaita kappaleita, katsotaan ensin isompien kirjastojen tilanne ennen pienempiin siirtymistä. Jos Espoossa ei ole vapaita kappaleita, siirrytään Vantaan isompiin kirjastoihin, jonka jälkeen Vantaan pienemmät ja Kauniainen. Mikäli näissäkään ei ole vapaita kappaleita, katsotaan Helsingin tilanne jälleen isoimmista alkaen.
Helsingissä ensisijaisesti Helsingin kappaleet ja sitten muut Helmet-alueen kaupungit. Kauniaisista noudettaessa ensin oma kokoelma ja sitten Espoo ja Vantaa ennen Helsinkiä; Vantaalla ensin Vantaa, sitten Espoo ja Kauniainen ja viimeisenä Helsinki....
