Tarkistin kirjan kirjastosaatavuuden maakuntatasolla kirjastojen Frank monihakua (https://monihaku.kirjastot.fi/fi/) käyttäen. Kysymääsi kirjaa on sen mukaan saatavilla Tampereen pääkirjaston ja kirjastojen kaukopalvelun hyödyntämän Varastokirjaston kokoelmissa. Tarvittaessa oma kirjastosi hoitaa kaukolainaamisen.
Mikäli toiveissasi olisi ostaa kirja ihan omaksi, niin esimerkiksi Antikvaarin (https://www.antikvaari.fi/) kautta voi yrittää sitä etsiä. Antikvaari on Suomen suurin antikvariaatti netissä ja sieltä saa yhdellä haulla useiden eri antikvariaattien tarjonnan esiin, mikä nopeuttaa ja helpottaa kaivatun teoksen etsimistä.
Mainitsemasi käännös sitaatista on julkaistu ainakin Jarkko Laineen toimittamassa Suuri sitaattisanakirja -teoksessa (Otava, 1989). Laine käänsi Mark Twainin tuotantoa, joten kyseinen sitaattikäännöskin saattaisi olla Laineen itsensä tekemä.
https://fi.wikiquote.org/wiki/Is%C3%A4#cite_note-SSSK-91-2
Mark Twainin aforismeja ja sitaatteja on koottu myös teokseen Sopimattomia elämänohjeita. Suomentajana kirjassa on Eino Vastaranta. Mainitsemasi sitaatin hän on kääntänyt seuraavasti: "Ollessani 14-vuotias isäni oli tietämätön, hädin tuskin siedin häntä lähelläni. Mutta kun täytin 21, hämmästyin miten paljon hän oli oppinut."
Mark Twain: Sopimattomia elämänohjeita (Savukeidas, 2015)
Kirjan jälkisanoissa Vastaranta...
Nimistöntutkija Viljo Nissilä johtaa Elisenvaaran nimen ortodoksisista ristimänimistä Elessie ja Elissie, joiden taustalla ovat kreikan Elissaios ja heprean Elisa ('Jumala on pelastus'). Nissilän teoriaa puoltaa vahvasti se, että Elisenvaarasta on tallennettu asiakirjoihin sellaisia murteellisia muotoja kuin Elessivvuara, Elisevvuara ja Elessiivuara.
Välittömimmin Elisenvaaran nimi saattaa perustua Nissilänkin mainitsemiin Elissaioksen venäjänkielisiin muotoihin Elisei ja Jelisei. Elisenvaaran kylässä syntynyt Olavi Kallioniemi viittaa muistelmiensa luvussa 'Elisenvaaran nimi' Karjala-lehdessä vuonna 1964 julkaistuihin korkea-arvoisen ortodoksisen kirkkohallinnon virkamiehen kirjoituksiin, joiden mukaan nimi on...
Toinen kysytty pelisarja on todennäköisesti Minä rakastan eläimiä! Pelejä löytyy kirjastojenkin kokoelmista Finna.fi-palvelusta:
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=%22Min%C3%A4+rakastan+el%C3%A4imi%C3%A4%21%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22tietokonepelit%22
Vanhojen pelien nimiä voi yrittää selvittää erilaisten pelitietokantojen avulla. Tietokannoista peliä voi etsiä hakusanoilla tai rajata hakua esim. pelialustan, julkaisuajankohdan ja aiheen mukaan. Hukassa oleva pelin nimi saattaa löytyä näppärästi myös postaamalla oma kysymys jollekin peliaiheiselle keskustelufoorumille. Tässä muutamia sivustoja:
Retropelit.fi: http://www.retropelit.fi/
Ylilauta.org Hukatut pelit -foorumi:...
Singer-ompelukoneiden iän voi tarkistaa sarjanumeroluettelosta. Mainitsemallasi sarjanumerolla oleva ompelukone on valmistettu vuonna 1935.
Lähteet ja lisätietoa:
Comprehensive Singer Serial Number Database (ismacs.net)
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Kyseessä saattaisi olla vuosina 1974–76 ilmestynyt Flip : teen magazine.
Flip : teen magazine | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Flip Teen Magazine (afka.net)
Jos tingitään nimen ”magazine”-vaatimuksesta, vaihtoehtoinen tarjokas voisi olla vuosina 1976–77 ilmestynyt Popfoto.
Popfoto : uusi svengaava nuortenlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kuten pitkin Suomea Loimaallakin kansankirjastoasetus heräsi 1850-luvun lopulla. Kansankirjaston perustaminen hyväksyttiin pitäjänkokouksessa vuonna 1861 ja samana vuonna aloittivat toimintansa myös Loimaan ensimmäiset kansankirjastot.
Loimaan kauppalaan kirjasto perustettiin vuonna 1935. Aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa. Kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa vuoteen 1956 jolloin se muutti naapuritaloon ns.kauppalantaloon.
Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia 2 (1994)
Jari Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003)
Alice Tegnér (1864-1943), o.s. Sandström, on ollut kotiopettajana Grotenfeltin suvun omistamassa Järvikylän kartanossa Joroisilla syksystä 1883 seuraavaan kesään asti.
Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), o.s. Ahnger, ei ole asunut Nokialla 1930-luvulla, sillä hän kuoli jo vuonna 1915. Hän oli naimisissa Eduard Polónin kanssa vuodesta 1891 kuolemaansa asti.
Löytämistäni artikkelilähteistä ei ilmene, että Alice ja Edit olisivat tavanneet tai tunteneet toisensa tai että heillä olisi ollut mitään erityistä yhteyttä toisiinsa. Kumpikin oli kiinnostunut musiikista ja kasvatustyöstä. Tosin lyhyissä artikkeleissa asioita ei käsitellä perusteellisesti, joten yksityiskohtaisempaa tietoa voisi löytyä esimerkiksi elämäkerrasta. Edit Polónista on...
Säveltäjä Paul Erik Fagerlund on todennäköisesti haudattu Helsinkiin Maunulan uurnalehtoon. Hautahaku-verkkosivusto antaa nimihaulla tällaisen tiedon ja syntymä- ja kuolinvuosikin täsmäävät.
Kyösti Juhani Härmä, eli Kössi Härmä oli kotoisin Kuopiosta. Hautapaikka näyttäisi olevan Kuopion seurakuntayhtymän Iso hautausmaa.
Hautahaku on luotu helpottamaan mukana olevien seurakuntatalouksien hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä. Hautahaussa on noin 810 000 hautapaikan tiedot. https://www.hautahaku.fi/fi/home
"Danny Boyn" sanoituksen kirjoitti vuonna 1910 englantilainen lakimies ja sanoittaja Fred Weatherly. Musiikki on tätä vanhempi pohjoisirlantilainen kansansävelmä "Londonderry Air", johon on tehty muitakin sanoituksia. Weatherlyn irlantilaissyntyinen käly Margaret kuuli sävellyksen Yhdysvalloissa vuonna 1912 ja lähetti sen nuotit Weatherlylle, joka sovitti runonsa musiikkiin.
"Danny Boyn" tarkasta merkityksestä on monta teoriaa. Yhden mukaan laulun kertoja on vanhempi, joka hyvästelee sotaan lähtevän poikansa ja toivoo hartaasti, että tämä palaisi elävänä kotiin. Tähän viittaisi avaussäkeen "the pipes are calling". Monissa brittiarmeijan irlantilaisissa tai skotlantilaisissa joukko-osastoissa perinteisiin kuuluu...
Tässä scifi-kirjavinkkejä (kirjan nimissä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 -sarja
Anne Leinonen: Holtiton masiina
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -trilogia (Kerjäläisprinsessa, Kellopelikuningas ja Susikuningatar)
Joe Schreiber: The Mandalorian -sarja (ilmestynyt osat Seikkailu alkaa ja Ulkokehän valtaajat)
Yhtenä tehtävänä kevään 1974 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa oli kirjoittaa ajatuksista, joita herätti tehtäväpaperin kääntöpuolelle oheistettu P. Mustapään runo Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään. Voisikohan olla niin, että jänis hankeen jättämine jälkineen on loikkinut muistikuviin Mustapään runosta sen inspiroimista omista ajatuksista? Mustapään metsään jänis on nimittäin onnistunut maastoutumaan niin hyvin, ettei siitä näy runon säkeissä jälkeäkään.
Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään sisältyy Mustapään kokoelmaan Tuuli Airistolta (1969).
Karhujen vanhainkotiin joutunut Anna-täti oli halunnut sukulaispoikansa muuttavan maasta heti kun tämä kynnelle kykeni ja sitä silmälläpitäen täti oli opettanut hänelle englantia. Niinpä karhu matkasi Etelä-Amerikasta Englantiin salamatkustajana valtamerilaivan pelastusveneessä. Ennen kuin herra ja rouva Kent nimesivät Paddingtonin Paddingtoniksi, hänellä oli "ainoastaan perulainen nimi jota kukaan ei ymmärrä".
Lähde:
Michael Bond, Paddington-karhu tulee kaupunkiin
PIKI-kirjastojen kymmenen lainatuimman nuortenkirjan lista:
Simukka, Salla: Punainen kuin veri
McManus, Karen M.: Yksi meistä valehtelee
Green, John: Kaikki viimeiset sanat
Roth, Veronica: Outolintu
Maas, Sarah: Lasipalatsi
Green, John: Teoria Katherinesta
Simukka, Salla: Valkea kuin lumi
Bourne, Holly: Oonko ihan normaali?
Maskame, Estelle: DIMILY - rakastan
Thomas, Angie: Viha jonka kylvät
Uusimmat nuortenkirjat päivittyvät PIKI-verkkokirjaston Vinkit nuorille-sivulle: https://piki.finna.fi/Content/youth. Tällä hetkellä kymmenen uusimman lista näyttää tällaiselta (ilman uusintapainoksia):
Oseman, Alice: Nick ja Charlie
Rider, Catherine: Rakkautta Lontoossa
Silvera, Adam: Lopussa molemmat kuolevat
Whiteout (useita...
Jos henkilöllä oli puhelin, yksinkertaisinta on selvittää osoite puhelinluettelosta. Porvoon puhelinnumerot 1950-luvulta löytyvät Suomen yleisestä puhelinluettelosta.
Jos osoitetta ei löydy puhelinluettelosta, tilanne on hankalampi. Riippuu jossain määrin henkilöstä ja kysyjän suhteesta henkilöön, onko tietoja mahdollista löytää tai saada käyttöön. Esimerkiksi seurakunnilla on tietoja henkilöistä, joita ei kuitenkaan luovuteta kuin esimerkiksi sukulaisille; toisaalta jos henkilö on ollut esimerkiksi karjalaistaustainen tai omistanut maatilan, tietoja voi olla helpompi löytää eri lähteistä.
Laihian ja laihialaisten nuukuudesta kertovat vitsit ovat yhä osa elävää perintöä, ja tämä suullinen perintö on päässyt myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Perintöä pitää yllä myös Laihialla vuonna 1992 perustettu Nuukuuren museo. Varmuudella ei tiedetä tämän Laihian maineen syntyhistoriaa, mutta yleisin selitys johtaa nimenomaan 1860-luvun nälkävuosiin, jolloin laihialaisten kerrottiin auttaneen omien kylien köyhiä muttei muualta tulleita kerjäläisiä. Todennäköisesti laihialaisten nuukuusmaine ulottuu kuitenkin vielä pidemmälle historiaan, sillä heidän säästäväisestä elämäntavastaan löytyy tietoa jo 1700-luvulta. Lisää tietoa ja kattavamman selityksen Laihian nuukuusmaineelle löydät esimerkiksi...
Kyseessä on Tuula Korolaisen Synttärikakku-loru, joka sisältyy teokseen Lystitunti (toim. Satu Sopanen ja Markku Kaikkonen, Otava, 2006, s. 12)
https://finna.fi/Record/helmet.1778374
Iivo Härkösen suomennos Heinrich Heinen Die Lorelei -runosta sisältyy teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. 1 : Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Rafael Koskimies, WSOY, 1930, s. 551- 552).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla. Voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
