Herttoniemen kirjasto ja nuorisotalo sekä Herttoniemenrannan nuorisotalo ovat saamassa uudet tilat Herttoniemen metroaseman läheisyyteen valmistuvasta lähipalvelukeskus Hertsistä. Uusiin tiloihin siirrytään niiden valmistuttua, arviolta syksyllä 2019. Siihen asti kirjasto toimii nykyisissä tiloissaan.
Lähteet:
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009664/ryja-2017-1/
http://kettutie.munstadi.fi/2017/02/24/tiedote-nuta-kirjasto-saavat-uud…
Ian Tysonin kappaleen Four strong winds nuotti sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin New giant book of rock (1988), Neil Young: Complete music. Volume 3 : 1974-1979 (1984), Neil Young anthology : easy guitar (1999) ja Comes a time (1978).
Nuottijulkaisut kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Olemme koettaneet kovasti etsiä hakemaasi teosta. Olemme kysyneet asiaa myös Suomen muista yleisistä kirjastoista, mutta emme ole valitettavasti onnistuneet löytämään juuri kyseistä lorua.
Epäilemme, että kyse on jostain Hanhiemon versiosta, koska esimerkiksi lorut "Kurpitsatalo" (Lasten oma kirjakerho, 2001), "Talo" (Hanhiemon iloinen lipas. WSOY, 1987) ja "Kalle, ahne kurpitsalle" (Hanhiemon runoja, 1977), tulevat mainitsemaasi kurpitsalorua todella lähelle. Turusta ei kuitenkaan löydy tuota Tuomas-versiota.
Punarinta-loru on vielä hankalampi. Sekin vaikuttaa joltain Hanhiemon käännökseltä tai muulta englantilaisen kansansatujen kokoelman versiolta. Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa...
Siviilihautajaisia voivat toivoa itselleen myös seurakunnan jäsenet. Oman hautaustoiveensa voi ohjeistaa tekemällä kirjallisen hautaustahdon. Aluehallintoviraston sivuilta löytyy tietoa viimeisen toiveen ilmaisemisesta:
https://www.avi.fi/web/avi/hautausjarjestelyista
Lisää tietoa uskonnottomista tilaisuuksista löytyy Pro-Seremoniat - ja siviilihautajaiset.fi -sivustoilta.
http://www.siviilihautajaiset.fi/
http://pro-seremoniat.fi/
SKVR-tietokanta on kalevalaisten runojen verkkopalvelu, jonne on tallennettu lähes kaikki Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistu kalevalainen runous. Sitä kautta ei löytynyt tällaista loitsua, mutta kannattanee vielä etsiä sieltä. Haun voi rajata esim. juuri loitsuihin. Hakusanalla metsä rajattuna loitsuihin löytyi 228 runoa. Tietokanta löytyy alla olevan linkin kautta:
https://skvr.fi/
Kirsi Kunnaksen (ja työryhmän) Aikamme lukukirja 2:n ensimmäinen tarina on Kesä tuli, jossa kerrotaan Hietasen lapsista. Kuvassa on laituri, jonka raosta poika kurkkii alla uiskentelvia kaloja, toinen virittelee ongenvapaa laiturin edustalla ja sen vieressä tyttö, kuinkas muuten, pesee pyykkiä. Kirja oli juuri tuolloin tuore. Olisikohan kyse tästä?
Laulu on nimeltään "Ballad of Irving" ja sen esittää Frank Gallop, joka oli amerikkalainen radio- ja tv-persoona. Sen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa sen tekijöiksi on merkitty John Aylesworth, Bob Booker, George Foster ja Frank Peppiatt, mutta levyn keskiössä Peppiatt, Aylesworth ja Williams. Laulu on parodia näyttelijä Lorne Greenen esittämästä "Ringosta". Frank Gallop levytti balladinsa vuonna 1966. Tämä levytys löytyy myös YouTubesta.
Ja Irving oli vähän nopeampi vetäjä kuin muistit: sijoitus 142.
Lähteitä:
Tietoa kappaleesta ja ääniraita (Ballad of Irving ja Ringo):
http://toponehitwonders.com/country/the-ballad-of-irving-frank-gallop/
Laulun sanat (sanat myös...
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://...
Suomentajista nuortenkirjojen julkaiseminen ei varmastikaan jää puuttumaan, sillä suomentajia löytyy paljon, etenkin englannin, ruotsin ja saksan kaltaisista yleisemmistä kielistä.
Syy on varmaankin enemmän kustantajissa, jotka saattavat lopettaa kirjasarjojen julkaisemisen, jos se ei kannata taloudellisesti. Myynti voi olla liian pientä suhteissa kuluihin. Käännöskirjallisuudessa yleensä suomennospalkkio maksetaan kiinteänä summana, joten kirjoja pitää saada runsaasti myytyä, jotta suomennuttaminen kannattaa. Lisäksi käännöskirjoista täytyy maksaa palkkio alkuperäiselle kirjailijalle, ja maailmalla suosittujen kirjojen oikeuksien hinnat saattavat olla korkeat. Niinpä suositut sarjatkaan eivät välttämättä jatku, kuten vaikkapa Keplo...
Listoja parhaista animaatiosarjoista löytyy lukuisia. Alla kolme: elokuvatietokanta Imdb:n, Indiewire- ja Ranker-sivustojen:
https://www.imdb.com/search/title/?genres=animation&explore=title_type,genres&title_type=tvSeries&ref_=adv_explore_rhs
https://www.indiewire.com/feature/best-animated-series-all-time-cartoons-anime-tv-1202021835/
https://www.ranker.com/crowdranked-list/the-greatest-animated-series-ever-made
Kuten aikaisemmassa vastauksessamme parin vuoden takaa, voisimme jälleen suositella helppolukuisia ruotsinkielisiä kirjoja (lättlästa böcker). Niitä on sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Silloinen vastaaja mainitsi myös ruotsinkieliset novellikokoelmat. Ne tosin eivät sanastoltaan ole erityisen helpohkoja, mutta lyhyitä tarinoita jaksaa ehkä paremmin lukea.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-helppoja-ja-lyhyita-ruotsin?language…
Näkemiin vaan muru -sarjan tuotantokaudet 1-2 ja 4 ovat lainattavissa Piki-kirjastoissa. Yksi dvd-levyistä on vain Ylöjärvellä, joten siihen voit tehdä seutuvarauksen (2 €). Kausi 3 näyttää puuttuvan, olisiko levy mennyt huonoon kuntoon ja poistettu. Sen siis joudut kaukolainaamaan. Kaukolainan voi tilata kirjaston tiskiltä tai oheisella lomakkeella: E-lomake - PIKIn kaukopalvelutilaus (tampere.fi)
Lisätietoa ja Piki-kirjastojen kaukopalvelun hinnaston löydät tästä linkistä: kaukopalvelu - Arena - PIKI-verkkokirjasto
Valitettavasti kanadalaisen John McCraen tuotantoa ei ole suomennettu lainkaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%...
Etsitty kirja saattaisi olla Tessa Grattonin Veritaika.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510376591
Kysymääsi peliä en onnistunut löytämään. Selvitin, että 2000-luvun alussa käytössä on ollut ainakin alla olevat aapiset, joihin peli voisi liittyä. Voit itse selvittää asiaa lisää esimerkiksi ottamalla yhteyttä kirjojen kustantajiin.
Tuula Kallioniemi: Aapinen : satulakka, viestivakka, tietopakka (https://outi.finna.fi/Record/outi.1195106)
Hannele Huovi: Iloinen aapinen (https://outi.finna.fi/Record/outi.1197833)
Tuula Kallioniemi: Aapinen : Hauska matka (https://outi.finna.fi/Record/outi.518386)
Mervi Wäre: Pikkumetsän aapinen (https://outi.finna.fi/Record/outi.821421)
Periaatteesa sininen Aalto-kortti kelpaa, niitä on vielä paljon käytössä asiakkaillamme. Se, onko sinun korttisi voimassa, riippuu siitä, milloin olet sitä viimeksi käyttänyt. Pitkään käyttämättä olleita kortteja on poistettu rekisteristä. Jos muistat pin-koodisi, voit testata asiaa yrittämällä kirjautua verkkokirjastoomme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Jos pääset kirjautumaan, on korttisi voimassa.
Parhaiten asia selviää, kun käyt jossain Keski-kirjastojen toimipisteessä. Ota kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Samalla tulee tarkistettua, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Ja jos pin-koodi on unohtunut, saat senkin.
Voit tarvittaessa...
