Kouvolan alueen Kyyti-kirjastoissa on äänikirjoja cd-muodossa ja tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella kuunneltavia e-äänikirjoja. Lisää tietoa e-äänikirjoista alla olevasta linkistä:
https://www.kyyti.fi/palvelut/e-aanikirjat
Kouvolan "kotiinkuljetuspalvelu on tarkoitettu vanhuksille, jotka sairauden tai toimintakyvyn heikentymisen vuoksi eivät itse tai läheisen avustamana voi käyttää kirjastopalveluita." Asiakas voi tällöin saada aineistoa lainaksi suoraan kotiin kirjaston kuljettamana. Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon. Alla lisää tietoa:
https://www.kyyti.fi/palvelut/kirjaston-kotiinkuljetuspalvelu-kouvolassa
Trafin sivuilla vastataan kysymykseen pitääkö hankittavan auton olla uusi:
”Hankittavan auton pitää olla ensirekisteröimätön. Romutuspalkkion voi saada myös varastoautoihin ja esittelyautoihin, jos niitä ei ole ensirekisteröity.”
https://www.trafi.fi/tieliikenne/romutuspalkkio/kysytyimmat_kysymykset/…
Kyseinen sitaatti ei ole Erik Byen teoksesta, vaan Søren Kierkegaardin esseestä Välittömät eroottiset tasot tai musikaalis-eroottinen (De umiddelbare erotiska stadier, eller, Det musikalsk-erotiske). Essee on ilmestynty alunperin Kierkegaardin teoksessa Enten - eller (1843). Suomennos on luettavissa teoksessa Søren Kierkegaard: Mozart-esseet (suomentanut Olli Mäkinen, Like 2002). Sitaatti on suomennoksen sivulta 40.
http://www.sks.dk/EE1/txt.xml
https://archive.org/details/enteneller01kier
Kirjastot.fi-sivuille on koottu tiedot alan koulutusmahdollisuuksista:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Uusi kirjastolaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2017, ja se muutti jonkin verran aiempia kelpoisuusvaatimuksia. Alla on vastaus palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen pätevyydestä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysymykseni-koskee-kirjastonhoitajan-patevyytta-vaikka
Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -koulukirjassa on runo Punatulkku (s. 98-100), jossa punatulkku ja varpuset sanailevat pihlajanmarjojen syömisestä ja toinen toistensa ulkonäöstä.
Kirjasto ottaa vastaan vain hyväkuntoisia kirjoja ja kirjat on tuotava kirjastolle. Aikuisten kirjoja voimme ottaa 1-10 kpl ja lasten-ja nuortenkirjoja 1-20 kpl. Isompien määrien kanssa kirjastolta voi pyytää kokoelmavastaavan yhteystiedot ja lähettää sähköpostilla listan tai kuvan kirjoista. Viestiin kannattaa jättää yhteystiedot, jos haluaa tietää päätyivätkö kirjat kokoelmiin vai eivät. Pääkirjaston vanhan kirjastotalon aulassa on kierrätyskärry, johon voi myös jättää kirjoja kiertoon.
HelMet-kirjastoissa ei ole lainattavia paperisilppureita. Helsingissä paperisilppuri on asiakkaiden käytettävissä Rikhardinkadun ja Jätkäsaaren kirjastoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tätä vuonna 1961 levytettyä Sauvo Puhtilan sanoittamaa laulua Kotimaani kukat ei ole julkaistu nuottina. Ainoa keino saada sen sanat taitaa olla äänitteen kuuntelu ja sanojen kirjoittaminen talteen sillä lailla.
Heikki Poroila
Katri Valan runo Ratsastaja on kokoelmasta Sininen ovi (1926).
Alla on linkki teoksen digitoituun versioon. Runo löytyy sivulta 12.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/123996/Sininen_ovi_runoja.pdf
Ruohio-nimen kantajien määrä ei ole aivan riittänyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjaan pääsyyn, joten näiden kokeneiden nimistöntutkijoiden kantaa sen historiaan ei valitettavasti ole saatavilla. Se ei kuulu myöskään Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainittuihin karjalaisiin nimiin.
Nissilä mainitsee kuitenkin sukunimiksi kiteytyneitä kasvisanoja käsitellessään Ruohiota läheisesti muistuttavan nimen Ruohia. Hän kytkee siis Ruohian ruoho-sanaan; Mikkonen ja Paikkala sitä vastoin käsittelevät Ruohiaa sukunimen Rouhiainen yhteydessä. Ruohio-nimelle voisi Ruohian tarjoaman esimerkin pohjalta esittää kaksi vaihtoehtoista taustaa: se voi pohjautua joko kasvisanaan ruoho (Nissilä)...
Yhdistyslain pykälässä 38 a Toiminnantarkastus on kappale, jossa mainitaan tilanne, jossa toiminnantarkastajaa ei ole valittu.. Olisiko tästä apua teidän tapauksessanne? Valitettavasti meidän kirjastolaisten ammattitaito ei riitä vastaamaan kysymykseenne. Alla linkki lakiin:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Valitettavasti tätä runoa ei löydy. Lastenkirjainstituutin kokoelmista löytyy Georges Juilletin lasten kuvakirja Leo Leijona, suomeksi julkaistuna vuodelta 1954. Tämä kuvakirja ei ole runomuodossa, eikä siitä löydy kuvailtua tekstinpätkää.
Tässä vaihtoehtoja: Kuopiosta junalla Hämeenlinnaan (osassa matkoja junanvaihto), Lahteen tai Helsinkiin, ja näistä vaihto bussiin, ja paluu toisinpäin. VR:n aikatauluhaku löytyy alta:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/aikatauluhaku
Kaukoliikenteen bussien aikatauluja löytyy esim. Perille- tai Matkakeisari-palveluista:
https://www.perille.fi/?lng=fi
https://www.matkakeisari.fi/?lng=fi
Hiiriperheen sadonkorjuusta kertovia satuja en löytänyt.
Satuja kanasta, joka kasvattaa viljaa eikä saa pyytäessään apua muilta eläimiltä, on olemassa useita versioita. Voisiko kyseessä olla tämä tarina?
Esimerkiksi Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan sisältyy satu "Kanan ohrapelto", jossa kana löytää ohranjyvän ja kylvää, kastelee ja niittää sadon ilman apua - niin myös syö siitä leipomansa kakun, vaikka tällöin koira, kissa ja hiiri olisivatkin olleet valmiit auttamaan.
Sama satu on myös "Pieni kirjava kana: englantilainen tarina" kirjassa Tarinatie : tarinoita silmälle ja korvalle.
ja Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt "Kana Karoliina".
Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.
Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994....
Kai Hyttisen esittämässä laulussa Kesä kertosäe alkaa "Taas maalarit maalaa / muurarit muuraa". Laulu on vuodelta 1977. Sen sanoituksen teki Vexi Salmi ja sävellyksen Kari Kuuva.
Laulu julkaistiin uudelleen Hyttisen kokoelma-cd:llä 20 suosikkia : Vieläkin vieläkin vain (F Records 8573-85658-2).
Saatavuus Outi-kirjastoista
Luki- ja kirjoitushäiriöistä tietävät Helsingin seudun erilaiset oppijat. Internetistä heidät löytää sivuilta:
http://www.lukihero.fi/txt_ruotsi.html
http://www.lukihero.fi/txt_keskus.html
http://www.lukihero.fi/txt_testaus.html
Kirja on vasta ilmestynyt ja luetteloitavana. Helmet kirjastoihin on teosta tilattu yhteensä 23 kappaletta. Heti kun ensimmäinen kirjasto on saanut teoksen lainauskuntoon, voi varauksen tehdä. Nyt ei voi kuin odotella ja käydä välillä tarkistamassa tilanne Helmet-sivulla.
Helmet-kirjastojen Kirjasto 10:een hankittu kirja on lainassa. Siinä oli virheellisesti myös kadonnut-merkintä, joka on nyt poistettu. Eli kirjan saa lainaan, kun se palautuu lainaajalta.
