Tupakan nauttiminen on todistetusti hengenvaarallista sekä tupakoitseville itselleen että joskus huonolla onnella jopa muitten käryjä hengittämään joutuneelle. Myös tupakoivan naisen sikiölle aiheutuu vakavia vaaroja. Yleisluonteinen listaus tupakan terveysvaikutuksista löytyy mm, Wikipedian artikkelista tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakka-…. Tupakkakasvi itsessään ei ole sen vaarallisempi kuin muutkaan myrkkyjä sisältävät kasvit.
Heikki Poroila
Rötti on Satakunnassa ja paikoin Etelä-Pohjanmaalla rohdinkankaasta (pellavan karkeasta kuituaineksesta kehrätyistä langoista kudottu kangas) käytetty nimitys. Röttihousut ovat siis rohdinhousuja.
Kansanomaiset miesten housut olivat käytön ja kangaslaadun mukaisesti joko arkisia rohdinhousuja tai pyhäisiä sarka- tai säämiskähousuja. Rohdinhousut olivat sekä arki- että työasuja; niitä voitiin pitää sarkahousujen alla alushousuina tai niillä suojattiin säämiskähousuja likaantumiselta.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Ildikó Lehtinen & Pirkko Sihvo, Rahwaan puku
Tätä on kysytty takavuosina aiemminkin. Taru on tullut etunimistöön 1900-luvun vaihteen tienoilla. Alkuperä voi olla kahtalainen: Taru on ehkä suomennos ruotsinkielisestä nimestä Saga. Molemmat merkitsevät satua. Nimi voi olla myös muunnelma Dagmarista tai Dariasta, jonka suomalaistettu versio on Tarja. Tarjan ja Darian lähtökohta ja rinnakkaisversio on kreikan mahtavaa merkitsevä miehen nimi Darius.
Tutkimastani kasvinsuojelukirjallisuudesta en ainakaan löytänyt mitään estettä kuvatunlaiselle mullan uusiokäytölle. Syreenille tuskin on haittaa multaan jääneistä perunaruton munaitiöistä. Mahdollisuus siihen, että vanhassa mullassa mahdollisesti olevat munaitiöt saastuttaisivat uuden perunakylvön, on lähinnä teoreettinen, mikäli ei sitten sijoita lavakaulusta niin lähelle syreenejä, että rankat sateet saattaisivat roiskia niiden juurelta munaitiöitä sisältävää multaa perunoille.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita
Leena Luoto, Oman pihan terveydeksi
Palstaviljelijän perunaopas | http://www.energiapaju.fi/palstaviljely/perunarutto.htm
Vaihto-oppilastoiminnasta kertovat mm. seuraavat kotimaiset romaanit :
-Jaantila, Anu : Jenkkivuosi, Dear Sanna, Sanna ja Sam forever
Joutsen, Britta-Lisa : Taivas, mikä sisar WS 1969
-Lehtinen, Tuija : Mirkka, Masa ja Miss Usa O 1994
-Lehtinen, Tuija : Saimi ja Selma : tornihuoneen uusi kingi O 2018
-Lähteenmäki, Laura : Aleksandra suuri WS 2010
-Nuotio, Eppu : Venla T:n se ainoa oikea O 2015
Australia tapahtumapaikkana on mm. seuraavissa kirjoissa :
McCullough, Collen : Okalinnut
McKinley, Tamara teokset
Swan, Anni : Arnellin perhe
Turner, Ethel : Seitsemän sisarusta, Sisarusten varttuessa
Kuvaamasi perhonen näyttää Vaaleakeltayökköseltä.
Perhosharrastaja Juha Lemmetyisen sivustolta löytyi aika hyvin kuvaasi vastaava perhonen
http://lemmetyinen.kapsi.fi/Lajisivu.php?ScientificName=Xanthia%20icteritia
Käytimme tunnistuksessa apuna myös iphonen hyönteisten tunnistusohjelmaa Seek.
Lähteet:
Kimmo Silvonen: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja (2014)
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/
Hei,
löysin kaksi kuvakirjaa jotka kertovat kiroilemisesta.
Aline de Pétignyn kirja Milla puhuu tuhmia ja Dorothea Lachnerin kirja Karmea, hirveä kirosanasäkki.
Kirjat pääsee varaamaan Vaara-kirjastojen nettikirjastosta
vaara.finna.fi
Kysymyksesi koskee ilmeisesti Helsingin kaupunginkirjastoa. Helmet-kirjastojen Helsingin toimipisteissä voit tulostaa kolmen kuukauden aikana viisi sivua ilmaiseksi. Mikäli haluat tulostaa enemmän, maksavat tulosteet 40 senttiä sivulta.
Muiden kaupunkien Helmet-kirjastojen tulostusmaksuista voit lukea lisää täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Valokokopiot ovat kaikissa kaupungeissa maksullisia.
Minna Canthin eläessä Työmiehen vaimo ei saanut palkintoja.
Se sai kyllä aikanaankin hyvin innostuneen vastaanoton ja sitä kiiteltiin palkintojen arvoiseksi. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2058133?term=Minna&term=Canthin&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/487298?term=Ty%C3%B6miehen&term=Minna&term=Canth&term=Vaimo&term=vaimollensa&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1116494?term=palkintoa&term=Minna&term=Canth&term=palkintoja&term=ty%C3%B6mies&term=waimon&term=ty%C3%B6miehi%C3%A4&page=2
Canth sai SKS:n palkinnon esikoisnäytelmästään Murtovarkaus. "Järjestipä...
Keittämättömien riisinjyvien tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja estää siten suolan paakkuuntuminen.
Ks. esim. Iltalehden juttu: https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016092622372807
Teoksessa Edith Södergran: Elämäni, kuoleman ja kohtaloni : kootut runot (1995) on Pentti Saaritsan suomennos runosta Om hösten (kokoelmasta Landet som icke är). Runon on suomentanut myös Uuno Kailas.
Kaarina Helakisa on suomentanut Bo Carpelanin runon Unelma puusta (Drömmen och trädet) kokoelmasta Poesi... Poeså... : dikter för stora och små (1982).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Kenraalin arvoisten erikoisupseerien kauluslaatan väri maavoimissa määräytyy aselajin mukaan.
Lähteitä ja lisätietoja:
Sotilaspuvut ja merkit
PVHSM HENKILÖSTÖALA 038 - SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET
Palokangas, M. (2000). Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja -arvomerkit: Suomen maavoimien sotilasarvojärjestelmä ja arvoasteiden merkitsemistavat vuosina 1917-2000 = Military ranks and rank badges of independent Finland. Apali.
Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim....
Kirkon ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin 6.3.1988. Päätös pappisviran avaamisesta oli tehty kirkolliskokouksessa kaksi vuotta aiemmin. Viran avaamisesta naisille oli äänestetty kirkolliskokouksessa jo aiemmin kolmeen kertaan, mutta vaadittava ¾ ääntenenemmistö saavutettiin vasta vuonna 1986.
Naisten osuus papistosta on kasvanut tasaisesti. 2000-luvulla papiksi vihityistä enemmistö on ollut naisia. Virassa toimivista papeista naisia on tällä hetkellä hieman alle puolet. Kirkon johtotehtävissä naisia on toistaiseksi vähän; reilu neljäsosa kirkkoherroista on naisia.
Oheisesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastosta selviää sukupuolijakaumat vuosina 1994, 2004, 2014 ja 2020.
https://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/naiset...
Varastokirjastosta löytyy kirja Veistoa veistäjille. 1, Veistomalleja kansakoulua varten/ Rantakari, Arvi ; Aalto, Pentti. Varastokirjaston aineistoa voi tilata lähikirjastoon oman kirjaston kautta.
Lisäksi vihkoset Kansakoulun veistopiirustuksia salkut 1 ja 2 löytyvät monesta kirjastosta, Vaskista löytyy salkku 2, mutta tuo 1 pitäisi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta.
Lisäksi on olemassa sarja Kansakoulun veistomallipiirustuksia, joita on PIKI-kirjastossa eli nekin pitäisi tilata kaukolainana.
Myös Puutyöpiirustuksia löytyy useista kirjastoista.
Valitettavasti kirjojen kuvailutiedoissa ei näy, mitä ohjeita ne sisältävät.
Financial Timesin artikkelin "Knock on Wood - how a 1960s soul hit was radically reinvented" mukaan Eddie Floyd ja Steve Cropper halusivat kirjoittaa laulun taikauskosta. He valitsivat lopulta idiomin "knock on wood" eli koputtaa puuta, millä toivotaan, että nykyinen suotuinen asiantila jatkuu tai epäonni pysyy loitolla. Laulun kertoja sanoo, ettei ole taikauskoinen mutta koputtaa silti varmuudeksi puuta, ettei vain menettäisi rakastamaansa naista (Stewartin versiossa miestä). Muuten kertoja vain kuvailee rakkautensa kiihkoa vertaamalla sitä rajuilmaan.
Kyseinen kohta Vergiliuksen Aeneaan tarussa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomennoksessa (1999, s. 154) näin:
[Kansoja hallita käskyilläs, sinä muistaos, Rooma –
tuo sinun taitosi on – tavat rauhan määrätä muille,]
voitetut armahtaa sekä lannistaa kopeoita.
