Kyseessä on Hilja Haahden runo Minun ikäiseni. Itse asiassa runon ensimmäinen säkeistö päättyy tuohon muistamaasi riviin.Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-v-1960-kansakoulun-joulujuhlissaVoit lukea runon myös esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Siviä Heinämaan teoksesta Lapsen usko (1935).https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1954875?term=ik%C3%A4isen%C3%A4ni&term=juuri&page=203
Kuvailemiesi tietojen perusteella kirja on Timo Tuomen kirjoittama Jalan halki Ranskan.https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Jalan+halki+Ranskan%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin...
Ilmaus säkäkorkeus on johdettu eläimen selän korkeinta kohtaa merkitsevästä säkä-sanasta. Sillä on vastineita itäisissä lähisukukielissämme, mutta sen alkuperä on tuntematon.Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja
Joihinkin sukunimiin sisältyy alkujaan suvun lähtösijaa tai maaomistusta ilmaiseva osa: Von-prepositio tai von der ilmaisee jostakin tullutta tai kotoisin olevaa. Von der = von + der on feminiinin datiivi saksan kielessä. Jos paikannimi on itsessään substantiivi, jolla on suku, "von" voi edellyttää siihen liittyvää määräistä artikkelia, joka taipuu sijamuodossa.Kun prepositiota käytetään sukunimen edessä, se viittaa usein suvun aateliseen alkuperään, mutta ei aina. Monien saksalaisten aatelissukujen nimissä esiintyy kuitenkin edelleen von-etuliite, joka voi olla myös muodossa von der. Käytössä on myös zu; von und zu; vom; zum; vom und zum; von dem.Keskiajalla kantajansa asuinpaikkakuntaa ilmaissut von oli yleinen myös aatelittomien...
Selvitys Hane från Kortfors löytyy Ätteläggen 2- teoksesta, joita Vaasan kaupunginkirjastossa on myös lainakappaleina eli teos voidaan kaukolainata Jämsänkosken kirjastoon.Mikäli haluatte lainata teoksen, teidän tulisi tehdä kaukolainapyyntö kyseisessä kirjastossa.
Lahden kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta päättää itse mitä lahjoitetusta aineistosta liitetään kokoelmaan. Erillisiä kokoelmia lahjoitusaineistoista ei muodosteta. Oikeustieteen alan kokoelmamme yritämme pitää ajan tasaisena, joten ehkä ei vanhaa aineistoa kannata tarjota. Historiallista näkökulmaa hakeville tutkijoille meillä toki onkin vanhoja kirjoja varastossa, mutta tätä kokoelmaa ei ole järkevää kasvattaa. Säilyttämisvelvollisuus on lähinnä kansalliskirjastolla. Kuopiossa toimii kirjastojen yhteinen varastokirjasto ( www.nrl.fi ), joka kerää kaikkea kirjallisuutta, mutta sinne postittaminen tapahtuu omalla kustannuksella ja kannattaa Vaari-tietokannasta tarkistaa mitä siellä jo on.
Valitettavasti näistä yhtyeen kappaleista ei ole julkaistu nuottia. Jos tarve on erittäin kova, voi aina yrittää lähestyä yhtyettä itseään ja kysellä suoraan. Haloo Helsinkiin saanee yhteyden Sonyn kautta ainakin: http://www.sonymusic.fi/artistit/kotimaiset-artistit/haloo-helsinki/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei!
Helmet-kirjastot ovat yleiskirjastoja, joten tämä ei ole ihan meidän alaamme. Laitan tähän linkin yliopiston kampuskirjastoon; eiköhän tuolta löydy tietoa! http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
ATK-asiantuntijamme kävi läpi MP600-tulstimen manuaalia. Mutta valitettavasti hän sieltä ei löytänyt ratkaisua. Kysymykseen on kaikkiaan hankala vastata, koska ei voi kokeilla.
Googlesta löytynyt ainoa selitys kysymysmerkille on siinä tapauksessa, että tulostaa muistikortilta kuvia, jotka on muokattu tietokoneella ja tulostin ei tunnista kuvien formaattia.
Jostain asetuksista voi löytyä toiminto ’palaa tehtaan asetuksiin’. Sitä voisi kokeilla.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat vastaan lahjoituksia, etenkin uusia ja kysyttyjä kirjoja. Se, otetaanko lahjoitettu kirja kokoelmiin, riippuu paljon siitä, onko sille tarvetta kokoelmassa. Kettu ja Kinnunen ovat luultavasti ainakin sellaisia kirjailijoita, joiden teoksia todennäköisesti otettaisiin vastaan, mutta kukin kirjasto tosiaan tekee itse päätöksensä kokoelmansa pohjalta.
Kannattaa siis kysyä omasta lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoista, ja kertoa kirjojen nimet, jotta niiden tarvetta kokoelman kannalta voidaan arvioida. Jos ensimmäinen kirjasto ei ole kiinnostunut, joku muu kirjasto saattaisi ne kuitenkin ottaa.
Jos kirjat eivät kelpaa kirjaston kokoelmiin, monissa kirjastoissa on...
Tästä levystä löytyvät tiedot niin Yleisradion Fono-tietokannasta kuin Suomen kansallisdiskografia Violastakin:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=vilin+polkka&ID=98fe7d62-3cc…
https://finna.fi
Valitettavasti sitä ei ainakaan enää ole kirjastojen kokoelmissa. Kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon. Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelma sisältää suurimman osan kotimaisista musiikkiäänitejulkaisuista vuodesta 1901 alkaen. Alta löytyy lisää tietoa ja yhteystiedot:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/musiikkiaanitekokoelma
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Kirja on juuri tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Todennäköisesti sen voi varata ja lainata ensi viikolla, kun tiedot näkyvät Helmet-sivustolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Karin Fossumin jännityskirjan "Minä näen pimeässä" päähenkilö työskentelee vanhainkodissa, vapaapäivinään hän istuskelee puistonpenkillä ja tarkkailee ihmisiä. Ötökät vilistävät hänen aivoissaan estäen ajattelemasta. Talon pihalle istutetun alppiruusun alta löytyy ruumis.
Kirjasammon kirjailijatiedot on koottu Kirjasampoon aikoinaan monista tietokannoista, joita ylläpidettiin Suomen kirjastoissa ja joita koottu alunperin eri kirjastoissa, http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat. Uusien kirjailijoiden tietoja viedään, kun esikoisteoksia julkaistaan. Kirjasammon kirjailijatietoja korjataan palautteen pohjalta ja monet kirjailijat lähettävätkin palautetta toimitukseen. Palautetta Kirjasampoon voi lähettää täältä, http://www.kirjasampo.fi/fi/palaute .
Monikielisen kirjaston sivuille, jotka löytyvät kirjastot.fi:n sivuilta, on koottu kirjaston esittelyjä 14 kielellä:
http://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/kirjastoesittely/vanhat
Niiden joukossa ei kuitenkaan ole karenninkielistä. Selkosuomenkielisestä esittelystä voisi olla apua.
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
Kirjasto 10:n Kaupunkiverstaan multimediakoneilla on CD/DVD –asemat. Koneita voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/
Valitse sieltä Kaupunkiverstas, koneet 1-3 ovat PC ja kone 4 Mac.
Myös erillinen USB-Romppuasema löytyy kaupunkiverstaalta.
Dovlatovin tarinoiden todenmukaisuutta luonnehtinevat parhaiten hänen teostensa suomentajan Pauli Tapion kommentit kokoelmaan Kenen aika : esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta sisältyvässä kirjoituksessa Rakastettu häviäjä Sergei Dovlatov: "Dovlatov lähtee aina liikkeelle todellisesta maailmasta ja todellisesta itsestään, mutta se, millaiseksi tarina lopulta muovautuu, on puhtaasti kaunokirjallisten prosessien sanelemaa." - "Ei sovi ajatella, että Dovlatov kirjoittaisi suoraan omasta elämästään tai että hänen kertomansa jutut ylipäänsä olisivat joskus tapahtuneet. -- Dovlatovin tuotannossa taru rikastaa todellisuutta, niin yksityistä kuin yleistäkin. Jonkin periaatteessa todellisen tilanteen päälle lisätyt paksut kerrokset...
