Wikipedia-artikkelin lähteissä on mainittu muutama teos, jotka käsittelevät sarjan historiaa ja merkitystä. Sarjaa käsitellään kohtuullisen laajasti myös ainakin seuraavissa teoksissa:Bart, Peter. Boffo! : how I learned to love the blockbuster and fear the bomb. Hyperion, 2006.Hodenberg, Christina von. Television's moment : sitcom audiences and the sixties cultural revolution. Berghahn Books, 2015.Staiger, Janet. Blockbuster TV : must-see sitcoms in the network era. New York University Press, 2000.Lisäksi pikaisella haulla löytyy ainakin seuraavia aihetta käsitteleviä tieteellisiä tekstejä:Meyer, Timothy P. "Impact of "all in the family" on children". Journal of Broadcasting, 20:1 (1976).Rich, John D. & Weisberg, Robert W. "Creating...
Itse olen lukenut tai kuullut sanan hakaleuka sellaisessa yhteydessä, jossa tarkoitetaan koukkuleukaa eli leukaa, joka on hyvin ulkoneva ja hieman ylöspäin kaareutuva. Kotuksen sanakirjan mukaan haka on muun muassa "koukkumainen tarttuva t. salpaava laite" ja etymologisessa sanakirjassa väkä tai koukku. En osaa sanoa, onko sattumaa, että ruotsin kielen sana haka tarkoittaa leukaa (Sanakirja.org).Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Sanakirja.org. https://www.sanakirja.org/Suomen etymologinen sanakirja. https://kaino.kotus.fi/ses/
Suomen kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaama Kuu on vaarallinen (1961) on kuvattu seuraavissa paikoissa: Helsinki: Kulosaaren silta (Lehtoja automatkalla), Leo Vuoriston talo Risto Rytintie 15 (Elsi heitetään ulos), Kyösti Kallion tie, Marjaniementie, Tulisuontie, Risto Rytin tie - Junatien ylikulkusilta Kulosaaressa - Junatie (Elsi kävelee kaupunkiin)Helsingin mlk. (nyk. Helsinki): Kallahden harju - Kallvikintie - Kallahdenniemi (Lehtojan ja Elsin ajomatka huvilalle), Grönblom Oy:n huvila ympäristöineen Vuosaaren Ramsinniemen Kortniemessä (Lehtojan huvila, uimaranta), Vuosaari (nimismiehen virkaasunto)Bromarv: seuratalo (tanssipaikka), kesähotelli Sandas (Maijan...
Kirjastokortin katoamisesta pitää ilmoittaa kirjastoon. Joku voi lainata lainaustiskillä kortillasi (ei tarvitse PIN-koodia), jolloin olet vastuussa kortillasi tehdyistä lainoista. Tule heti maanantaina käymään tai soita pääkirjaston vastaanottoon 06-325 3533, niin suljemme korttisi.
Kirjoittaja on Tom Rachman. Ilmeisestikään kirja ei ole vielä ilmestynyt, koska sekä kansallisbibliografia Fennicassa että Akateemisen kirjakaupan sivuilla on siitä vasta ennakkotieto:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/Catalog…
https://finna.fi
Tilannetta kannattaa siis seurailla; kirja ilmestynee lähiaikoina ja tulee sitten varmaankin myös HelMet-kirjastoihin lainattavaksi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa tuollaiset lainat pitää muodollisesti palauttaa lähimpään kirjastopisteeseen, minkä jälkeen ne voi lainata uudelleen, mikäli niistä ei ole varauksia.
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaan Aura Koiviston teos Irtolaisina Euroopassa, Otava 1986. Siitä löytyi arvostelu ÄOL-n (Äidinkielen opettajien liitto) Virke-jäsenlehdestä 3 vuodelta 1988. Pieni ote arvostelusta: ”Irtolaisina Euroopassa tarkastelee Eurooppaa interrailmatkaajan silmin. Se on yksityiskohtainen matkapäiväkirja kahden "naaraspapan" interrailmatkailusta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tytöt kiertävät maita ristiin rastiin vähän sen mukaan kuin mieleen juolahtaa”
Aura Koiviston kirjaa on yksi kappale pääkirjastossa Pasilassa sijaitsevassa Helmet-kirjavarastossa.
Vaikka kirjan nimi ei sisällä sen paremmin sanaa takaisin kuin paluutakaan, tekisi mieleni ehdottaa Nelson DeMillen jännäriä Syvälle viidakkoon (Tammi, 2002).
Puolustusvoimain tutkija, entinen Vietnamin veteraani Paul Brenner matkustaa Vietnamiin etsiäkseen käsiinsä 30 vuoden takaisen amerikkalaisen luutnantin murhan todistajan. Saigonissa Brenner tapaa Susan Weberin, joka tarinan edetessä osoittautuu CIA:n agentiksi.
Tarkoitatko Savonlinnan ja muiden Lumme-kirjastojen e-aineistoa? Tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi korttiin kuuluvan tunnusluvun. Jos sinulle ei ole sitä, saat sen käymällä kirjastossa. Ota kirjastokortti ja henkilökortti mukaan. Joidenkin e-kirjojen lukemista varten tarvitaan myös lukuohjelma. Alla olevista linkeistä löytyvät ohjeet hakemiseen ja käyttöön. Kysy tarvittaessa lisää kirjastosta.
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjaston_aineistot/e-kirjat
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjaston_aineistot/e-lehdet
Graafikko ja piirtäjä Maija Karma ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut lapsia. Hän vaihtoi alkuperäisen sukunimensä Gustafson nimeksi Karma sisarustensa tapaan. Hänen etunimensäkään ei ollut virallisesti Maija vaan Ann-Maj Kaarina.
Lähde: Kansallisbiografia:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1401
Seppo Heiskanen, Maija Karma - sadun kuvaaja, 1992
Raili Kahilainen oli suomalainen sanoittaja, kääntäjä, laulaja ja laulunopettaja (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Raili_Kahilainen), joka tunnetaan parhaiten suomennoksistaan lauluihin La Paloma ja Palaja Sorrentoon. Emil Kaupin yksinlaulu Miks' ei soineet kirkonkellot, op. 41, nro 1, on julkaistu vuonna 1919 (Fazer FM 1009) ja tämä nuotti löytyy ainakin Sibelius-Akatemian kirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Myös opuksen toinen laulu Lähtö on julkaistu nuottina (Fazer FM 1010) ja löytyy sanoineen samoista kokoelmista. Tekstin tekijästä Helmi Heinä en löytänyt mitään lisätietoja, eikä häneltä ole Viola-tietokannassa muita kuin tämä yksi teksti. Pidän itse todennäköisenä tai ainakin mahdollisena, että kyseessä on salanimi.
Heikki...
Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
Artisti-sana on vakiintunut merkitsemään nimenomaan viihdetaiteilijaa tai esittävää taiteilijaa. Sana on päässyt myös jo Kielitoimiston sanakirjaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
https://fi.wiktionary.org/wiki/artisti
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta...
Hirven korvat ovat noin 30–35 senttimetriä pitkät, ja se voi tosiaan kääntää niitä toisistaan riippumatta, eli suunnata toisen korvan eteen- ja toisen taaksepäin. Tietoa hirven kuulosta esim. Keskisuomalainen-lehden artikkelista 29.01.2017:
https://www.ksml.fi/teemat/era-ja-luonto/Jahti-Hirvi-kuulee-toisen-jopa-kolmen-kilometrin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4/919218
Löytyy kuitenkin myös tietoa, että poro voi tehdä samoin. Pinja Siivolan opinnäytetyössä Porojen käyttäytyminen paimennuksessa (Lapin AMK, 2019) sanotaan luvussa Korvat ja pään asento, että kuunnellessaan tarkasti poro kääntää korviaan äänen suuntaan tarvittaessa jopa eri suuntiin yhtä aikaa. Opinnäytetyö on luettavissa myös verkossa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle...
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta...
Syitä on monia. Iän myötä elimistön vesipitoisuus vähenee, jolloin krapulaa lupailevan humalatilan saavuttamiseen vaaditaan vähemmän alkoholia kuin nuorena. Eräs syy saattaa myös olla se, että keski-ikäiset juovat yleensä vähemmän kuin nuoremmat. Tällöin alkoholitoleranssi ei ole yhtä hyvä kuin nuoremmilla.
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/miksi-krapulat-muuttuvat-ian-myota-pahemmiksi-asiantuntija-vastaa
