Molemmat tavat ovat mahdollisia. Kielitoimiston ohjepankki kertoo, että kun ilmauksessa on lukusana (kaksi päivää ennen), se on tavallisimmin perusmuodossa, mutta myös partitiivia käytetään (kahta päivää ennen).Kielitoimiston ohjepankki: Ajan ja määrän ilmauksia: toisen kerran vai toista kertaa, viikko vai viikon kerrallaan?
Tässä joitakin ehdotuksia. Suurin osa kirjoista on klassikoita, mukana muutama uudehko kirja. Nimekkeet on kerätty kirjastontyöntekijöiden kanssa keskustellen. Vinkkejä löytyy myös Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt/uusimmat/El%C3%A4inkirjallisuus .
Adams, Richard : Ruttokoirat (1979). Ruohometsän kansan kirjoittajan romaani, jossa aiheena ovat eläinkokeet. Pääosassa koirat, jotka pääsevät karkuun laboratoriosta.
Adams, Richard: Ruohometsän kansan jatko-osa Ruohometsän tarinoita (suomeksi 1997)
Arikawa, Hiro: Matkakissan muistelma (S & S, 2018): Japanilaisen kirjalijan kertomus kissan ja miehen ystävyydestä sekä heidän yhteisistä seikkailuistaan. Koskettava ja itkettävä.
Baxter,...
Naislaulajat Tony, missä sä oot -kappaleella ovat "Mirca" ja "Taira". Tämän tarkempaa tietoa heistä ei löytynyt.
Tony Viikinki Halme – Mestarit Salilla (2001, CD) - Discogs
Mestarit salilla | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Hei,
Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla.
Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin...
Sharon Lathanin Darcy-saaga on "jatkoa" Jane Austenin kirjalle Ylpeys ja ennakkoluulo. Nettisivuillaan Sharon Lathan kertoo kirjojensa synnystä: vuonna 2005 hän oli käynyt katsomassa Keira Knightleyn ja Matthew Macfadyen tähdittämän elokuvan Ylpeys ja ennakkoluulo. Ja jäi koukkuun, kuten niin moni muukin. Hän ei ollut aikaisemmin lukenut Austenin kirjoja, mutta nyt hän luki koko tuotannon ja lisäksi kaiken käsiinsä saaman Austenia käsittelevän kirjallisuuden toivoen löytävänsä tietoja Darcyn ja Elizabethin myöhemmästä elämästä, mitään kuitenkaan löytämättä. Ja niin hän päätti itse kirjoittaa jatkoa tarinalle.
Kirjoja on viisl: Mr. & Mrs. Fitzwilliam Darcy, Loving Mr. Darcy,
My Dearest Mr. Darcy, In the Arms of Mr. Darcy ja A Darcy...
Orthexin valmistamista muovituotteista ei löydy painettua kirjaa tai luetteloa Lukki-kirjastoista eikä edes Fennicasta, jonne tallennetaan kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Orthexin tuotteisiin voi tutustua parhaiten heidän kotisivuiltaan: http://www.orthex.fi
Roihuvuoren kirjaston remontin ajan varaukset ovat noudettavissa Herttoniemen kirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto/…
Suomen Tivoli tai Sirkus Finlandia kierrätti 1970-luvulla valasta ainakin yhtenä kesänä. Juttu on ollut myös Warkauden Lehdessä, mutta sen löytäminen on vaikeaa. Pitäisi tietää päivämäärä vaikkapa edes kuukauden tarkkuudella. Digimuodossa noita vanhoja lehtiä ei löydy.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat teokset, jotka käsittelevät Postipankkia: Tilli, Kalevi: Viipurista Helsingin pankkimaailmaan (1996), Henkilöstöstrategia ja uusiutuva organisaatio (1994), Talouden takuumies : Klaus Waris 75 vuotta (1989), Tuomainen, Eero: Postipankki sata vuotta yhteiskuntaa rakentamassa (1987), Auer, Jaakko: Hyvinvoinnin rakennuspuita (1964), Hjelt, Aug. J. : Säästäväisyydestä ja postisäästöpankista (1887).
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa Lena Lindenin teosta "Flicka på skepp" (1966) ei valitettavasi ole lainattavissa. Kovin monessa muussakaan Suomen kirjastossa sitä ei ole, mutta esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta sen voi tilata kaukopalvelun kautta lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä joko omassa lähikirjastossasi tai Helmet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella. Verkossa tehtävä tilaus edellyttää, että sinulla on voimassa oleva Helmet-kirjastokortti ja että sinulla on lainausoikeus. Alla olevassa linkissä on kaukopalvelulomake sekä muuta tietoa kaukopalvelusta. Kaukopalvelulaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Seuraava poistokirjojen myyntipäivä on tulevana Lainan päivänä 8.2.2017. Tässä tapahtumailmoitus: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Valitettavasti poistomyynnistä ei voi etukäteen varata tai tiedustella teoksia. Poistojen kokonaismäärän ja moninaisten syiden vuoksi emme voi tietää, mistä syystä teos tulee milloinkin poistetuksi. Esimerkiksi todella epäkuntoiset teokset menevät suoraan kierrätykseen.
Tällaista kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Näistä voisi olla apua:
- Veera lääkärissä / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Kun pelottaa / Anna-Mari Kaskinen
Hyötyä voisi olla myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta, joilta löytyy mm. työkirja pelon kohtaamiseen ja pelkomittari:
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/lapsi_pelkaa/
Hieno kirja kaikenikäisille peloista ja niiden voittamisesta on Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä.
Kirjasammon kirjailijatiedot on koottu Kirjasampoon aikoinaan monista tietokannoista, joita ylläpidettiin Suomen kirjastoissa ja joita koottu alunperin eri kirjastoissa, http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat. Uusien kirjailijoiden tietoja viedään, kun esikoisteoksia julkaistaan. Kirjasammon kirjailijatietoja korjataan palautteen pohjalta ja monet kirjailijat lähettävätkin palautetta toimitukseen. Palautetta Kirjasampoon voi lähettää täältä, http://www.kirjasampo.fi/fi/palaute .
Kyllä päivämäärä pitää paikkansa. Myyrmäen kirjasto on suljettu 2.10. alkaen remontin vuoksi. Remontti kestää noin viisi kuukautta ja valmistunee helmikuun lopussa 2018. Tämän vuoksi Myyrmäen kirjaston aineistolla on varsin pitkä laina-aika.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myyrmaen_kirjasto
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa paljon selkokirjoja. Löydätte kirjat Helmet-haulla hakusanalla "selkokirjat". Hakutuloksen voi vielä suodattaa tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla koskemaan esimerkiksi vain aikuisten kokoelmaa, suomenkielisiä kirjoja ja vaikka kaunokirjallisuutta.
Helmetissä on useiden selkokirjojen sisällöstä kuvaus. Klikkaamalla kirjan kuvaa, aukeaa kuvaus kirjasta.
Jos löydätte Helmetistä kiinnostavaa selkokielistä luettavaa, voitte tilata teokset omaan lähikirjastoonne, mikäli teillä on Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Varaukset voi toki tehdä myös kirjastossa käydessä. Ja jos tarvitsette apua selkokirjojen etsimiseen tai varaamiseen Helmetistä, voitte pyytää...
Vanhimmat kuvien painoaihiot on luotu piirtämällä tai kaivertamalla puuhun, kupariin, silkille tai kiveen. Puupiirroksia on tehty jo 1300-luvun lopulta alkaen, eli jo ennen kirjapainotaidon keksimistä. Alla linkkejä eri menetelmien historiaan:
http://www.puupiirtajat.fi/puupiirroksen-historiaa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Silkkipaino
https://www.kansallisgalleria.fi/wp-content/uploads/2014/04/Kirjoituksia-litografian-historiasta.pdf
Perusteellinen historiikki löytyy myös Lars-Eric Gardbergin kirjasta Savitaulusta laseriin: kirjapainotaidon historia (2011): luku 5: Painoaihiona puu, kupari, silkki tai kivi (s. 91-122). Suomalaisen julistetaiteen historiaa esittelee Helmiriitta Honkanen...
