“The best way to predict your future is to create it.” -lausahduksen sanojaksi mainitaan usein Abraham Lincoln. Sitä ei kuitenkaan löytynyt yhdestäkään sellaisesta listasta, johon oli merkitty lähdetiedot eli maininta mistä puheesta tai kirjoituksesta ajatus oli poimittu.
Sanonta on ongelmallinen myös siksi, että Abraham Lincolnin lisäksi sen isäksi on tarjottu itävaltalais-amerikkalaista professoria Peter Druckeria sekä amerikkalaista tietojenkäsittelytieteilijää Alan Kaytä.
Voinee siis sanoa, että kyse on nokkelasta lausahduksesta, jolle on haluttu arvokas lähde. Se ei tarkoita etteikö Abraham Lincoln olisi sitä voinut sanoa, mutta siitä ei ole jäänyt luotettavaa lähdetietoa.
Abraham Lincolnilla oli monia yleviä ja painavia ajatuksia...
Vuodelta 1947 peräisin oleva runo Myrsky ja hiljaisuus sisältyy L. Onervan alkuperäiskokoelmien ulkopuolelle jääneestä lyriikasta koottuun valikoimaan Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004).
Kyseessä on Lassi Nummen runo Minun rakkauteni kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan (1954). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (1978) sekä antologioistaTämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, Tammi, 2000) ja Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009).
Kaikki edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä voisi olla Yökyöpelit -lastenohjelma, vaikkei Seela Sella esittänyt kummitusta vaan roolinimi oli Mahtimummeli Päätäi Väätäinen.
Yökyöpelit on Ylen tuottama 13-osainen lastenohjelma, joka esitettiin Pikku Kakkosessa kevättalvella 2015. Sarja perustuu Yökyöpelit-lastennäytelmään, jonka ensi-esitys oli Helsingin Kaupunginteatterissa keväällä 2011. Näytelmän ja televisiosarjan pohjana ovat Laura Ruohosen kirjoittamat ja Erika Kallasmaan kuvittamat kirjat Allakka pullakka ja Yökyöpelit.
Musiikin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä, ja kappaleet on julkaistu myös albumilla Yökyöpelit. Ohjelman koreografiasta vastasi Marjo Kuusela. Juoni: Agenttinero Narun ( Martti Suosalo)auto katoaa merkillisesti ja autoa etsiessään agenttinero päätyy...
Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Googlen kuvahaun perusteella ehdotan Kumelan lasitehdasta. Kumelan tuotteet suunnitteli usein Sirkku Kumela-Lehtonen.
Varmistusta asiaan voisi vielä kysyä Suomen lasimuseolta, glass.museum@riihimaki.fi
Sherlock Holmes on fiktiivinen hahmo, joten hänellä ei voi olla tekijänoikeuksia.
Sen sijaan Sherlock Holmesista kirjoitetut tarinat riippuvat ne kirjoittaneen henkilön tekijänoikeuksien voimassaolosta. Holmesin alkuperäisen keksijän Arthur Conan Doylen tekijänoikeudet ovat rauenneet Suomen tekijänoikeuslain 43 §:n mukaan, koska yli 70 vuotta on kulunut tekijän kuolemasta. Sen sijaan myöhemmin Sherlock Holmesista pastisseja, parodioita ja muita teoksia kirjoittaneiden Holmes-jutut voivat hyvinkin olla vielä suojattuja.
Kansainvälisesti asia voi olla mutkikkaampi, sillä tekijänoikeuslait vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa Doylen teoksista on vielä tekijänoikeuksien suojaamia. Toisaalta oikeus on tehnyt sielläkin...
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
Kirjaudu ensin Helmet-sivustolle kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvullasi.
Etsi sitten Suuri käsityölehti:Vantaa tietue.
Klikkaa tietueen vieressä olevaa varaa-painiketta.
Valitse haluamasi nide (vetovalikko on hyvin tasaisen harmaa, mutta tartu tummemman harmaaseen kuutioon ja vedä sitä ylös tai alas)
Klikkaa niteen vieressä vasemmalla olevaa pampulaa.
Tarkista varauksen noutopaikka ja paina lähetä painiketta. Varaus lähtee Tikkurilaan.
Periaatteessa melkein kaikkia metalleja voi kierrättää. Poikkeuksena ovat radioaktiiviset ja myrkylliset metallit (esim. uraani, elohopea).
Ohjelma metallien kierrättämisestä:
https://areena.yle.fi/audio/1-50250005
Elohopeaa sisältävien lamppujen kierrättämisestä:
http://www.elker.fi/elker/ajankohtaista/faq/lamppujen-kierratys-faq
Harvinaisten maametallien kierrätyksen haasteista:
https://eetti.fi/2019/03/13/yttrium-prometium-wtf-harvinaiset-maametall…
https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/02/kem112_maametalli…
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan Joan D. Vingeltä löytyy Suomen kirjastoista vain seuraaavat teokset: Lost in space : matkalla avaruuteen, 1998; The snow queen, 1981 ja World's end, 1984.
Global Books in Print-cd-romilta (myynnissä olevia englanninkielisiä kirjoja) löytyy seuraavat ostettavissa olevat kirjat: The Random House Book of Mythology, Lost in Space, Lost in Space Novelizatio, Dreamfall, Alien Blood & Psion & Cat, Pasion, The Summer Queen, Heaven Chronicles ja Catspaw, World's End.
Näyttää siltä että etsimääsi kirjaa ei enää ole saatavilla kirjakaupoista, mutta se kannattaa vielä tarkistaa kirjakaupan kautta. Jos haluat lainata kirjan, voit tehdä siitä kaukolainapyynnon kirjastossa tai kirjaston...
Vuoden 1809 valtiopäiväasiakirjojen mukaan H.Tervosen henkilötiedot pitävät paikkansa. Lähde: Protocoller hållna hos det hedervärda bonde ståndet vid landtdagen i Borgå år 1809.Hfors 1893, s. 278.
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on kolmastoista viikko 2008. Elokuvasta ei kirjoittamishetkellä ole tietoa, mahdollisesti tuonnempana. (Soundtrack on jo kirjastoissa.)
Työtoveri suositteli kirjaa Rajaniemi Hannu: Kvanttivaras. Oheisesta linkistä löytyy kirjoja HelMet-haulla "Suomi ja tulevaisuus".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28suomi%29%20%28tulevaisuu…
Kannattaa kääntyä Myllypuron mediakirjaston puoleen. Siellä on studio kuvien, videoiden ja äänen käsittelyyn. Lähemmät tiedot sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Kaupunkiverstaalla on mediatyöasemia. Näistä lisää sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Tässäkin palvelussa on ollut kyseisen vian vuoksi ongelmia, mutta huomasin että asia on hoidettu ihan meidän kirjaston sähköpostin kautta.
Se onkin varmin tapa hoitaa asioita teleliikennehäiriöiden aikana.
Kysymääsi kirjaa ei ole julkaistu cd-levyllä. Se on saatavana ainoastaan netistä ladattavana äänitiedostona, esim. Elisa-kirjan kautta.
Kirjastoille ei ole valitettavasti saatu vielä neuvoteltua oikeuksia suomenkielisiin e-äänikirjoihin.
Kyllä voi. Vanamo-kirjastojen kotisivuilta löydät etusivun harmaan yläpalkin A-Ö -valikosta kohdasta H linkin hankintaehdotuslomakkeeseen: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hankintaehdotus. Pääkirjaston asiakaspalvelutiskissä on myös paperisia hankintaehdotuslomakkeita.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Biografiakeskuksen kautta löytyvät Jörn Donnerin elokuvat ja häneltä julkaistut kirjat:
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4831/
Julkaistut teokset löytyvät myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, mutta ne ovat hankalammin käytettävissä, koska mukana ovat myös saman teoksen eri painokset:
https://finna.fi
Täydellistä luetteloa artikkeleista on tuskin mahdollista löytää. Artikkeliviitetietokanta Arton kautta löytyy tiedot 400 aikakauslehdestä. Sitä kautta löytyi 146 Jörn Donnerin kirjoittamaa artikkelia:
https://finna.fi
