Hei! Voit tuoda lahjoituskirjan suoraan kirjaston tietopalveluun. Mainitsemaasi kirjaa on jo aika monta kappaletta Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta osaa niistä on niin paljon lainattu, että voisimme mahdollisesti vaihtaa lahjoituskirjan eniten lainatun tilalle. Jos emme tarvitsekaan lahjoitettua kirjaa, laitamme sen poistomyyntiin tai voit saada sen takaisin itsellesi. Kiitos jo etukäteen lahjoituksestasi!
Suomi24:n ylläpitäjät poistavat viestejä harkintansa mukaan, jos ne ovat sääntöjen vastaisia. Osoitteesta https://www.suomi24.fi/opastus/saannot löytyvät keskustelujen säännöt. Asiattomasta viestistä ilmoittaessaan kannattanee kertoa, mitä sääntöjen kohtaa viesti rikkoo. Moderaattori on toki lopulta se, joka ratkaisee, onko viesti asiaton. Joskus saattaa olla, ettei moderaattori ole heti paikalla tai ehdi käydä kaikki ilmoituksia läpi.
Arabian Heljä -kirjan sivulla 28 on maininta: ”Suomeen palattuaan Heljä teki keramiikkataulun Karjalassa ottamansa valokuvan perusteella. Kuvassa on kaksi puutaloa Mäkriänjoen varrella. Työ julkaistiin Heljän äidin elämästä kertovassa kirjassa Korkealla päällä pilvien puutarha sininen” (Otava 1999).
Oli vesi suihkussa kylmää, haaleaa, lämmintä tai kuumaa, se joka tapauksessa "rummuttaa" ihoamme vilkastuttaen verenkiertoa. Hyvin kuuma ja hyvin kylmä vesi lisäävät tätä vaikutusta merkittävästi ja ihminen voi kokea suihkun siksi virkistävänä. Kuumana päivänä ihon lämpötilaa alentava suihku voi piristää ihan siksi, että elimistö viilenee. Joskus suihkussa käyminen virkistää puhtaasti henkisistä syistä eli koska se on mukavaa. Mutta todennäköisesti useimmilla ihmisillä on kokemusta myös tilanteista, joissa suihku ei sen kummemmin virkistä tai saattaa jopa raukaista ihmistä. Kaikki riippuu pohjimmiltaan siitä, missä tilanteessa suihkussa käydään ja minkälaisia odotuksia siihen liittyy. Suihku vaikuttaa siis sekä fyysisesti että henkisesti...
Basilosaurus on varhainen valas. Kun ensimmäiset fossiililöydöt tehtiin 1830-luvulla, niitä pidettiin matelijan jäännöksinä, ja siksi laji sai virheellisen nimen basilosaurus ("kuningaslisko"). Fossiilit muistuttivat tuolloin hyvin tunnettua mosasaurusta, joka oli merissä elävä matelija ja nykyisin elävän komodonvaraanin sukulainen.
Tarkemmissa tutkimuksissa kävi ilmi, että basilosaurus kuuluu nisäkkäisiin, ja sen uudeksi nimeksi ehdotettiin zeuglodonia. Nimeä käytetäänkin basilosaurus-nimen rinnalla, mutta jo rekisteröityä nimeä ei muutettu.
Lähteet:
Encyclopedia of Alabama: http://www.encyclopediaofalabama.org/article/h-1386
Prehistoric Wildlife -sivusto: http://www.prehistoric-wildlife.com/species/b/basilosaurus.html
Earth...
Ehdotan Peter Christen Asbjørnsenin ja Jørgen Moen satua Pörröpää.
Pörröpää-sadussa kuningattarelle ja kuninkaalle syntyy tyttölapsi, jolla on kauha kädessä ja joka ratsastaa vuohelle. Satu löytyy ainakin Kouvolan pääkirjastosta teoksesta Olipa kerran - klassillisia satuja valikoinut ja kuvittanut Björn Landström.
Norjalaiset Asbjørnsen ja Moe ovat keränneet norjalaisia kansansatuja ja toimittaneet niistä kokoelmia. Sadut ovat Grimm-henkisiä.
Metafyysisissä ja eettisissä kysymyksissä, joihin vapaan tahdon probleema lukeutuu, voidaan hyvin harvoin puhua konsensuksesta tai edes valtavirtakäsityksestä: keskenään kilpailevia teorioita vapaan tahdon määritelmästä, luonteesta ja todellisuudesta on lukuisia. Hiukan yleistäen voitaneen sanoa, että vapaan tahdon pitäminen pelkkänä illuusiona on yleistynyt ja eräät tunnetut filosofit (esim. Galen Strawson, Sam Harris) ovat äänekkäästi argumentoineet vapaan tahdon käsitettä vastaan, mutta heidän argumenttejaan on myös laajalti kritisoitu (esim. Alfred R. Mele).
Viime vuosien akateemista keskustelua vapaan tahdon ongelmasta on käsitelty perusteellisesti Aku Visalan teoksessa Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus, 2018)....
Martti A. Mustosen kirjassa Satavuotias Porin kirkko on kerrottu asiasta seuraavasti: " Asiakirjat eivät kerro millä tavoin valurautatorni nostettiin kirkon huippuun. Sen asennus paikalleen tapahtui luonnollisesti kappaleittain."
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Netistä löytyy Singer Sewing Machine Serial Number Database -sivusto.
Osoite sivustolle: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v…
Sieltä selviää, että Singer V725747 -ompelukoneesi on valmistettu tammikuun ja kesäkuun välillä vuonna 1908.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku eli pin-koodi ja tarvitset uuden tunnusluvun unohtuneen tilalle, voit pyytää sen sähköpostiisi. Tämä edellyttää, että olet antanut meille sähköpostiosoitteesi asiakasrekisteriimme. Tunnusluvun palauttaminen onnistuu tästä linkistä:
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Vaikka et olisi käyttänyt pin-koodia, etkä muistaisi, onko sellainen liitetty korttiisi, kannattaa kokeilla koodin palauttamista. Kortteihin on jo pitkään pääsääntöisesti liitetty pin-koodi.
Jos korttiisi ei ole lainkaan liitetty pin-koodia, ensimmäisen pin-koodin liittäminen korttiin on tällä hetkellä mahdollista vain kirjastossa, ts. sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa sulun jälkeen.
Kirjastossa tutkitaan...
Suomen kielessä ei sanakirjojejn mukaan ole sanaa ilppari.
Ilppari näyttäisi olevan Museoviraston vuoden 2019 avattu ilmoitus- ja palautepalvelu, jonka kautta kansalaiset voivat ilmoittaa löytämiään esineitä Museovirastolle.
https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/ilppari
Aila Meriluoto asui Ruotsin Lapissa vuosina 1962-64. Tuolta ajalta olevat runokokoelmat "Asumattomiin" (1963) ja erityisesti "Tuoddaris" (1965) ammentavat osaltaan Lapin luonnosta. Erityisesti jälkimmäinen "Tuoddaris" sisältää paljon Lappiin sijoittuvia runoja. Kannattaa lainata lähikirjastostasi Meriluodon "Kootut runot" ja katsoa sieltä mikä voisi olla etsimäsi runo:
https://helle.finna.fi/Record/helle.342537
"Asumattomiin" ja "Tuoddaris" Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45138
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46297
Lasten riemut -runo on Immi Hellenin runo, ei suomennos. Se löytyy mm. monista vanhoista kansakoulun lukukirjoista ja lukemistoista. Alla linkki hakutulokseen Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Satakirjastoista runo löytyy ainakin kirjasta Lasten riemut: luonnonkirjaa lukemassa (2008). Kirja on Anna-Liisa Alangon toimittama, ja sisältää Alangon jälkikirjoituksen mukaan runoja Hellenin runokokoelmista Lasten runoja (1898) ja Lasten runokirja (1930):
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.290559
L. Rainio tunnetaan levytetystä musiikista vain Puumanni (Buumanni/Bomanni) Afrikassa -jenkan tekstin tekijänä. Nimimerkin taustalla olevaa henkilöä (tai henkilöitä) ei varmuudella tiedetä. Vaikuttaa kuitenkin uskottavalta, että teksti on huomattavasti vanhempi kuin tunnettu v. 1972 ensilevytys.
Kirjailija Armas J. Pulla julkaisi kolme teosta nimellä Leo Rainio, mutta laulutekstejä hän ei tiettävästi tehnyt.
Yksi ehdokas olisi Jukka Kemppisen blogissaan esiin nostama nimerkki Lulu (Lauri) Rainio, jolta tunnetaan propagandalaulu Kokous Petroskoissa. Levytettyjä, Lulu Rainion tekstittämiä kappaleita löytyy Kansalliskirjaston tietokannasta puolenkymmentä.
Lähteitä:
Buumanni Afrikassa Ylen Fono tietokannassa.
Jukka Kemppisen...
Kyseessä lienee todennäköisesti brittisarja "Puutarhaetsivät" (engl. Rosemary & Thyme), jota kuvattiin kolme tuotantokautta vuosina 2003-2006.
YLE TV1 on uusinut sarjan kokonaisuudessaan edellisen kerran vuonna 2012.
Yleisradiolle voi esittää ohjelmatoiveen sarjan uusimisesta asiakaspalvelun kautta.
Sarja on katsottavissa KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä ympäri Suomen (myös Oulussa), koronarajoitukset huomioiden.
Muinaiset egyptiläiset elivät polyteistisessä maailmassa. Pääjumalien (esimerkiksi Osiris, Horus, Ra) lisäksi oli lukuisia muita jumaluuksia. Monesti jumalat olivat eläinhahmoisia, kuten Memfisin Apis-sonni tai krokotiilinhahmoinen Sobek. Uskonto oli egyptiläisen elämässä aivan keskeisessä asemassa; uskonto kietoutui perustavalla tavalla kaikkiin ihmiselämän ulottuvuuksiin.
Muinaisessa Egyptissä farao oli yksinvaltias. Hän oli etupäässä uskonnollinen johtaja, haukkahahmoisen Horus-jumalan inkarnaatio, joka piti yllä oikeaa maailmanjärjestystä (maʽat) kaaoksen voimia vastaan. On muistettava, että Egyptin dynastinenkin kausi kesti liki tuhansia vuosia, joten uskonnolliset käsitykset ja tavat muuttuivat tänä aikana.
Tämän vastauksen...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan ...
Kuusamon kirjastosta löytyi seuraavaa tietoa:
Suomalaiset sukunimet -teoksessa (Mikkonen & Paikkala 1993) kerrotaan Meskus-sukunimestä, että se on lähtöisin talon nimestä Meskus, joka alun perin on lähtöisin muodosta Meskusvaara. Sukunimi Meskus alkaa esiintyä 1820-luvulla, Meskusvaaran talosta rippikirjoissa löytyy maininta 1700-luvun lopulla. Kirjassa sanotaan Meskusvaaran talon saaneen nimensä luontosanasta, jonka pohjalla voisi olla saamelainen sana. Yritin hakea vahvistusta tuohon arveluun Meskusvaara-luontonimen saamelaisesta alkuperästä, mutta sitä ei löytynyt. Kuusamon paikannimien saamelaisjuuria on tutkittu, mutta Meskuksesta ei ole mainintoja.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40417
https://ethesis....
