Lainattavia lukulaseja on kyllä saatavilla joissakin kirjastoissa, ainakin Itäkeskuksessa.
Ehdottaisin, että esität toivomuksesi kotikirjastossasi. Eiköhän asia järjesty.
Voit myös esittää asiakaspalautteen täältä:
http://www.lib.hel.fi/Palaute/
Jos yrität uusia lainan samana päivänä, jona olet sen lainannut tai uusinut, järjestelmä antaa ilmoituksen "Uusitaan liian pian", eikä uusiminen onnistu. Sen sijaan seuraavana päivänä uusiminen kyllä jo onnistuu. Kun laina-aika on 28 vrk, voit siis periaatteessa uusia lainan 27 vrk ennen eräpäivää. Tämä ei tietysti kuitenkaan ole järkevää, koska tällöin laina-aika pidentyy vain yhdellä vuorokaudella. Uusi laina-aikahan lasketaan uusimispäivästä lähtien.
Valitettavasti en osaa vastata kysymykseen. Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy useampia John Donnen teoksia, löytyiskö niistä vastausta. Samoin yliopiston Melinda tietokannasta löytyy Donnen teoksia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sdonne%20john__Orightresult_…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Gustaf Frödingin runosikermästä En morgondröm on kaksikin suomennosta. Aarni Koudan suomennos on vuodelta 1922 ja Hannes Korpi-Anttilan vuodelta 1952. Kummastakin suomennoksesta puuttuu kuitenkin jostain syystä juuri tuo etsimänne viides runo.
Frödingin runojen suomennoskokoelmien selailun perusteella näyttää siltä, että En morgondröm -sikermän viidennestä runosta ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kyllä on. Salo on yksi Vaski-kirjastoista, eli riittää kun varaat kirjan itsellesi ja valitset noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Varaussysteemi ei mahdollista kirjan lähetyspaikan valitsemista, mutta saat haluamasi kirjan sieltä mistä se on parhaiten saatavana. Varaaminen on ilmaista, vain noutamaatta jääneistä varauksista peritään maksu (2€ nyt 6.3.2017).
Varauksen voi tehdä verkkokirjastossa osoitteessa https://vaski.finna.fi/ tai se voidaan tehdä sinulle missä tahansa Vaski-kirjastojen neuvonnoista. Ohjeet varauksen tekoon löydät verkkokirjastosta : Asiakkaalle > Asiakkaana kirjastossa > Varaukset.
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat säilytetään Pasilan kirjaston lehtiosastolla mikrofilmattuina. Voitte käydä lukemassa haluamanne lehdet Pasilassa ja halutessanne voitte tulostaa lehdestä sivun tai artikkelin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kirjassa SikSak-ompelukoulu, 11. osa on mm. juhlapukujen ompelusta. Muita ompelutöiden opaskirjoja ovat esim. Kotiompelijan käsikirja: moderni hyöty- ja koristeompelun opas / Ruth Singer ja Ompelutöiden tekniikat ja materiaalit /Lorna Knight.
Useista lehdistä löytyy ohjeita ja kaavoja hääpukuun, mutta tuon jo löytämäsi lisäksi emme löytäneet juuri kysymäsi kaltaista. Muita löytyy ainakin näistä lehdistä: Kotiliesi käsityö 1/2016, Suuri käsityölehti 2015 : nrot 1, 2, 3, Suuri käsityölehti. 1/ 2014, Suuri...
Ainakaan suomenkielisen kansainvälistä naistenpäivää käsittelevän artikkelin perusteella ruusujen antaminen ei ole mikään yhteinen perinne, vaan 1900-luvun alussa käynnistynyt toiminta on sisältänyt ja hyväksynyt kaikenlaiset kukkaset. Erityisesti Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa ruusu on kuitenkin ollut ilmeisesti suosituin kukka ja todennäköisesti Venäjä on edelleen ruusujen jakajana huipulla ihan väestömääränsäkin takia. Siellä naistenpäivä on myös perinteisesti ollut vapaapäivä, toisin kuin esimerkiksi Suomessa.
Heikki Poroila
Laulu on nimeltään Naispartakone. Se alkaa: "Mies nousi ylös aamulla / ajoi parran partakoneella...". Sitten partakone alkaa puhua miehelle: "... suutele mua suulle / kun olen käynnissä / muutun silloin prinsessaksi..."
Naispartakone julkaistiin M.A. Nummisen albumilla Koomikon kahdet kasvot (1984). Cd-versio ilmestyi v. 2011 ja sitä on saatavissa kirjastosta.
Onnistuin Koskenniemeltä löytämään vain yhden runon, jossa mainitaan suopursut, Elegioja-kokoelman 'Kesäyössä', mutta siitä puuttuvat sekä sudenkorennot että kotkat. Korentoja ei Koskenniemen lyriikassa tullut vastaani muutenkaan. Tutkailin jonkin verran myös muiden kotimaisten runoilijoiden suoaiheisia tekstejä, mutta yksikään haaviini tarttunut ei valitettavasti täyttänyt kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja.
Taas kerran on heitettävä pallo lukijoillemme: jospa joku tunnistaisi etsityn runon.
Periaatteessa melkein kaikkia metalleja voi kierrättää. Poikkeuksena ovat radioaktiiviset ja myrkylliset metallit (esim. uraani, elohopea).
Ohjelma metallien kierrättämisestä:
https://areena.yle.fi/audio/1-50250005
Elohopeaa sisältävien lamppujen kierrättämisestä:
http://www.elker.fi/elker/ajankohtaista/faq/lamppujen-kierratys-faq
Harvinaisten maametallien kierrätyksen haasteista:
https://eetti.fi/2019/03/13/yttrium-prometium-wtf-harvinaiset-maametall…
https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/02/kem112_maametalli…
Oikeastaan ongelmaasi ei ole muuta täydellistä ratkaisua kuin vaihtaa puhelinnumero ja muutkin tilit toisiin.
Jos avuksi riittää se, ettet vastaa heidän yhteydenottoihinsa, on muitakin tapoja.
Kännykän puhelinluettelosta poistaminen ei estä häiriköitä soittamasta numeroosi. Voit kuitenkin valita, vastaatko heille. Valintaa helpottavat esim. soittoäänen vaihtaminen heille yksilölliseksi vaikkapa äänettömäksi tai nimen muuttaminen muotoon Älä Vastaa.
Gmail neuvoo häirikköviestien siirtämisestä roskapostiin selkeästi näin:
Avaa Gmail tietokoneella.
Avaa viesti.
Valitse oikeasta yläkulmasta Lisää .
Valitse Estä [lähettäjä].
Jos estit lähettäjän vahingossa, voit kumota eston noudattamalla samoja ohjeita...
Laulu on nimeltään "Siitä tuntee joulun". Se alkaa: "Mistä tuntee joulun?" Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Tuomisaari. Brita Koivunen levytti laulun vuonna 1964. Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12.
Hei,
Olisi voinut olla. Svengaa tuokin kappale niin hyvin. Jukka Annalan kirjassa Toopelivisio (Teos, 2006) ilmoitetaan kuitenkin kappaleen nimeksi Horst Jankowskin "So what's new?" ja Youtubesta löytyvät tunnarinpätkän perustella se on todellakin tuo.
Ennen vuotta 1908 Turusta muuttanut Helsingin Yliopisto oli ainoa yliopistomme. Vuoteen 1919 asti yliopisto tunnettiin nimellä Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto (Tirronen 2010).
Pääsykokeita ei kysymälläsi ajanjaksolla käytetty, vaan yliopiston kirjoille pääsi, jos oli suorittanut ylioppilastutkinnon. 1919 ylioppilastutkinto siirrettiin yliopistosta lukioihin, eikä todituksellä enää päässyt suoraan yliopistoon (Klinge 1968).
Klinge, Matti. (1968). Ylioppilaskunnan historia 3. Kolmas osa, 1872-1917. Helsinki:WSOY. (s. 170)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.41543
Tirronen, Jarkko. (2010). Turun Akatemiasta Aalto Yliopistoon, teoksessa Yliopistoa etsimässä : johdatus yliopiston ajatukseen. Kuopio:Itä-Suomen yliopiston kirjasto. (s....
Leena Lindqvistin toimittamassa teoksessa Taiteilijan tiellä : Eero Järnefelt 1863-1937 on laaja artikkeli Järnefeltin alttaritaulumaalauksista. Järnefelt maalasi yhteensä viisi alttaritaulua. Niiden malleista ei ole mitään mainintaa ja ilmeisesti Järnefelt hahmotteli taulujen henkilöt siveltimestään ilman eläviä malleja.
Artikkelissa mainitaan Johanneksen kirkon maalauksen selvistä yhtymäkohdista italialaisen Vincezo Camuccinin (1771-1844) maalaamaan alttaritauluun "Saulin kääntyminen". Taulu sijaitsee Roomassa Paavalin kirkossa (Basilica di S. Paulo fuori le Mura). Valokuva tästä työstä on löytynyt Järnefeltin jäämistöstä. Camuccinin maalauksessa henkilöitä on paljon enemmän ja Kristus taivaalla on erilainen. Vastaavuuksia on kuitenkin...
