Arabian Heljä -kirjan sivulla 28 on maininta: ”Suomeen palattuaan Heljä teki keramiikkataulun Karjalassa ottamansa valokuvan perusteella. Kuvassa on kaksi puutaloa Mäkriänjoen varrella. Työ julkaistiin Heljän äidin elämästä kertovassa kirjassa Korkealla päällä pilvien puutarha sininen” (Otava 1999).
Buckinghamin kuninkaallinen palatsi Lontoossa on suosittu turistinähtävyys. Se on kuningatar Elisabet II:n virallinen asuinpaikka. Pääosin turistit ihailevat sitä ulkopuolelta ja tutustuvat sen ympäristön puistoihin, leveisiin paraatikatuihin ja muihin pienempiin palatseihin. Kesäaikaan Buckinghamin palatsin julkisia tiloja on avoinna myös tavalliselle yleisölle. Vieraat saavat tutustua taidekokoelmiin, huonekaluihin ja vuosittain vaihtuvaan erikoisnäyttelyyn, mikä 2019 on kuningatar Viktorian syntymän 200-vuotisteemainen. Lippujen varaamista ajoissa suositellaan.
Buckinghamin palatsin verkkosivujen kautta voi tutustua niin palatsiin kuin sinne tehtäviin kierroksiinkin. https://buckinghampalace.co.uk/
Sherlock Holmes on fiktiivinen hahmo, joten hänellä ei voi olla tekijänoikeuksia.
Sen sijaan Sherlock Holmesista kirjoitetut tarinat riippuvat ne kirjoittaneen henkilön tekijänoikeuksien voimassaolosta. Holmesin alkuperäisen keksijän Arthur Conan Doylen tekijänoikeudet ovat rauenneet Suomen tekijänoikeuslain 43 §:n mukaan, koska yli 70 vuotta on kulunut tekijän kuolemasta. Sen sijaan myöhemmin Sherlock Holmesista pastisseja, parodioita ja muita teoksia kirjoittaneiden Holmes-jutut voivat hyvinkin olla vielä suojattuja.
Kansainvälisesti asia voi olla mutkikkaampi, sillä tekijänoikeuslait vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa Doylen teoksista on vielä tekijänoikeuksien suojaamia. Toisaalta oikeus on tehnyt sielläkin...
P. Mustapää on kyllä kottaraisesta runoillut, mutta kysymyksessä etsityt säkeet viittaavat enemmän saksalaisen Victor Blüthgenin suuntaan. Suomeksi kottaraisesta Blüthgenin mukaan riimitteli Kirsi Kunnas. Runo Veli kottarainen löytyy WSOY:n 1960-luvulla julkaiseman Aarteiden kirja -sarjan viidennestä osasta sekä Kunnaksen kääntämiä ja mukailemia runoja ja satuja sisältävästä kokoelmasta Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta.
Runo alkaa sanoin "Talven mentyä saapuu kottarainen" ja sen päättävä kolmas säkeistö kuuluu näin:
– Missä rouvas on, veli kottarainen? / – Hän saapuu kohta kun on valmis pesä, / ja sitten munii, sitten hautoo, / ja sitten onkin jo täysi kesä.
Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…;
Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri ilmestyi ensimmäisen kerran Tammen kustantamana vuonna 2013. Pehmeäkantisena kirja ilmestyi Bon-pokkarisarjassa vuonna 2016 ja toinen pehmeäkantinen painos ilmestyi vuonna 2022. Kirja on ilmestynyt myös yhteisniteenä muiden trilogian osien kanssa vuonna 2016 (Punainen kuin veri ; Valkea kuin lumi ; Musta kuin eebenpuu). Kaikkien näiden painosten kustantaja on Tammi.
Se on ilmestynyt myös:
-e-kirjana, Tammi, 2013
-CD-äänikirjana, Tammi, BTJ Finland, 2014
-selkokirjana, kustantaja Avain, selkomukauttaja Hanna Männikkölahti, 2017
-Daisy-äänikirjana, Celia, 2019
Lisäksi kirja on käännetty useille kielille. Tiedot käännöksistä löytyvät Kansalliskirjaston...
Kokoelmasta Harmonikat soimaan 28 (Veikko Ahvanainen Kustannus, 2020) löytyy hanurisovitus Šostakovitšin kamariorkesterisarja no 2:n osaan 7 eli Valssiin II.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sanna-nimeä kaikkiaan 10 984 tytölle. Myös vuosina 1980-1999 Sanna-nimen sai 10 859 tyttöä. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelu löytyy täältä.
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun...
Kaislikkoranta taitaa olla hieman märkä kasvupaikka, mutta rakkolevää lannoitteena, lämmikkeenä ja kasvualustana on kokeiltu.
Linkit Saaristopuutarha blogi, Wikikko ja Helsingin sanomat 3.6.1991
Kappaleen sanoitusta tai nuotinnosta saksan kielellä ei näyttäisi olevan saatavissa. Käännöksen ovat finna-tietokannan mukaan tehneet Kirsti ja Sigurd Göttlicher. Kuoppamäen tulkintaa Blau und weiß -kappaleesta voi toki kuunnella vaikkapa YouTubelta ja yrittää kirjoittaa sanat talteen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.5124978?sid=4201237842
Jos henkilöllä oli puhelin, yksinkertaisinta on selvittää osoite puhelinluettelosta. Porvoon puhelinnumerot 1950-luvulta löytyvät Suomen yleisestä puhelinluettelosta.
Jos osoitetta ei löydy puhelinluettelosta, tilanne on hankalampi. Riippuu jossain määrin henkilöstä ja kysyjän suhteesta henkilöön, onko tietoja mahdollista löytää tai saada käyttöön. Esimerkiksi seurakunnilla on tietoja henkilöistä, joita ei kuitenkaan luovuteta kuin esimerkiksi sukulaisille; toisaalta jos henkilö on ollut esimerkiksi karjalaistaustainen tai omistanut maatilan, tietoja voi olla helpompi löytää eri lähteistä.
Pohjoismaiden suurin vapaana virtaava koski on Ruotsin Älvsbynissä sijaitseva Storforsen. Lisätietoa löytyy Älvsbynin kunnan verkkosivuilta ruotsin kielellä: Storforsen | Älvsbyns kommun.
Vanhin Suomesta löydetty esine on vuonna 1913 löydetty Antrean verkko, ajalta noin 8540 eaa.-https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kansallismuseon-julkaisuja. Otsikon The Best of the National Museum of Finland allaJääkausi päättyi Suomessa noin 9 000 eaa., minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen. Silloin alkoi Mesoliittinen kivikausi, joka kesti noin 8850–5200 eaa.Varhaiset asuttajat metsästivät ensin hylkeitä ja peuroja, jälkimmäisistä eli Suomessa kaksi lajia, tunturi- ja metsäpeura. Myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynti olivat tärkeimmät metsästyselinkeinot.-Jääkauden jälkeinen asutus; Museovirasto-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi_Suomessa)-https://www.tiedonportailla.fi/...
Koko Hubaran kirjassa Bechi on hahmo nimeltä Shoshana, joka on kirjan toisen hahmon Bechin jemeninjuutalainen äiti ja kirjailija. Shoshanan hahmo on kirjassa kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen nimeltään "Shoshana Ayin. kävi täällä". Kyseessä on siis fiktiivinen hahmo, Shoshana ei ole Koko Hubaran äiti. Hänen äitinsä ei tiedettävästi ole kirjailija. Bechi kirjan lopussa on monisivuinen lähdeluettelo, jossa mainitaan Anja Kaurasen kirja "Sonja O. kävi täällä". Liekö Shosanan fiktiivisen teoksen nimi saanut inspiraationsa kyseisestä teoksesta.
Lähteet:
Kuvaus Bechi kirjan sisällöstä Otavan sivuilta https://otava.fi/kirjat/bechi/ (viitattu 28.2.2022) ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogista...
'The Ukraine' on neuvostoaikaisen käytännön mukainen englanninkielinen ilmaus viitattaessa Ukrainan alueeseen. Itsenäinen valtio Ukraina on sen sijaan vain 'Ukraine'. The-artikkelia näkee englanninkielisessä tekstissä silloin tällöin edelleen Ukrainasta puhuttaessa käytettävän, vaikka se olisi pitänyt jättää pois maan itsenäistyttyä.
https://time.com/12597/the-ukraine-or-ukraine/
https://theconversation.com/its-ukraine-not-the-ukraine-heres-why-178748
Official Names of Countries 2022 (worldpopulationreview.com)
Kuten pitkin Suomea Loimaallakin kansankirjastoasetus heräsi 1850-luvun lopulla. Kansankirjaston perustaminen hyväksyttiin pitäjänkokouksessa vuonna 1861 ja samana vuonna aloittivat toimintansa myös Loimaan ensimmäiset kansankirjastot.
Loimaan kauppalaan kirjasto perustettiin vuonna 1935. Aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa. Kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa vuoteen 1956 jolloin se muutti naapuritaloon ns.kauppalantaloon.
Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia 2 (1994)
Jari Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003)
Joitain suoraan vieraista kielistä lainattuja perusmuodossaan an-loppuisia substantiiveja Kielitoimiston sanakirja tuntee (mm. bestman, bantustan, ramadan, sedan, seitan, self-made-man, slogan, stuntman), mutta omaperäisiä sanoja tai suomalaistettuja sanalainoja ei joukosta löydy.
Etsinnöistäni huolimatta en onnistunut löytämään mitään, mikä näyttäisi tältä. Kyseessä on siis metallibändin Kiira logo ja kaiken järjen mukaan siinä lukee bändin nimi. Kirjoitusjärjestelmä voi olla itse suunniteltu, mutta siinä vaikuttaisi olevan vaikutteita riimuista. Oletan näin, sillä esimerkiksi bändin kappaleensa Blēwaz Þurisaz nimi tulee kantagermaanista, ja heidän Taottu mustassa tulessa -albuminsa kansi sisältää riimukirjaimia.
Kirjainten viivojen määrä vastaa nuoremman futharkin aakkosjärjestystä siten, että ylemmät viivat kertovat, kuinka mones kuudennes on kyseessä ja alemmat lasketaan normaalisti. Esimerkiksi logon ensimmäisessä kirjaimessa oleva yläviiva osoittaa, että aloitetaan laskeminen nollasta. Alhaalla on kuusi...
