Enni Mustosen lukijoista monet ovat lukeneet myös mm. Johanna Valkaman ja Paula Havasteen kirjoja. Suosittuja historiallisen romaanin taitajia ovat myös Kristiina Vuori, Kaari Utrio, Pirjo Tuominen ja jo edesmennyt Laila Hietamies/Hirvisaari. Uudemmista tulokkaista Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarja ja R.M. Rosenbergin Hakoisten naiset -sarja ovat keränneet paljon kehuja.
Avain-kustantamon julkaiseman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen mukaan Robinsonin Alan Banks -sarjaa on julkaistu seuraavassa järjestyksessä:Kuiva kuuma kesä, 2002Kylmääkin kylmempi, 2003Pinnalla ja kätkössä, 2006Suvi saapunut ei, 2007Savua ja tulta, 2009Outo juttu, 2011Paholaisen ystävä, 2013Pimeyden kaikki värit, 2014Paha poika, 2016Kohden pimeyttä, 2018Vallankumouksen lapset, 2019Maasta sinä olet tullut, 2021Viimeiset tahdit, 2021Maan poveen, 2021Varomaton rakkaus, 2023Lisäksi nyt vuonna 2024 on ilmestynyt teos Yli synkän virran. Ilmeisesti kuitenkin sarjan suomentaminen on aloitettu sarjan 10. osasta eli todellisuudessa Kuiva kuuma kesä ei ole sarjan avausosa. Kirjailijan englanninkielisestä Wikipedia-artikkelista löytyy selkeä...
Tarkoitat ehkä runoa "Ehtookellot Variaatio" kokoelmasta "Zoo : runoja" (Otava, 1979). Siinä suojelusenkeli saattaa tansseista palaavaa tyttöä kotiin ja poika ajaa mopolla edelle odottamaan. Runo alkaa: "Viilene ilta viilene". Runoa edeltää runo "Ehtookellot Teema". Kumpikin runo sisältyy myös Arto Mellerin kirjoihin "Runot" (Otava, 2006) ja "Nuoruus, siivekästä ja veristä : runot 1972-89" (Otava, 1989).
Jäppilän kirjasto sijaitsee Jäppilän taajamassa osoitteessa
Kirkkotie, 77570 Jäppilä.
Pieksämaan kirjastojen kotisivulta http://www.pieksanmaa.fi/kirjasto.html löydät aukioloajat ja puhelinnumerot sekä linkin karttasivuille. Valitse sieltä Jäppilän taajama ja kirjaston sijainti näkyy siitä.
Minkähänlainen tietokanta on kyseessä? Näköjään Atlas-nimisiä on olemassa useitakin:
http://www.google.com/search?q=atlas+database&rls=com.microsoft:fi&ie=U…
Eri asia sitten on, miten niihin pääsee käsiksi, koska käyttöoikeudet näyttävät olevan rajattuja tai maksullisia esim. näissä:
http://www.lpts.edu/Content/Academic_Resources/E._M._White_Library/Rese…
http://www.ovid.com/site/catalog/DataBase/216.jsp
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Vanhempia kirjoja, joita Helmet-kirjastojen kokoelmissa jo on, ei useinkaan oteta vastaan jo pelkästään tilanahtaudenkin takia. Helmet-verkkokirjaston kautta voi selvittää, mikä omien kirjojen tilanne on kirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
Isoja määriä kirjoja emme tosiaan voi ottaa kerralla vastaan. Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, jonne voi tuoda itselleen tarpeettomia kirjoja. Pisteet eivät ole suuria, joten kovin monta kirjaa kerrallaan ei niihinkään kannata viedä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Sivustohaku
Käytettyyn äänentoistoon erikoistunut Classic Audio yritys näyttää tarjoavan kelanauhoja. http://www.classicaudio.fi/muut-laitteet/kelanauhurit
Kruunuradiosta kannattaa myös kysyä.
http://www.kruunuradio.fi/
Tikkurilan kirjastosta kerrottiin, että Vantaan kirjastojen asiakastietokoneilla ei ole web-kameraa, mutta jos sinulla on oma kamera, voit käydä kirjastossa selvittämässä, onnistuuko kuvaus sen avulla.
Kiitos ehdotuksesta, välitin sen eteenpäin.
Arvailuksi menee, koska en onnistunut löytämään suoraa vastinetta ilmaukselle "gem markers". Parilta sivustolta löytyi jotakin sinne päin, nimittäin jonkinlaiset kiillekynät: http://www.orientaltrading.com/american-crafts-glitter-gem-marker-set-a… ja toisaalta Gem-merkkiset värit, jotka näyttävät lähinnä väriliiduilta: https://www.google.fi/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%…
Olisikohan kyseinen taiteilija tarkoittanut jonkinlaisia geelikyniä, joita kyllä on saatavilla monista paikoista, esim.:
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/geelikyn%C3…
Riippuu varmaan paljon värityskirjoissa käytettävästä paperilaadusta, millaiset värit niihin parhaiten soveltuvat. Kovin huokoisesta paperista geeli- ja...
Raision kirjaston aulassa on kottikärry, johon asiakas voi tuoda kerrallaan pienen määrän hyväkuntoisia kirjoja, korkeintaan 15 kirjaa kerralla. Jos kärryä ei löydy, kysykää neuvonnasta sen sijaintia.
Jarkko Laine on kirjoittanut runon Narkissos. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Traagisen runoilijan talo (1986). Runo on luettavissa myös mm. Jarkko Laineen valittujen runojen kokoelmassa Tähden harjalta (Otava, 2008).
https://finna.fi/
Laine, Jarkko: Tähden harjalta. Valitut runot (Otava, 2008)
Kansalliskokoelmassa Helsingissä näyttäisi olevan muutama koulutuskortiston osa.
Maastoleikit sekä suunnistus 1 ja 2.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/19LMI3QY8565JKA5NSJI99T9FNMMS59N4…
Muita osia voisi metsästää Suomen partiomuseosta Turusta.
http://partiomuseo.fi/en/galleria/
Kyllä, molemmissa kirjastoissa LP-levyjä on mahdollista digitoida. Alla lisää tietoa:
http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/musiikki/vinyylilevyjen-digitointi/
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalvelut/tervetuloa_kirjaston_kayttajaksi%21/kirjaston_palveluja/digitointipalveluja
Jenkka on Georg Malmsténin Pennitön uneksija.
Lähde:
Katsettu video: tanssikohta 01 h 14 sek. https://www.youtube.com/watch?v=xGZo_4N4Ywc
Tunnistettu KAVIn henkilökunnan toimesta.
Lisäksi asia varmistettiin puhelimen Soundhound appillä.
Linnunrata on käytännössä kaikkialla Suomessa katsojan pään yläpuolella taivaankannen ylittävä himmeä "vyö", galaksimme sen yhdestä sivuhaarakkeesta katsottuna. Sille ei voi määrittää mitään yksittäistä kompassisuuntaa, koska se ulottuu - myös silloin kun on liian kirkasta sen näkemiseen - aina taivaanrannasta toiseen suunnilleen Joutsenen tähdistöstä Orionin tähdistön kautta. Linnunrata kyllä näyttää kiertyvän Maan pyörimisliikkeen takia tähtitaivaalla ja kellonajasta riippuen se on taivaalla eri "asennoissa", mutta koska sen näkeminen edellyttää melko täydellistä pimeyttä, edes kaamos-Lapissa tätä kiertymistä tuskin ympäri vuorokauden pystyy seuraamaan. Havainnotsijan leveyspiiriä tärkeämpi tekijä siinä, miten päin Linnunrata taivaalla...
Arabian Heljä -kirjan sivulla 28 on maininta: ”Suomeen palattuaan Heljä teki keramiikkataulun Karjalassa ottamansa valokuvan perusteella. Kuvassa on kaksi puutaloa Mäkriänjoen varrella. Työ julkaistiin Heljän äidin elämästä kertovassa kirjassa Korkealla päällä pilvien puutarha sininen” (Otava 1999).
Revenant tarkoittaa palaajaa, joka voi viitata henkilöön, joka palaa pitkän ajan päästä. Palaajalla voidaan viitata myös kuolleista nousseeseen tai palanneeseen, kuten haamuun, zombiin, vampyyriin tai muuhun rauhattomaan henkeen.
Wikipedian artikkelista löytyy englanniksi lisätietoja ja lähdeviitteitä aiheesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Revenant
