Rovaniemen Barbie-nukkeja ei ole tutkittu, mutta mainosten perusteella voi jotakin päätelmiä tehdä.
Helsingin Sanomissa oli 24.1.1965 artikkeli uudesta nukkevillityksestä Amerikassa, ja saman vuoden joulun alla Helsingin Sanomista löytyi jo mainoksia Barbie-nukesta.
Nopeasti barbiet tulivat pohjoiseenkin, sillä samoihin aikoihin ainakin rovaniemeläinen Erä-Pyörä mainosti hauskimpien ja toivotumpien lahjojen joukossa Barbienukkeja ja vaatteita (Lapin Kansa 30.11.1965). Mutta varmaan on ollut myös muissa Rovaniemen kaupoissa Barbie-nukkeja myynnissä.
Kappaleen "Yön sävel", jonka on säveltänyt Viljo Marttila ja sanoittanut Ulla Ylinen, ovat levyttäneet Jarkko Ylinen ja Kaisa & Kumppanit. Ylinen on julkaissut versionsa ilmeisesti itse kustantamallaan CD:llä Jarkko Ylinen vuonna 2011. Kaisan versio on julkaistu Minimusicin kustantamalla LP:llä 10 vuotta (1981).
Kumpaakaan tallennetta ei näytä tällä hetkellä olevan myynnissä. Niittä kannattaa kysellä musiikkia myyvistä antikvariaateista ja verkon divareista tai myyntisivustoilta kuten huuto.net.
Ylisen CD löytyy joidenkin kirjastojen valikoimista. Kaisa & Kumppaneiden levyä on parissa kirjastossa, mutta ainoastaan kuuntelukappaleina.
Lauluja ei löydy tällä hetkellä mistään suoratoistopalvelusta.
Kansainvälisen ompelukonekeräilijöiden yhdistyksen (ISMACS) nettisivustolta löytyvät Singerin F-sarjan koneiden sarjanumerot ja mallit. Sen mukaan koneesi olisi 128K-malli, jota on valmistettu 100.000 kappaletta, eli se ei ole kovinkaan harvinainen. Vanhoille ompelukoneille ei ole ilmoitettu varsinaista "kiinteää" arvoa missään luettelossa tms., mutta esim. Huuto.netissä vanhojen Singer-koneiden tämänpäiväinen hinta näyttää vaihtelevan 45-350 euron välillä (mallia ei ole mainittu tai on eri kuin sinun koneessasi) ja Tori.fi:ssä käytännössä kaikki Singerin vanhat koneet myydään alle 100 eurolla. Kukinhan tietenkin voi määritellä pyytämänsä hinnan itse.
ISMACS: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-...
Kappale on nimeltään "Kerrostalon joulu", ja se löytyy Sanni Merruntauksen levyltä Oi jouluinen ihme ([Lohja] : Sanni Merruntaus, [2022], EAN 6420114027344).
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
Kiplingiltä on suomennettu yksi runoteos, ”Valkoisen miehen taakka”, johon on valikoitu vain nelisenkymmentä runoa alkuperäisestä teoksesta ”Rudyard Kipling’s Verse”. 1940, jossa on yli 700 runoa. Valitettavasti kysymäsi ruonot eivät ole suomennettujen joukossa. Lisäksi Kiplingiltä löytyy suomeksi yksittäisiä runoja ja balladeita mm. teoksista ”Tämän runon haluaisin kuulla”.1986, ”Hallitse Britannia: englantilaista runoutta”. 1929, ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja”. 1933, ”Maailman runosydän”. 1998, mutta kyseisiä runoja ei ole näidenkään joukossa. Näyttää siis siltä, että vakiintunutta suomennosta ei ole.
Jean-Claude Carrièren ranskankielisen teoksen 'Ne pensez pas vous débarrasseur des livres' englanninnos 'This is not the end of the book: a conversation curated by Jean-Philippe de Tonnac /Jean-Claude Carrière & Umberto Eco, London: Harvill Secker, 2011.' on saatavissa Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston avokokoelmasta. Kokoelman ainoa kappale on tällä hetkellä lainassa.
Saksankieleisen laitoksen nimi on ‚Die große Zukunft des Buches‘, mutta sitä ei ole saatavissa Suomesta. Tarkistus tehtiin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Helsingin yliopiston kirjaston aineistoluetteloa voi selata vapaasti internetissä osoitteessa https://finna.fi ....
Kysyin asiaa Eduskunnan kirjastosta ja heille oli tuttu kyseinen ongelma. Frank monihaku on toiminut vajavasesti jonkin päivän ja ehdottivat yhteydenottoa suoraan Frank monihaku palveluun
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/contact/
Valitettavasti näistä yhtyeen kappaleista ei ole julkaistu nuottia. Jos tarve on erittäin kova, voi aina yrittää lähestyä yhtyettä itseään ja kysellä suoraan. Haloo Helsinkiin saanee yhteyden Sonyn kautta ainakin: http://www.sonymusic.fi/artistit/kotimaiset-artistit/haloo-helsinki/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti sellaista yhteistyötä ei näiden kirjastojen välillä ole, eli Seinäjoelta lainatut kirjat pitää palauttaa Seinäjoelle ja Isostakyröstä lainatut Isönkyrön kirjastoon.
Onhan se lähettäminen teknisesti mahdollista, sillä kaikkien julkisten kirjastojemme sähköpostiosoitteet löytyvt mm. kirjastot.fi-palvelun kautta. Iso työ kaikkien keräämisessä on, sillä mitään valmista e-listaa ei tietääkseni ole olemassa.
Kokonaan eri asia on, mitä tällaisesta postituksesta seuraa. Jokaisen kirjaston johtaja päättää itsenäisesti, miten hän reagoi pyyntöihin laittaa jokin tiedote kirjaston ilmoitustaululle. Jotkut epäilemättä lämpenevät tällaiselle esitykselle ja saattavat tulostaa vetoomuksen esille. Joku toinen taas voi pitää ehdotusta huonona ja jättää viestin huomiotta. Missään tapauksessa ei kannata olettaa, että tällaisella sähköpostittelulla olisi kovinkaan suuri vaikutus. Kirjastoihin tulee koko ajan paljon...
Tekijänoikeuslaissa on oma pykälänsä (17) teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi, mutta sitä ei voi soveltaa yleisiin vanhusten hoitolaitoksiin.
Kirjastosta lainatun elokuvan katsominen vanhuksen omassa huoneessa on ilman muuta sallittua yksityistä käyttöä, mutta elokuvien esittäminen yhteisessä tilassa ainakin lähtökohtaisesti edellyttää lupaa, ellei tallenteella tällaista lupaa ole valmiiksi.
Heikki Poroila (24.2.1011)
Helmet.fi-sivuston kautta saa luettelon pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon löytyy alta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A…
Kysymyksestä ei tule esille onko kyseessä Lumme-kirjastoja koskeva kysymys. Koska asuinkunta on Lumme-kirjastojen alueelta niin oletamme näin. Lumme-kirjastojen asiakasliittymässä asiakas pystyy tekemään nidekohtaisen varauksen. Käytännössä tähän on erittäin harvoin tarvetta. Asiakas saattaa olettaa, että oman kunnan kirja tulee jonossa nopeammin. Useinkaan näin ei ole. Tällä viikolla on esim. tullut kolme kertaa vastaan se, että asiakas olisi saanut varauksensa nopeammin yhteisestä jonosta.
Otin yhteyttä kirjailija Kirsti Manniseen ja kysyin koska tämä hänen seuraava kirjansa "Taiteilijan vaimo" ilmestyy. Kirjakauppoihin kirjan pitäisi tulla myyntiin huhtikuun viimeisellä viikolla. Netissähän on jo nähtävissä kirjan kansi ja juoniseloste. Omasta kotikirjastostasi voit kysyä missä vaiheessa heille voi jättää varauksen tästä kirjasta.
Jorma Pulkkisen koulutuksesta ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa tutkimistani lähteistä. Hänen tietojaan ei ole selailemissani Kuka kukin on -kirjoissa, ja ainoa löytämäni matrikkelitieto hänestä on teoksessa Suomen moottoriurheilu 1 (Tekninen kustannusliike, 1973). Siinä kerrotaan Pulkkisen työskennelleen osastopäällikkönä, mutta koulutuksesta ei mainita mitään.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirjoilla ei ole muuta eroa kuin kustantaja. Tietoa esim. päivityksistä tai muutoksista ei näy. Kaikki kirjamme ovat kuitenkin lainassa, joten varmuuden vuoksi kannattaisi asia varmistaa yliopistolta.
Valitettavasti emme pysty kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla löytämään mallia. Tuon ikäisiä lehtiä ei myöskään enää monissa kirjastoissa ole. Selvitystä auttaisi, jos lehden nimi olisi tiedossa.
Vaski-kirjastoista ei valitettavasti kyseistä lehteä löydy. Turun yliopistolla on mikrofilmattuna vuosikerrat 23.7.1925-17.3.1927 ja 20.9.1934-16.1.1937. Heiltä näyttää myös löytyvän varastosta fyysiset lehdet vuosilta 1917-2007. Niitä voi lukea vain paikan päällä kirjastossa.
Vuosilta 1918-1929 lehteä löytyy digitoinuna Kansalliskirjaston palvelusta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-4541?display=CALENDAR&year=1918
Kehotan olemaan yhteydessä Turun yliopiston kirjastoon ja kysymään heiltä milloin ja missä kirjastorakennuksessa vuoden 1964 fyysistä vuosikertaa pääsee lukemaan. Alla yliopiston kirjaston yhteystiedot:
Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Puhelin: 050 455 7059
Victor Flemingin ohjaaman Ihmemaa Oz -elokuvan 70-vuotisjuhla-DVD:n suomenkielisessä tekstityksessä Ozin repliikki (kohdassa 01:27:41) on suomennettu näin: "Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Elokuvaversio ei noudata orjallisesti L. Frank Baumin tekstiä, ja niinpä tämäkin kohtaus poikkeaa jonkin verran siitä, millainen se kirjassa on. Elokuvassa Ozin repliikki Tinamiehelle kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Ja sinä, galvanoitu ystäväni, haluat sydämen. Olet onnekas, kun et omista sydäntä. Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Kirjassa vastaava kohta on seuraavanlainen:
- Minun mielestäni sinun ei pitäisi lainkaan toivoa sydäntä, Oz vastasi. - Sydän tekee useimmat ihmiset onnettomiksi. Kunpa oivaltaisit...
