Julkkisten kuolemista tuskin on olemassa mitään yhtenäistä tiedotuslinjaa. Lehdet saattavat nostaa kuolemantapauksia esiin, ja silloin toki nyt aktiivisesti julkisuudessa olevan henkilön kuolema saattaa olla uutisarvoisempaa kuin jonkin sellaisen henkilön, joka on joskus ollut tunnettu mutta jota ei ehkä nyt enää kovin moni muista. Vastaavasti taas aivan tavallisten ihmisten kuolemasta ei välttämättä kovin näyttävästi uutisoida, ellei kuolema ole jollakin tavalla dramaattinen, esimerkiksi rikoksen kautta tapahtuva, eikä toki silloinkaan yleensä tuoda esiin ihmisen nimeä.
Toisaalta kuolleen ihmisen tunnettavuus voi olla alakohtaista. Esimerkiksi Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehti uutisoi usein dekkarikulttuurin kannalta...
Niin virallisesta termistä ei ole kyse, että se olisi Kielitoimiston sanakirjaan kelpuutettu, mutta Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kyllä tuntee "kusiherätyksen" ja tietää lisätä sen tulleen käyttöön jo 1920-30-lukujen paikkeilla. Sana on peräisin armeijaympäristöstä ja sillä tarkoitetaan "alokasikäluokkien herättämistä kovalla metelillä keskellä yötä muka palvelustehtäviin".
Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx.
Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.
Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/.
Vainiopakko on ruotsiksi tegtvång (= nödvändighet el. skyldighet att vid tegskiftet i en by samtidigt utföra odlingsåtgärder).
Lähde: Liisa Mali, Maatalouden sanakirja = Lantbrukets ordbok = Landwirtschftliches Wörterbuch = Agricultural dictionary, 1958.
Kysymyksessä jo mainitut vanhat lyijymaalit sekä keraamiset astiat ovat yksi mahdollinen lyijyaltistuksen lähde. Kaivostyöntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ammustehtaiden työntekijät sekä joidenkin elektronisten laitteiden tuotannossa ja tiettyjen metallien sulattamoissa työskentelevät sekä muut lyijypitoisia aineita työssään käsittelevät voivat altistua lyijylle työnsä kautta.
Vuonna 2010 julkaistun, Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilivoimaloiden päästöt olisivat merkittävin lyijyn määrään elimistössä vaikuttava tekijä. Hiilivoimaloiden tuhka sisältää lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja ja terveydelle haitallisia aineita, joita kulkeutuu pienpartikkeleina esimerkiksi hengitysilman kautta elimistöön. Myös...
Joulutauluja löytyy kuvina museoiden kokoelmista, helpoiten niitä saa nähdäkseen etsimällä Finna.fi-palvelusta hakusanalla joulutaulut tai pääsiäistaulut. Jälkimmäisiä on paljon vähemmän. Samassa haussa Finnasta saa tulokseksi muuten myös teoksen Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa, Kirja Hoffmann, Heinrich. Holm 1886 eli Jörö-Jukan, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144462/Lasten_joulu-tauluja…
Haulla opetustaulut löytyvät:
Vanhat opetustaulut : näyttely Kuopion museossa, Kirja Tikkanen, Toivo1984.
Kirja kotona ja kylillä : opetustaulut. Valokuva .Suomen Kirjainstituutti 2007.
Koulujen taide Kirja Härme, Jussi ; Nikoskelainen, Jukka ; ...
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina...
Kyseessä on varmaan pikkuleipä nimeltään Jönköpingsbröd. Se tunnetaan myös nimellä Sirapskakor ja Kolasnitt. Suomeksi ohjeen voi löytää nimellä Nekkuviipaleet. Netissä on tälle kahvileivälle useita ohjeita, tässä suomeksi yksi: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/401550/Nekkuviipaleet/
Tähän Jope Ruonansuun säveltämään, sanoittamaan ja esittämään kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Meni hyvin pitkän aikaa yhdessä kun kuljettiin." Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy vain äänitteitä.
Kirjastojen tietokannoissa samannimisiä kappaleita voi olla hankala erottaa toisistaan. Kotimaisia nuotteja voi yrittää hakea myös laulun alkusanoilla.
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Matti Lukkarin kirjassa "Asekätkentä" (1984, 3. 1992) on listattu asekätkentätoiminta suojeluskuntapiireittäin sekä asekätkijät kotipaikkoineen. Kirjan mukaan Lapissa oli keskitetty hajavarastointi. Syksyllä 1944, jolloin asekätkentä alkoi, Pohjolan suojeluskuntapiiri oli pääosin saksalaisten hallussa ja Neuvostoliitto miehitti Kuusamoa. Pohjolan suojeluskuntapiirin esikunta oli evakkona Vaasassa, josta se siirtyi Kemiin lokakuun lopussa ja Rovaniemelle vasta seuraavana vuonna.
Tavoitteena oli valita jokaiseen kuntaan kätkennän johtaja. Kirjan mukaan asekätkentää oli Länsi-Pohjassa ja Rovaniemen ympäristössä, mutta Sallaa ja Kuusamoa ei mainita. Myöskään asekätkijöiden pitkässä listassa ei mainita Sallaa tai...
Otaksun että tarkoitat Tiputanssi kappaletta, joka oli pop muistaakseni 1980-luvulla. Alkuperäinen nimi on Tcip tchip ja säveltäjä on Thomas Werner. Valitettavasti ei löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Heidelbergin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy englanninkielinen esitys kirjaston historiasta http://www.ub.uni-heidelberg.de/Englisch/allg/profil/geschichte.html . Samoin kirjaston sivuilta löytyy muutakin faktatietoa, esim. tilastoja . Sivukarttaa voi käyttää apuna. Heidelbergin yliopiston kirjasto on myös matkailunähtävyys. Tässä eräs matkailusivu : http://www.uni-tuebingen.de/mediaevistik/tagung1e/Maulbronn.htm . Suomen kielellä en onnistunut löytämään mitään.
Rakas sisko, joka on Sweet Walley High sarjan osa 7, on ainakin HelMet-.kirjastoissa, eli pääkaupukiseutun kirjastoissa. Löytyy myös Mäntsälän, Keravan ja Järvenpään kirjastoista.
Meillä on kyseinen teos (Verkkolasku käyttöön!) Vaasan kaupunginkirjastossa mutta se on lainassa. Eräpäivä on ollut 6.8. joten toivottavasti kirja palautuu kohta. Voit halutessasi laittaa kirjaan varauksen (maksaa yhden euron), jolloin saat ilmoituksen siitä, kun kirja on palautunut.
Teos näyttäisi olevan paikalla tiedekirjasto Tritonian Raastuvankadun yksikössä. Sieltä voi käydä lainaamassa, vaikka ei olisi kyseisen oppilaitoksen opiskelija.
Valtakunnallinen kirjaston onlineneuvonta lopetettiin vuoden 2013 lopussa. Linkki oli näköjään jäänyt ainakin Helmet-sivulle, pyysin Helmet-sivuston ylläpitäjiä poistamaan sen. Helmet-kirjastolla on oma onlineneuvonta, joka on auki aina silloin, kun päivystäjä löytyy. Neuvonnalla ei ole siis varsinaisia aukioloaikoja, joten on vaikea sanoa, milloin sitä kannattaa yrittää käyttää.
Hankintaehdotuslomake löytyy Vanamo-kirjastojen kotisivuilta osoitteesta https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hankintaehdotus. Vanamo-etusivulta löydät sen esimerkiksi sivun yläreunan harmaassa palkissa olevan A-Ö -hakemiston kautta. Uutuuskirja Pillillä vai pasuunalla tilataan Hämeenlinnaan tammi-helmikuun aikana.
Tallinnan kaupunginkirjastolla on vastaavan tyyppinen palvelu kuin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu. Vanhoja vastauksia ei ole luettavissa julkisessa arkistossa.
Alla olevista linkeistä pääsette lähettämään kysymyksen. Kysymyksiin vastataan myös englanniksi.
https://keskraamatukogu.ee/en/reference-service/ask-a-librarian/
"Stadin kundi" löytyy Malmsténin itsensä laulamana esimerkiksi seuraavilta CD-levyiltä:
* 20 suosikkia : Heili Karjalasta (Warner 1999)
* Georg Malmstén (Finnlevy 1988)
* Kolmen Sepän rumba ja 22 muuta laulua Helsingistä (Fazer 1997)
* Stadin kundi : 100-v. juhlakokoelma (Warner 2002)
* Suomi hits Vuosikerta 1953 (Warner 2014)
Ja näitä levyjä löytyy ainakin hyvinvarustetuista kirjastoista, kuten HelMetistä! Kaupasta löytyy ehkä vain tuo uusin julkaisu vuodelta 2014.
Heikki Poroila
Kuten http://www.summarum.fi/puhelinmyynnin-esto-suoramarkkinointikielto/ -sivustolla todetaan,
"Lain mukaan kuluttajalla on oikeus kieltää yritystä ottamasta häneen yhteyttä markkinointitarkoituksissa. Kieltoa on kuitenkin vaikea tehdä jokaista mahdollista yritystä varten erikseen. Siksi kannattaa tutustua erilaisiin suoramarkkinointikieltoa ja puhelinmyynnin estoa tarjoaviin verkkosivuihin. Osa niistä on maksuttomia, mutta suurimmilla lupauksilla varustetut huijaavat asiakkaitaan."
Samalla sivulla on vertailtu erilaisia kieltopalveluita ja niiden etuja ja haittoja.
Kannattaa tutustua myös Ylen sivulta löytyvään artikkeliin http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/22/nain-teet-suoramarkkinointikiel…
ja Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry:n...
