Sanontaa ei valitettavasti löytynyt täsmälleen kysymässänne muodossa, mutta sanonnasta on kyllä liikkeellä useita muunnelmia. Tässä muutamia ehdotuksia:
Larin-Kyöstin näytelmäsovitetussa runoelmassa Nuuskamuori ja prinsessat sanotaan
”oli mullakin suvi ja sunnuntai”. Runoelma löytyy mm kokoelmasta Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa (v. 1947).
Teksti löytyy runomuodossa myös mm Project Gutenbergin sivuilta:
https://www.gutenberg.org/files/62701/62701-8.txt
Project Gutenberg tarjoaa ilmaista e-aineistoa useilla kielillä.
Larin-Kyöstin runo löytyy myös Google-kirjoista:
https://books.google.fi/books?id=vsM7EAAAQBAJ&pg=PT27&lpg=PT27&dq=larin-ky%C3%B6sti+nuuskamuori&source=bl&ots=5Ke_CVqJ_R...
Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939.
Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo.
Muutama vuosi sitten täällä kyseltiin kaukoin-sanan tarkoitusta. Vastauksessa kerrottiin myös muista radio-sanalle esitetyistä suomenkielisistä vastineista, joita olivat aaltio, kiiri, kuulio, linko, sinko, sätiö, äänikkö. Nämä ehdotukset palkittiin vuonna 1937 Radiokuuntelija-lehden järjestämässä nimikilpailussa. Radio-sana oli kyllä tullut käyttöön jo vuodesta 1917.
1920-luvun alkupuolella taas tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sana-kaukoin-onko?languag…
Peltoveturi ja notkistelija: unohdettujen sanojen kirja -teoksessaan (2022: s. 456) Kalevi...
Renny Harlin työskenteli Yhdysvaltojen uransa jälkeen jonkin aikaa myös Kiinassa. Suomessahan hän ohjasi vuonna 2021 Luokkakokous 3 – Sinkkuristeily -elokuvan. Harlinin Komisario Palmu -filmatisointia odotellaan viimeisten tietojen mukaan ensi-iltaan loppuvuodesta 2024. Tänä vuonna sai ensi-iltansa Harlinin Yhdysvalloissa ohjaama The Bricklayer -toimintaelokuva. Hän on työskennellyt myös valmistaen kauhuelokuvatrilogiaaThe Strangers. Vuonna 2021 Bulgariassa kuvattu kauhuelokuva Refuge ei Suomessa päässyt elokuvateatterilevitykseen, kuten ei myöskään edellä mainittu The Briclayer.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Renny_Harlin
https://www.imdb.com/find/?q=renny%20harlin&ref_=nv_sr_sm
https://www.is.fi/viihde/art-2000008610801.html...
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että pandan lähtökohtana on lähinnä ranskan panda ’panda’, jonka alkuperä on epäselvä.Etymonlinen verkkosivu taas kertoo ranskalaisen lähetyssaarnaajan Armand Davidin löydettyä eläimen vuonna 1869, se oli tunnettu osittain värillisenä karhuna (parti-colored bear), mutta nimi muutettiin pandaksi sen jälkeen, kun eläintieteellinen suhde punaturkkiseen pikkupandaan (Ailurus fulgens) oli vahvistettu. Ranskalainen nimi johtuu ilmeisesti eläimen nepalilaisesta nimestä (पाण्डा, Pāṇḍā).Lähteitä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ce61649168c4550c2f7acab92354dc6e&word= https://www.etymonline.com/word/panda
Suomessa kirja on kahdessa yliopistokirjastossa: Oulun Yliopiston kirjasto
ja Turun Yliopiston kirjasto. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Kyseessä on Sofie Litheniuksen sävellys "Pienoinen nukkuu".
Se alkaa sanoin:
"Nukkuos vain pien’ armahain,
lintuna uutussa uinahtain!"
Laulu löytyy teksteineen ja nuotteineen esimerkiksi teoksesta:
Valistuksen laulukirja: koulujen ja nuorison tarpeiksi. Toimittanut J.N. Vainio. Helsinki: Valistus, 1947.
Pariisin rauhansopimuksen (asetus 691/1947) 26 artiklassa sanotaan, että Suomi tunnustaa NL:n oikeuden oikeus kaikkeen Suomessa olevaan saksalaiseen omaisuuteen, ja että ryhdytään toimenpiteisiin omaisuuden luovuttamisen helpottamiseksi.
Ulkomaisen omaisuuden hoitokunnan paperit ovat Ulkoasiainministeriön arkistossa.
Siitä mitä omaisuudelle NL:ssa myöhemmin tapahtui ja hankkivatko saksalaiset sitä takaisin, ei ole tietoa.
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa....
Voit varata aineistoa mistä tahansa HelMet-kirjastosta lähetettäväksi valitsemaasi toiseen HelMet-kirjastoon. Voit tehdä varauksen itse HelMet-verkkokirjaston kautta ( www.helmet.fi ). Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin. Mikäli sinulla ei ole korttia ja/tai pin-koodia, saat ne käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa (ota mukaan kuvallinen henkilötodistus). Varauksenkin voit tietysti tehdä myös paikan päällä kirjastossa tai soittamalla kirjastoon.
Varaus maksaa 0,50 €.
Helmet-kokoelmissa on vain Heikki Mäntylän Sotaa ja leikkejä, omakustanne sekin. Mutta kysymäänne teosta ei ole. Hankintaehdotuksia voi esittää täällä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kirjaa on saatavilla Turun yliopiston kirjastosta. Voitte tilata sen Kaukopalvelumme kautta lähikirjastoonne. Mikäli haluatte heti varata ja lainata, silloin Kaukopalvelu on nopein tapa saada kirja. Täällä tietoa Kaukopalvelusta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu ja täällä voi tehdä kaukopalvelupyynnön: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Kirjastot.fi:n Monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ mukaan Talk Talk yhtyeen vuonna 1984 julkaistu vinyylilevy It's My Life on saatavilla Porin pääkirjastossa musiikkiosaston varastossa. CD-albumia ei löytynyt kirjastoista.
Hei! Asiakkaalla voi olla kerralla lainassa enintään yhteensä 100 teosta. Lehtiä ja kirjoja ei ole eritelty eli lehtien maksimilainausmäärä ei ole 14 kpl. Vaikuttaa siltä, että lainausautomaatti on temppuillut. Sinun olisi kannattanut kääntyä asiakaspalvelun puoleen lainaustapahtuman keskeytyessä automaatilla.
Mikäli olet antanut kirjaston asiakastietoihin sähköpostiosoitteesi, voit pyytää lähettämään siihen uuden tunnusluvun. Pyynnön voi tehdä HelMetissä sivulla, jolla kirjaudutaan omiin tietoihin.
Mikäli kirjaston asiakasjärjestelmässä ei ole sähköpostiosoitettasi, niin voit uusia lainasi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Etsitty kirja lienee Margaret Mahyn Suuri valkoinen ihmissyöjähai : varoittava kertomus (Kustannus-Mäkelä, 1989).
"Oli kerran Paavo-niminen poika, joka muistutti aika tavalla haita. Hänellä oli pienet hainsilmät, suippo hainpää ja terävät hainhampaat. Paavo oli myös hyvä näyttelijä ja niinpä hän päätti esittää haita karkottaakseen muut uimarit rannalta. Paavo nimittäin tarvitsi tilaa kyetäkseen kiitämään halki veden kuin nuoli. No, aluksi kaikki meni aivan hyvin..."
Irma Boncamperin teos Tekstiilioppi (Hämeen ammattikorkeakoulu, 211) kertoo, että elastaanin tärkein ominaisuus on joustavuus. Tuotteeseen ei tosiaan tarvitse lisätä kuin muutama prosentti elastaania, niin siitä saadaan joustava. Boncamperin mukaan sitä käytetään erityisesti uimapuvuissa, urheiluasuissa, sukissa, resoreissa ja kudotuissa kankaissa, joihin halutaan lisää joustavuutta. Joustavuus tekee vaatteet mukavammiksi ihmisille.
Toinen toinen selvä syy on Iltalehden sivuilta osoitteesta https://www.iltalehti.fi/muoti/a/201802282200778310 löytyvän Milja Haaksoluodon jutun mukaan on se, että elastaanin käyttö on edullista: joustava tuote vaatii vähemmän materiaalia, ja joustava tuote sopii useammalle koolle, jolloin ei tarvitse...
