Aulikki Miettisen kuvakirjassa "Kaisa-mummin yövieraat" (Otava, 1988) Siiri-Sofia Pykäläinen ja hänen kaverinsa Viljami Kettunen menevät Viljamin Kaisa-mummille yökylään. Miettinen on tehnyt Kettusista muitakin kuvakirjoja.
Aulikki Miettisen esittely Kirjasammossa (https://www.kirjasampo.fi/fi):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc3acf4f3-089f-4493-8489-2…
Avainten kopiointi on mahdollista, kun avaimen patentti on rauennut. Mikäli viittaat mustapäisillä avaimilla Abloy-avaimiin, tilanne riippuu avaimen mallista, ja sen voi tarkistaa Abloyn sivuilta,https://www.abloy.com/global/fi/our-products/abloy-key-systems/tarkista…Digitaalisia ns. älyavaimia (esim. iLOQ) ei voi kopioida, vaan uudet kappaleet tilataan aina valmistajalta.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi.
Arvellaan, että Minea voi olla Vilhelmiina-lyhennys.
Muissa suom. etunimikirjoissa nimeä ei mainita.
Waltarin Sinuhe egyptiläisessä on Minea-niminen naishenkilö.
Muinaisessa Egyptissä Min-jumala on hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin n. 3000 ekr (lähde: Encyclopedia of Gods. 1992) Waltari on saattanutottaa henkilöhahmonsa nimen tällä perusteella.
Äänet ovat nykyään matalammat, sillä puhetyylinä suositaan matalampaa ääntä. Matalaa ääntä pidetään kauniina. Vanhoissa elokuvissa näyttelemisen piti näkyä ja kuulua.
Tästä aiheesta enemmän sivulla
http://yle.fi/alueet/lahti/2011/03/kimittava_aani_madaltui_vakuuttavaks…
Kappaleen nimi on "Viimeinen biisi". Sen on säveltänyt Arto Uotila ja sanoittaneet Arto Uotila ja Ville Sihvonen. Kappaleen esittää Arto Uotila levyllä nimeltä "Sanat" (CD-levy, single, julkaistu v. 2011).
Televisiosarja Doctor Who:n käsikirjoittaja Gareth Robertsista ei tosiaan näytä löytyvän tietoa suomeksi. Pari pitempää kirjallisuusarvostelua löytyy suomalaisista lehdistä, ne käsittelevät hänen kirjoittamaansa teosta Luolamies Lontoossa. Niissäkään ei kuitenkaan viitata itse tekijään. Artikkelit löytyvät lehdistä
Tähtivaeltaja, nro. 4 vuodelta 2006
Portti, nro. 1 vuodelta 2007.
Robertsista koottua tietoa parhaiten löytyy Doctor Who –sarjan fanisivustolta, joka tosin on wiki-sivusto ja englanninkielinen. Sivusto löytyy osoitteesta http://tardis.wikia.com/wiki/Gareth_Roberts#
Hei,
verkosta löytyy useampia sivustoja, jotka antavat vinkkejä kirjan markkinointiin. Kannattaa vierailla esim. seuraavilla sivuilla:
Bookcover.fi: Opas omakustannekirjan julkaisuun http://www.bookcover.fi/omakustanneohjeita.html
Salpausselän kirjailijat ry: Kokemuksia oman kirjan markkinoinnista https://salpausselankirjailijat.yhdistysavain.fi/?x103997=119728
Elontaito.com: Omakustanteen markkinointi http://www.elontaito.com/Home/tuloja-internetin-avulla/85-kuinka-markki…
Normandiani-blogi: Kirjan markkinoinnista http://normandiani.blogspot.fi/2016/04/kirjan-markkinoinnista.html
Lisää vinkkejä löytyy esimerkiksi googlettamalla sanoilla "kirjan markkinointi". Markkinointi-ideoita tarjoaa myös Jera ja Jyri Hännisen kirja Haluatko todella...
Kyllä, voit halutessasi antaa kirjastokorttisi tyttäresi käyttöön. Kortin omistajuutta ei tavallisesti erikseen tarkisteta asiakastilanteessa. Juuri siksi kortin kadotessa onkin tärkeää heti ilmoittaa tästä kirjastoon. Kirjastokortti on henkilökohtainen arvokortti ja sen omistaja on vastuussa kaikesta kortilla lainatusta materiaalista riippumatta siitä, kuka korttia on käyttänyt.
Helsingin työväenopiston opiskelijat ovat maalanneet sähkökaappeja useammallakin kurssilla työväenopiston 100-vuotisen historian kunniaksi. Helen Sähköverkko oli mukana projektissa. Niitä ovat maalanneet myös muiden oppilaitosten opiskelijat, jotka eivät liity tähän projektiin.
Työväenopiston mukaan listaa tai tietoa tekijöistä ei ole koottu. Alla on linkki uutiseen työväenopiston projektista:
https://www.helen.fi/uutiset/2015/uutta-taidetta-helsingin-sahkonjakokaappeihin/
Alla myös linkki karttaan, josta löytyvät työväenopiston maalaamien sähkökaappien sijainnit. Töölönlahdella ei ole yhtään, joten muistamasi kaappi on jonkun muun maalaama:
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1C9HOX534c8O0AEB4ihN6WaT4Zu0&ll=60....
Kyseessä on varmaan Kustannus-Mäkelä Oy:n 1983 julkaisema sarja, johon kuuluu neljä eri kirjaa. Ystävämme taidemaalari, Ystävämme kirjailija, Ystävämme kuvanveistäjä ja Ystävämme säveltäjä. He asuvat kaikki samassa talossa ja lapset vierailevat heidän luonaan. Kirjasarja on käännetty saksankielestä ja idea sekä kuvitus ovat Paul Mangoldin ja alkuperäinen teksti Bernd Schmidt ja suomennos on Kari Vaijärven.
Kerrostaloasukkaita löytyy kirjoja myös tällaisista kirjoista, mutta ne ovat joko tuoreempia tai vanhempia kuin 1990-luku:
Sanna Mander Avain hukassa
Ingrid Skoten Tornitalon Mikko (1969)
Jenni Erkintalo - Réka Király Talo kulman takana
Myös kerrostalosta kertoo Ib Spang Olsen Kissatalo, mutta siinä lapset,...
Kyseessä taitaa olla Tittamari Marttisen kirjoittama Hotelli Pyrstötähti (Itupiikki, 2008).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au12717d78-69a7-40fe-b240-42222f4158f1
Victor Flemingin ohjaaman Ihmemaa Oz -elokuvan 70-vuotisjuhla-DVD:n suomenkielisessä tekstityksessä Ozin repliikki (kohdassa 01:27:41) on suomennettu näin: "Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Elokuvaversio ei noudata orjallisesti L. Frank Baumin tekstiä, ja niinpä tämäkin kohtaus poikkeaa jonkin verran siitä, millainen se kirjassa on. Elokuvassa Ozin repliikki Tinamiehelle kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Ja sinä, galvanoitu ystäväni, haluat sydämen. Olet onnekas, kun et omista sydäntä. Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Kirjassa vastaava kohta on seuraavanlainen:
- Minun mielestäni sinun ei pitäisi lainkaan toivoa sydäntä, Oz vastasi. - Sydän tekee useimmat ihmiset onnettomiksi. Kunpa oivaltaisit...
Julkkisten kuolemista tuskin on olemassa mitään yhtenäistä tiedotuslinjaa. Lehdet saattavat nostaa kuolemantapauksia esiin, ja silloin toki nyt aktiivisesti julkisuudessa olevan henkilön kuolema saattaa olla uutisarvoisempaa kuin jonkin sellaisen henkilön, joka on joskus ollut tunnettu mutta jota ei ehkä nyt enää kovin moni muista. Vastaavasti taas aivan tavallisten ihmisten kuolemasta ei välttämättä kovin näyttävästi uutisoida, ellei kuolema ole jollakin tavalla dramaattinen, esimerkiksi rikoksen kautta tapahtuva, eikä toki silloinkaan yleensä tuoda esiin ihmisen nimeä.
Toisaalta kuolleen ihmisen tunnettavuus voi olla alakohtaista. Esimerkiksi Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehti uutisoi usein dekkarikulttuurin kannalta...
Niin virallisesta termistä ei ole kyse, että se olisi Kielitoimiston sanakirjaan kelpuutettu, mutta Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kyllä tuntee "kusiherätyksen" ja tietää lisätä sen tulleen käyttöön jo 1920-30-lukujen paikkeilla. Sana on peräisin armeijaympäristöstä ja sillä tarkoitetaan "alokasikäluokkien herättämistä kovalla metelillä keskellä yötä muka palvelustehtäviin".
Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx.
Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.
Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/.
