Voi kirjoittaa. Esimerkiksi nimiä käännetään venäjänkieliseen tekstiin.
Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_nimien_kirjainasu_ven%C3%A4j…
Siellä jossakin on Laila Hietamiehen Lappeenranta-sarjan kuudes kirja. Sille on sarjassa jatkoa enää yhden kirjan verran: Lappeenranta-sarjan päättää Kallis kotimaa.
Lappeenranta-sarja:
1. Lehmusten kaupunki
2. Unohduksen lumet
3. Kukkivat kummut
4. Syksyksi kotiin
5. Koivu ja tähti
6. Siellä jossakin
7. Kallis kotimaa
Nimen lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias. Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Emme valitettavasti tunnistaneet laulua. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kiitos Facebookin Kehrääjät-ryhmän pääsin tutkimuksen jäljille. Sulo Haltsonen on tutkinut suomalaisia kehruulauluja. Hänen Suomalaisista kehruulauluista -artikkelinsa löytyy teoksesta: Kalevalaseuran vuosikirja 15 (1932) s. 22-37. Valitettavasti en saanut itse teosta nyt käsiini, mutta voit tiedustella ko. teosta omasta kirjastostasi.
Kehrääjät-ryhmässä mm. niin kehräyksen opettajat kuin etnomusikologitkin pohtivat kysymystä. Työtä tehdessä on yleensä laulettu, joten luultavasti myös kehrätessä on jotakin rallateltu. Kommenteissa tuumailtiin, että jonkin (muutaman) tietyn kehruulaulun laulaminen olisi voinut käydä äkkiä aika tylsäksi. Luultavimmin kehrätessä siis yleensä laulettiin niitä lauluja, joita osattiin.
Kommenttien mukaan...
Ylen Elävässä arkistossa kerrotaan näin:
Pedro Hietanen ja Pirkka-Pekka Petelius tekivät vuosina 1986-99 Yleisradiolle hupailuja Yömyöhä-otsikon alla. Yömyöhä on Yleisradion pitkäikäinen sarja, jonka tunnettuja tekijöitä ovat mm. Peter von Bagh, M. A. Numminen ja Juha Siltanen. Peteliuksen ja Hietasen Yömyöhien muistetuinta antia olivat radion Luontoilta-ohjelmien parodiat.
Lintuharrastuksestaan tunnettu Petelius itse aloitti Luontoillan isäntänä tammikuussa 2008. Yömyöhän uusintoja kyseltiin vuosikausia, mutta koska lähetykset olivat suoria, ei niistä ollut tallenteita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Erään keräilijän kasettinauhoitukset mahdollistivat kuitenkin ohjelmien uuden elämän. Vuonna 2004 EMI...
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ruotsinkielisten osuus Varsinais-Suomessa oli 5,7 % (koko maassa osuus oli 5,2 %). Oheisesta taulukkopoiminnasta näet ruotsinkielisten osuudet Varsinais-Suomessa kunnittain: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/88763dad-a363-4d00-b4d7-a0756e2b5ecf
Vuotta 2022 koskevat väestörakennetiedot julkaistaan 31.3.2023.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Taulukko 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Ohjeita taulukoiden...
Anna-Kaarina Pohjakallion säveltämä ja sanoittama laulu "Pallopop" alkaa: "Mä ilmapallon puhalsin sinisen ja oranssin". Laulu sisältyy Viihdekuoro Kipinän cd-levylle "Suupoppia" (Avainsäätiö, 2011).
Kreikkalainen historioitsija Herodotos (484–425 eKr.) kertoo teoksessaan Historiateos (2.2), miten Egyptin farao Psametik I (hallitsijana 664–610 eKr.) halusi selvittää, ketkä olivat ensimmäiset ihmiset. Herodotos kuvasi tätä koetta seuraavalla tavalla:
Psametik 1 valitsi kaksi vastasyntynyttä lasta, jotka asuivat kahdestaan autiossa majassa. Muutama paimen hoiti lapsia tuoden heille esimerkiksi vuohenmaitoa. Paimenet eivät saaneet kuitenkaan lasten kuullen äännellä mitään. Herodotos kertoi, miten
”paimen kahden vuoden ajan siten tehtyään kerran avasi oven ja astui sisään, niin molemmat lapset ryntäsivät häntä vastaan ja ojentaen käsiään lausuivat: ’bekos’. Aluksi paimen sen kuultuaan pysyi hiljaa. Mutta kun tämä sana...
Vampyyri surmataan karamellitangolla Robert Swindellsin kirjassa Huone 13. Päähenkilönä siinä on Felicity Morgan, josta käytetään kutsumanimeä Fliss. Hänen koululuokkansa retkikohde, kirjan tapahtumapaikka Whitby on aivan oikea olemassaoleva rannikkokaupunki pohjoisessa Yorkshiressa Englannissa. Todellisia ovat myös kirjassa esiintyvät nähtävyydet ja retkikohteet, kuten kapteeni Cookin muistomerkki ja Robin Hood's Bay. Kirjassa mainitun 199-askelmaisen portaikon päässä olevan St Maryn kirkon hautausmaan haudoista yhteen liittyy uskomus, jonka mukaan se on kreivi Draculan hauta.
Secrets of St Mary's Churchyard in Whitby | The Whitby Guide
"Hyvän muurin oli tehnyt hiljainen mies, vaikka tälle olikin pitänyt sauhuviinat varata kuten muurarille ainakin, ei kuulemma korsteeni vedä jos ei muurari saa sauhuviinaa."(Tapio Koivukari, Luodetuulen maa)Paloviina oli monessa mielessä arvokas aine. Sosiaalisessa kanssakäymisessä talonpojat osoittivat sillä kunnioitusta taloon tuleville tai talolle töitä tekeville spesialisteille. Näitä olivat käsityöläiset (seppä, muurari) sekä pelimanni, kuppari ja tietäjä. Spesialistin kerrotaan myös vaatineen viinakestitystä. Mestari korosti arvoaan ja erottautui ei-spesialisteista parhaalla juomalla ja ruoalla. Jos mestari ei saanut riittävän hyvää kohtelua, hän kosti tekemällä työnsä huonosti: uunit eivät vetäneet eivätkä viikatteet leikanneet...
Helsingin Pasilan paikannimissä on käytetty paljon junaliikenteen termistöä. Yksi näistä on mainitsemasi Asemapäällikönkatu, joka on ruotsiksi samaa merkitystä kantava Stinsgatan. Stins on lyhennetty muoto sanasta stationsinspektor ja tarkoittaa siis asemapäällikköä.Lähde: Nordisk familjebok, 1917.
Tätä on kyselty aiemminkin ja runon on kirjoittanut Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen, vaikka usein tekijäksi on mainittu Eino Leino. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-kirjoittanut-usein-muistovarssynakin?language_content_entity=fiLaatio on kirjoittanut runojaan kirjaksi, jota on varattavana SKS:n kirjastossa https://finna.fi/Record/helka.9934265378706253?sid=4974843931
Kansalliskirjastossa on useita eri laitoksia Josephus Flaviuksen teosta, joista löytyy alkuperäisteksti ja käännös englanniksi, saksaksi tai ranskaksi. Sinun kannattaisi käydä siellä tutustumassa niihin. Voisit myös tiedustella klassillisten kielten laitoksen kirjastosta, mikä teksteistä olisi suositeltava ja ehkä saatavissakin.
Moniosainen sarja
Iosephus Flavius
Flavius Josephus, translation and commentary / edited by Steve Mason. Leiden : Brill
näyttäisi olevan tuore, 2000-luvulta, joten sitä voisi olla saatavana.
Seuraavasta laitoksesta on otettu useita painoksia, joten sitäkin voisi yrittää etsiä.
Iosephus, Flavius
Geschichte des jüdischen Krieges |d Flavius Josephus |e Übersetzung von Heinrich Clementz
5. Aufl 1982...
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta välimerkkejä koskevia teoksia ovat esim. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas ( Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009), Pirkko Leino: Pilkulleen; opas välimerkkien käyttöön ( Otava, 2006) ja Hillevi Setälä: Hei haloo; täydellinen opas tekstiviestittelyyn ( Edita, 2007). Melinda tietokannasta löytyy mm.seuraavia pro gradu-töitä: Essi Hannu: Välimerkkien opettaminen yläkoulun ja lukion äidinkielen oppikirjoissa ( 2010) jaTeppo Nevo: Pilkku vai ei; näkökulmia välimerkkinormeihin- ja ongelmiin ( 2007)
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://finna.fi
Suomen kielen laitoksen sivuilta löytyi seuraavia lopputöitä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/tutkimus/tietokanta
Kotimaisten kielten keskus osaisi...
Hei,
erilaiset keräilysarjat olivat Saksassa erittäin suosittuja vuosien 1926 ja 1945 välillä. Vielä nykyisinkin tunnetaan n. 700 erilaista tuon aikakauden albumeihin kerättävää keräilysarjaa, lisäksi on vielä n. 420 sarjaa, joita varten ei erityistä albumia ollut. Kuvia on ollut erikokoisia ja eri aihepiireistä.
Tunnetuin kuvasarjoja albumeihin painattanut yhtiö oli savuketehdas Reemtsma, jonka mukaan noita kuvia alettiin nimittää tupakkakuviksi eli Zigarettenbilder.Savukerasioissa oli numeroitu kuponki, joita keräämällä ja useampia savukefirmaan kerralla lähettämällä sai paluupostissa 25, 50 tai jopa 100 keräilykuvaa.
Ainakin osassa albumeista on keräilykuvien kautta saatu kerätyksi myös tekstiosuus.Kuvia on painettu myös niin paljon,...
Varsin hyvä verkkotietopaketti venäläisten joukkojen osuudesta Tampereen vuoden 1918 tapahtumiin löytyy osoitteesta
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm
Kyseisen artikkelin lopussa on myös kattava luettelo kirjallisuudesta, jossa käsitellään tai sivutaan venäläisiä joukkoja.
Lars Westerlundin toimittamassa, vuonna 2004 julkaistussa teossarjassa "Venäläissurmat Suomessa 1914-22" on käsitelty myös kyseistä aihepiiriä. Teossarjan osassa 2.1 esitetään venäläisten kärsimiä tappioita Tampereen seudun taisteluissa sekä luetellaan myös suuret määrät kaatuneiden nimiä.
Em. teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Itse 422. Kolpinon...