Kyseessä lienee todennäköisesti brittisarja "Puutarhaetsivät" (engl. Rosemary & Thyme), jota kuvattiin kolme tuotantokautta vuosina 2003-2006.
YLE TV1 on uusinut sarjan kokonaisuudessaan edellisen kerran vuonna 2012.
Yleisradiolle voi esittää ohjelmatoiveen sarjan uusimisesta asiakaspalvelun kautta.
Sarja on katsottavissa KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä ympäri Suomen (myös Oulussa), koronarajoitukset huomioiden.
Muinaiset egyptiläiset elivät polyteistisessä maailmassa. Pääjumalien (esimerkiksi Osiris, Horus, Ra) lisäksi oli lukuisia muita jumaluuksia. Monesti jumalat olivat eläinhahmoisia, kuten Memfisin Apis-sonni tai krokotiilinhahmoinen Sobek. Uskonto oli egyptiläisen elämässä aivan keskeisessä asemassa; uskonto kietoutui perustavalla tavalla kaikkiin ihmiselämän ulottuvuuksiin.
Muinaisessa Egyptissä farao oli yksinvaltias. Hän oli etupäässä uskonnollinen johtaja, haukkahahmoisen Horus-jumalan inkarnaatio, joka piti yllä oikeaa maailmanjärjestystä (maʽat) kaaoksen voimia vastaan. On muistettava, että Egyptin dynastinenkin kausi kesti liki tuhansia vuosia, joten uskonnolliset käsitykset ja tavat muuttuivat tänä aikana.
Tämän vastauksen...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Kuusamon kirjastosta löytyi seuraavaa tietoa:
Suomalaiset sukunimet -teoksessa (Mikkonen & Paikkala 1993) kerrotaan Meskus-sukunimestä, että se on lähtöisin talon nimestä Meskus, joka alun perin on lähtöisin muodosta Meskusvaara. Sukunimi Meskus alkaa esiintyä 1820-luvulla, Meskusvaaran talosta rippikirjoissa löytyy maininta 1700-luvun lopulla. Kirjassa sanotaan Meskusvaaran talon saaneen nimensä luontosanasta, jonka pohjalla voisi olla saamelainen sana. Yritin hakea vahvistusta tuohon arveluun Meskusvaara-luontonimen saamelaisesta alkuperästä, mutta sitä ei löytynyt. Kuusamon paikannimien saamelaisjuuria on tutkittu, mutta Meskuksesta ei ole mainintoja.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40417
https://ethesis....
Toiveesi Ihmeidentekijöiden jatkokausista on nyt laitettu hankintatoiveena eteenpäin dvd-hankinoista vastaavalle henkilölle. Jos ne saadaan hankittua, tulevat tiedot kirjaston Web-Origoon.
SUOMEN JÄÄKIEKON A-MAAJOUKKUE 1928-2012
Tehtyjä maaleja 5082
Päästettyjä maaleja 5430
(Tilanne 5.3.2012)
Kysymykseen vastasi Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Muut lähteet:
Jääkiekkokirja 2011-2012: Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu (Jääkiekon SM-liiga 2011)
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976
HelMet-kirjastoihin tätä teosta ei ole hankittu, sen sijaan Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin se kuuluu. Voit halutessasi tehdä teoksesta hankintaehdotuksen HelMet-kirjastoille. Linkit hankintaehdotuslomakkeisiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta.
Olet siis tilannut HelMet-verkkokirjaston kautta tiedot uusista CD-levyistä RSS-syötteenä. Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä ainoastaan Internet Explorer -selain, joten emme pääse kokeilemaan, miten syötteiden tilaaminen Firefox-selaimella tarkalleen tapahtuu. Ehkä sinun kannattaa vain klikata haluamasi uutusluettelon kohdalla ja tilata/hyväksyä syöte http://www.helmet.fi/search*fin/3 .
Firefoxin ominaisuuksista kerrotaan esimerkiksi tällä verkkosivulla http://www.mozilla.org/fi/firefox/features/ .
Mikäli olet poistanut Opera-selaimen koneeltasi ovat aiemmat uutuuslistatkin luultavasti poistuneet koneeltasi. Aiempien vuosien listat eivät ole saatavilla enää HelMet-verkkokirjaston kautta.
Kun et kertonut kirjastokorttisi numeroa, en valitettavasti pysty katsomaan, minkälainen tilanne varaamiesi kirjojen kohdalla on.
Jos kirjat olivat hyllyssä jossakin muussa HelMet-kirjastossa ja varasit ne tänään, on hyvinkin mahdollista, että ne ehtivät toiseen kirjastoon maanantaiksi, ainakin, jos kyse on kuljetuksesta Helsingin sisällä. Jos kirjat taas tulevat Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisisista, kuljetus kestää normaalisti 1-3 työpäivää.
On siis mahdotonta luvata varmasti, että kirjat olisivat maanantaina siinä kirjastossa, josta haluat ne noutaa. Varminta tällaisissa tilanteissa on yleensä soittaa johonkin kirjastoon, jossa haluttu teos on hyllyssä, varmistaa, että se löytyy, pyytää laittamaan teos sivuun nimelläsi ja käydä itse...
Hei!
Helmet-kirjastot ovat yleiskirjastoja, joten tämä ei ole ihan meidän alaamme. Laitan tähän linkin yliopiston kampuskirjastoon; eiköhän tuolta löydy tietoa! http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Kirjan voi lainata suoraan sellaisesta kirjastosta, jossa se on hyllyssä, vaikka siitä olisikin varaus. Tämä pätee myös sellaisessa tilanteessa, jossa teoksesta on varaus ja sitä on vain yksi nide jonkin kirjaston hyllyssä. Jos asiakas tällaisessa tapauksessa ehtii poimia kirjan hyllystä, hän saa kyllä lainata sen, vaikka siihen kohdistuukin toisen asiakkaan varaus.
Jos kotoa huomaat koneelta kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, niin kannattaa soittaa kirjastoon ja näin varmistaa, että kirja varmasti löytyy ja odottaa jo valmiina kirjastossa noutoa.
HelMet-kirjastossa on tällä hetkellä kyseistä kirjaa hyllyssä 5 kappaletta, joista yksi Sellon kirjastossa. Jotta voit tehdä netin kautta varauksen, tarvitset HelMet-kirjastojen kirjastokortin ja siihen kytketyn nelinumeroisen PIN-koodin. Jos sinulla on kortti, mutta ei PIN-koodia, joudut menemään johonkin HelMet-kirjastoon henkilöllisyystodistuksen kanssa, niin sellainen tehdään. PIN-koodia ei voi lisätä verkon kautta. Jos sinulla on molemmat, voit tehdä varauksen haluamaasi noutokirjastoon osoitteessa luettelo.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sanat "juha kylmä jousimetsästys".
Jos sinulla on jo HelMet-kortti, voit myös mennä Sellon kirjastoon ja lainata kirjan saman tien. Jos haluat varmistaa, ettei kirja lähde lainaan ennen kuin...
Hei!
Lukudiplomien kirjalistoihin tehdään vuosittain pieniä muutoksia. Uuden lukuvuoden listat pyritään päivittämään kirjaston verkkosivuille koulujen alkuun mennessä. Paperiversiot kirjalistoista lähtevät kouluille elokuun lopulla. Lukuiloa!
Perusteellisen etsinnän jölkeen meidän täytyy valitettavasti todeta että emme ole löytäneet tätä runoa. Netissä monet hämmästelevät tätä samaa asiaa, mutta kukaan ei ole löytänyt Lorcan runoa jossa esiintysi tämä lause.
"Superkuu" eli ilmiö, jolloin Kuu on lähellä ratansa sitä pistettä, jossa se on lähinnä Maata, nähtiin viimeksi 26. tammikuuta 1948.
http://phys.org/news/2016-11-super-buzz-supermoon.html
https://www.timeanddate.com/astronomy/moon/distance.html?year=1948&n=101
https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html
Ilmeisesti tutkimuksissa on huomattu jonkinlaista tieteellistä eroa erilailla käsiteltyjen kaakaopapujen flavonoidipitoisuuksissa.
PubMed tietokannasta (Helmet tietokannat) hakusanalla Raw cocoa, löytyy esim. Seuraava tutkimus:
Physicochemical properties and antioxidant capacity of raw, roasted and puffed cacao beans.
Hu S, Kim BY, Baik MY.
Food Chem. 2016 Mar 1;194:1089-94. doi: 10.1016/j.foodchem.2015.08.126. Epub 2015 Aug 29.
Samasta tietokannasta löytyy muitakin tutkimuksia kaakaosta.
Nykyinen Päivölänkuja (Päivölägränden) Tapanilan kaupunginosassa Helsingissä oli vuoteen 1946 saakka nimeltään Oravatie (Ekorrvägen).
Nimi muutettiin vuoden 1946 tapahtuneen alueliitoksen yhteydessä, jolloin uusien esikaupunkialueiden ja kantakaupungin katujennimistöä sopeutettiin käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi ja laadittiin nimiä asemakaavoitettavien alueiden uusille kaduille.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Kesäteatteriinhan sopivat monenlaiset näytelmät.
Listaan tähän muutamia Helmet-haulla löytyviä näytelmiä.
Identiteetti aiheisia ovat mm.
maahanmuuttoon kantaaottava Elina Snikkerin Maamme- nykykuvia Suomesta 7 näyttelijälle
https://naytelmat.fi/p/maamme-nykykuvia-suomesta
William Shakespearen Erehdysten komedia, jossa noin 20 näyttelijää, mutta enemmän tai vähemmänkin väkeä varmaa toimii.
Heini Junkkalan soita minulle Billy, joka kertoo sukupuoliidentiteetistä. Tästä en tiedä, montako näyttelijää tarvitaan.
Lähtemisestä/ jäämisestä eli ehkä yleisemmin muutoksesta löytyy mm.
Juha Hurmen Muuttomiehet 7 näyttelijälle.
http://www.kom-teatteri.fi/muuttomiehet.html
Lotista ja yhteiskunnan muutoksesta kertova Siniväriset 10...
Viljo Kajavan Muistoruno alkaa "Lapsuuteni keväästä / jäi minuun kaksi sinistä silmää ja kaksi ruskeaa". Runo on kokoelmasta Käsityöläisen unet (Otava,1968). Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Kajava, Viljo: Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava, 1984)
Ilmaisu "vajaa" tarkoittaa mitä tahansa tietyn täsmällisen määrän alapuolelle jäävää määrää. "Vajaa kilo" on mielekäs ilmaisu, jos ollaan lähempänä täyttä kuin puolta kiloa. Jos paino olisi 650 grammaa, paljon mielekkäämpi ilmaisu olisi esimerkiksi "runsaat puoli kiloa". Normaalissa kielenkäytössä "vajaa" tarkoittaa vähäistä, ehkä keskimäärin alle kymmenesosan verran täsmällisen alapuolelle jäävää. Mitään yksiselitteistä rahaa ilmaisulle ei kuitenkaan ole.
Heikki Poroila
