Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankitaosastolle. DVD-levyä voidaan hankkia, mikäli tekijänoikeudet hallitseva taho on myöntänyt sille lainausoikeudet.
Oulunsalon kirjastosta on asiakkaiden käytössä oleva kopiokone. Myös Oulun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kopiokone. Kopioiden hinnat löytyvät seuraavasta linkistä:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/maksut.html
Valitettavasti en ole löytänyt tarkkaa tietoa Pariisin ja Charleroin välisestä bussiyhteydestä.
Haulla kyllä löytyy Kelbilletin sivut, jossa mainitaan yhteys Paris - Charleroi
http://www.kelbillet.com/recherche/recherche-billet.php?date_aller=10%2…. Sivun alareunassa löytyy linkki aikatauluihin (Voir les horaires). Aikataulujen vieressä kuitenkin lukee Pariisi-Bryssel, eikä missään näy tietoa, millaista reittiä bussi kulkee. Lähtöpaikaksi mainitaan Bercyn asema (48 bis Boulevard de Bercy).
Eurolines kulkee Pariisista Brysseliin. Bussiasema on Paris Gallieni Porte Bagnolet.
Se sijaitsee Bel Est -ostoskeskuksen (Centre Commercial Bel Est) alla, osoite
28 Avenue du Général de Gaulle, 93541 Bagnolet.
Sivulta http://horaires.eurolines.fr/ete....
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto yhdistettiin vuoden 2013 alussa. Yksi syy yhdistämiseen oli, että säästämme resurssejamme, kun ylläpidämme yhdessä linkkihakemistoa. Samalla aineiston valinnan kriteerit muuttuivat. Ensisijainen valintakriteeri on linkin tietosisältö, koska Makupaloja kehitetään erityisesti tiedonhakupalveluksi. Palvelusivustoja emme enää kerää hakemistoomme. Tästä syystä majoituspalvelusivustot jäävät tietosisältöjemme ulkopuolelle, poistamme vähitellen entisetkin hakemistoon yhdistämistyön yhteydessä jääneet vastaavat.
HelMet-haun versionvaihto tapahtui 17.9.2014, ja sen jälkeen järjestelmässä on vielä puutteita ja häiriöitä. Omiin tietoihin pääsee kirjautumaan varmimmin perinteisen HelMet-haun kautta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X .
Ellei tämäkään auta, kannattaa kokeilla eri selaimia. Ainakin Internet Explorerilla kirjautuminen näyttää toimivan ongelmitta.
Pahoittelemme järjestelmän virheistä aiheutuvaa haittaa.
Kirjailijan sivuilta osoitteesta http://www.katherineneville.com ei löytynyt tietoa, että sarjalle olisi tulossa jatkoa, mutta noiden kahden teoksen jälkeen hän on julkaissut romaanin ”The Magic Circle”, jossa on ilmeisesti samantapaista teemaa kuin aikaisemmissa.
Nevillen kirjoja kustantaneesta Bazarista kerrottiin, ettei tuo suomentamaton teos ole mukana heidän kustannusohjelmassaan. Sitä ei siis näillä näkymin luultavastikaan saada suomeksi.
”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis...
BD-levyjen katselu onnistuu Kaupunkiverstaalla, joka sijaitsee Kirjasto 10:n tiloissa Elielinaukio 2:ssa Helsingissä. Asiasta saa lisätietoja ja ajan voi varata puh.numerosta 09 - 310 85900.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…
Pietarilaisen Otava Yo -yhtyeen levyjä ei näytä suomalaisissa kirjastoissa olevan. Heidän instrumentaaliversionsa Ievan polkasta tai kappaleesta Finnish polka, kuten sitä myös kutsutaan, löytyy kyllä youtube-videona:
https://www.google.fi/search?rls=com.microsoft%3Afi-FI&biw=1536&bih=730…
Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan mukaan kappale on ainakin heidän vuonna 2015 ilmestyneellä Once upon a time -levyllään:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Levyä voi kuunnella myös Spotify-palvelussa:
https://play.spotify.com/user/atlas017/playlist/5ojaYT3x8Kr0EQ7ZfFZaJU?…
Voit halutessasi tehdä levystä hankintapyynnön kirjastoon.
Hei,
Kotimaiset Ellibs-palvelun kautta saatavilla olevat e-äänikirjat toimivat selaimessa, eli vaativat siis verkkoyhteyden, eivätkä ole näin ollen ladattavissa.
Sen sijaan Celia-palvelun (https://www.celia.fi/) äänikirjoja voi ladata eri laitteille, kuten esimerkiksi tabletille tai älypuhelimelle. Celia-palvelu on tarkoitettu henkilöille, joille vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi lukeminen on hankalaa. Celia-palvelun tunnukset ja käyttöohjeet, sekä opastukset palvelun käyttöön saa kirjastosta. Celianet-verkkopalvelussa on tarjolla yli 40 000 äänikirjaa.
Voit lainata Seitti-kortilla ihan normaalisti edelleen. Korttia voit käyttää kaikissa Eepos-kirjastoissa.
Halutessasi voit vaihtaa kortin uuteen Eepos-korttiin missä tahansa kirjaston toimipisteessä, myös kirjastoautossa. Uudesta kortista veloitetaan kolme euroa.
Etsitty paikka lienee Nikitinskajan kylä itäisellä Syvärin rintamalla, lähellä Äänisen eteläkärkeä. 7.D:n lohko ulottui Suuren Kuzrajärven länsipuolelta Äänisen rantaan.
Lähteet:
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/680
Jatkosodan historia. 4
Tähän kysymykseen on lähes mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta, asia riippuu paljon myös näkökulmasta. Jos lähdetään oletuksesta, että osallisuuteen riittää vaikkapa miehitys ilman vastarintaa, niin viimeistään toinen maailmansota osallisti käytännössä kaikki modernin ajan valtiot osaksi jonkinlaisia sotatoimia.
Jos ajatellaan, että osallisuuteen vaaditaan aktiivista sotimista maiden välillä, niin silloin aihetta voidaan tarkastella hieman laajemmasta näkökulmasta. Tällöin hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Islanti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Islanti), joka historiansa aikana ei ole ollut aktiivisena toimijana yhdessäkään sodassa. Islanninkin voi silti nähdä osallistuneen toiseen maailmansotaan epäsuorasti amerikkalaisten...
Kiveä näkemättä ja kokeilematta on mahdotonta esittää edes arvausta siitä, mistä voisi olla kysymys. Kiven löytöpaikka - rakennustyömaan kaivuukasa - lisää mahdollisuuksia huomattavasti verrattuna siihen, jos tällainen kivi olisi löytynyt harjun päältä. Kysyjä ei myöskään mainitse mitään siitä, onko kivi hioutunut, kuten harjuissa olevat kivet järjestään ovat, vai onko siinä teräviä särmiä.
Kivessä näkyvät saniaismaisen lehden muodot saattavat olla dendriittejä, joita syntyy rauta- ja mangaanipitoisen veden tunkeuduttua kiven kapeisiin rakoihin. Veden haihtuessa siihen liuenneet ainekset voivat joskus kiteytyä rakoon kasvimaisiksi kuvioiksi. Linnunpää veisi kiven jo arkeologian puolelle ja olisi varsin sensaatiomainen löytö....
Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Mittasilla on J. N. Vainion lastenlaulu, johon voi sanat löytää esimerkiksi J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamasta Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjasta (Valistus, 1927) tai Jouko Pesolan ja Joonas Kokkosen vastaavasta kokoelmasta Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958).
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
Kyseinen ilmiö on nimeltään astevaihtelu. Astevaihtelu on sanavartaloissa ilmenevää äännevaihtelua, joka koskee klusiileja p, t ja k (marginaalisesti myös b, g), silloin kun klusiilia edeltää soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Astevaihtelulla on kaksi toteutumaa: vahva aste ja heikko aste. Niiden esiintyminen riippuu usein siitä, onko seuraava tavu avonainen vai umpinainen (ts. päättyykö se vokaaliin vai konsonanttiin).
Astevaihtelu esiintyy myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä saamelais- ja samojedikielissä. Ilmiöllä on kielihistorialliset perusteet.
Voit lukea lisää astevaihtelusta alla olevista linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astevaihtelu...
Lasten riemut -runo on Immi Hellenin runo, ei suomennos. Se löytyy mm. monista vanhoista kansakoulun lukukirjoista ja lukemistoista. Alla linkki hakutulokseen Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Satakirjastoista runo löytyy ainakin kirjasta Lasten riemut: luonnonkirjaa lukemassa (2008). Kirja on Anna-Liisa Alangon toimittama, ja sisältää Alangon jälkikirjoituksen mukaan runoja Hellenin runokokoelmista Lasten runoja (1898) ja Lasten runokirja (1930):
https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.290559
