Porvoon kirjastossa on seuraava teos, josta sukunimen alkuperä, historia ja levinneisyys selviävät:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet (1992)
Ko. hakuteoksen mukaan sukunimi Pelli ja sen eri muodot, esim. Pellinen ovat kehittyneet etunimen Pekka kansanomaisesta kutsumamuodosta Pelle, jonka suomalaistunut versio on i-loppuinen Pelli. Lisätietoja voit saada em. nimikirjasta.
Polkupyörien korjaus- ja huoltoliikkeistä voisi saada tietoa ja renkaita ostettua tai tilattua. Myös nettihuutokaupassa on tarjolla hyvin paljon kaikenlaista, sieltäkin voisi etsiä: http://www.huuto.net/fi/ .
Haminan kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Torey Haydenin kirjat: Tiikerin lapsi, Auringonkukkametsä, Sähkökissa, Nukkelapsi, Pöllöpoika, Hiljaisuuden lapset, Toisten lapset, Aavetyttö ja Häkkipoika. Tämän tiedon voit löytää myös KYYTI-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) valitsemalla kirjastoksi Haminan.
Karaoke DVD-levyjä kannattaa hakea ensin ”kotikirjaston” (Jyväskylän kaupunginkirjasto) kokoelmaluettelosta, osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/. Käytä asiasanaa: karaoke ja laita lisärajauksiin ruksi aineistolajin DVD kohdalle. Kun et rajaa hakua mihinkään kirjastoon, saat samalla näkyviin myös kaikkien muiden ”Aalto-kirjastoihin” kuuluvien kirjastojen karaoke DVD-levyt. Hakutuloksen jälkeen voit tarkistaa hakuhetkellä hyllyssä (eli paikalla) olevat painalla linkkiä ”vain hyllyssä olevat”. Mikäli jossain muussa Aalto-kirjastossa on sellaisia karaokelevyjä joita Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole (tai ne ovat lainassa), niitä voi tilata seutulainana (1 eur / kpl). Seutuvaraus voidaan tehdä kirjastossa tai voit myös soittaa...
New age -musiikki taitaa olla kieleemme jo melko vakiintunut käsite. Suomennettua vastinetta termille ei ainakaan vielä ole tullut vastaan. Yleinen suomalainen asiasanastokin, jonka mukaan esimerkiksi kirjaston musiikkiaineisto asiasanoitetaan, käyttää termiä "new age -musiikki".
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/New_Age
Ikävä kyllä, en onnistunut löytämään aiheesta juurikaan tietoa. Ulla Lehtosen kirjassa Lastenkirjallisuus Suomessa 1543-1820 mainitaan, että v. 1849 ilmestyi Kakstoista kummallista satua, joka on varhaisin meillä ilmestynyt Grimmin satujen yhtenäinen suomennosvalikoima. Kirjassa todetaan lisäksi, että "vaikka Kakstoista kummallista satua-kokoelmasta otetttiin kaikkiaaan neljä painosta, ei lehdistö kiinnittänyt siihen huomiota" (s. 119). Kirjastossamme on myös Oili Suomisen teos Grimmin satujen suomennoksia 1927-1999.
Pieni suuri maailma: Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia- kirjassa mainitaan mm. että 1900-luvun sadun suuria vaikuttajia olivat Grimmin veljekset, Andersen ja Topelius.
Raija Jänice ja Oili Suominen...
Kyllä voi. Tästä linkistä avautuu editointitilan käyttömahdollisuudet: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/editointitila.htm.
Ajan voi varata lehtilukusalin asiakaspalvelusta puh. 03-8125 550.
Ikävä kyllä en löytänyt tämän nimistä tekijää tai tuon nimisiä runoja. Mikäli ne ovat ilmestyneet jossain laajemmassa antologiassa, kaikkia tekijätietoja ei tosin ole välttämättä pystytty kirjaamaan.
Katsoin myös Runotietokannan, mutta Tarja Vuorista ei ollut listattuna sielläkään.
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Kansakoulunopettaja Johan Bernhardt Airaksinen ja hänen vaimonsa Amanda Airaksinen opettivat kiertokoulunopettajia Vehmasmäen kansakoululla.
Kiertokouluopettajien koulutusta he näyttävät antaneet ainakin lukuvuosina 1905—06 ja 1906—07.
Lähteitä 3
1.
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. x
ALAMAINEN KERTOMUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEN KEHITYKSESTÄ LUKUVUOSINA 1905— 1910.
KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA.
Julkaisuun pääsee tästä linkistä
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96456/xkansak_a_1905-1910_1…
Julkaisun sivulla 142 mainitaan
"Vuosirahasäännössä olevasta 2,000 markan määrärahasta on edelleenkin avustettu muutamien kansakoulunopettajien toimeenpanemia kursseja opettajien valmistamiseksi kiertokouluja varten. Kurssien järjestelyyn...
Muistaisitko Joakim Pirisen Familjen Bra –televisiosarjaa? Sitä on esitetty ruotsinkielisellä FST:llä vuonna 1988. Sarjan nimi oli suomeksi ilmeisesti juuri Hyväsen perhe. Nämä tiedot ovat peräisin erään taiteilijan cv:stä (otsikon Musik för TV och teater alta) ja keskustelupalstalta. Valitettavasti varmempaa tietoa ei löytynyt. Ehkäpä Yle voisi auttaa: http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
http://www.peterlang.ax/biography/CV.pdf
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7702.1
Joakim Pirinen on suomalaistaustainen, ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä, taiteilija, näytelmäkirjailija ja runoilija:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joakim_Pirinen
Familjen bra on seikkaillut Ruotsissa myös teattereiden lavoilla:
http://www.svd.se/kultur/...
Vuoden 2009 Liikunta ja tiede -lehdet ovat Jyväskylän kaupungikirjaston pääkirjastossa. Niitä ei lainata, mutta lehteä voi mennä kirjastoon lukemaan tai esim. ottamaan kopioita:
http://www.jkl.fi/kirjasto/aukiolo
Evert Tauben lauluista on julkaistu Ruotsissa erittäin runsaasti nuottikokoelmia, joista tässä muutamia linkkejä HelMet-kirjaston kokoelmaan:
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542460~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542489~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1850218~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542502~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542603~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542596~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542585~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b2002659~S9*fin
Tauben lauluja on myös suomennettu, mutta yhtään pelkästään hänen lauluilleen omistettua suomenkielistä kokoelmaa ei näköjään ole julkaistu. Mutta suosituimmat (kuten Keväthuumaus eli Sjösala vals) löytyvätkin...
Helmet-haun artikkelihaussa mukana oleva ARTO on kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien viitetietokanta ja metatietovaranto. ARTOsta löytyvien viitetietojen perusteella voit etsiä julkaisun, josta kyseinen artikkeli on luettavissa.
Löytämäsi Timo Lapilan artikkelit on julkaistu Turun postimerkkikerhon Abophilin numeroissa 38 (2001) : 6 (s. 34-37) ja 39 (2002) : 1 (s. 42-45). Pääkaupunkiseudulla lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Abophil-lehden muut sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa esimerkiksi Melinda-tietokannasta, Frank-monihaulla tai Finna-hakupalvelulla.
HelMetin artikkelihaussa voit laittaa nimekkeen koriin ja lähettää tiedot omaan sähköpostiisi. Artikkelia ei siis voi varata, eikä Helmetin kautta pääse...
Sinulla voi olla Helmet-kirjastoissa kerralla enintään 50 varausta.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Talvi- ja jatkosodassa käytettiin erilaisia miinoja. Niitä löytyy edelleen Suomen maastosta. Lapissa on vielä tuntematon määrä saksalaisten asentamia miinoja, joita raivaamistoiminnasta huolimatta on jäänyt syrjäisemmille alueille. Räjähtämättömiä ampumatarvikkeita löytyy etenkin talvisodan taistelualueilta, mm. Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Miinojen siviiliuhreista Lapissa Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Virkkunen, J. (2013). Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 33: Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, pp. 160-182.
Perusteellinen johdatus suomalaiseen pioneeritoimintaan ja miinasodankäyntiin on professori Janne Mäkitalon kaksiosainen teos:...
Kirjaa ei saa kirjakaupoista (lähteenä FinnBooks-cdrom = kirjakaupoista saatavana olevat kirjat), mutta sitä kannattaa kysellä antikvariaateista. Kirjan saa lainaksi Helsingin kaupunginkirjastosta, katso aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/.
