Kyllä, kyseiset kirjat annetaan vain lukusalikäyttöön. Skannaaminen on mahdollista kirjaston kopiokoneilla, kopion hinta on 50 snt. Mikäli sinulla on digikamera, voit myös sillä kuvata tarvittavat sivut.
Kirjastokortin hankkiminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä, koska kortti on luonteeltaan henkilökohtainen luottokortti. Kortin myöntämisen yhteydessä asiakas myös syöttää järjestelmään nelinumeroisen PIN-koodin, jota kirjasto ei tiedä eikä saa tietää. Näiden syiden takia kortin hankkimubeb suoraan netin kautta ei ole mahdollista.
Ennen mitään muuta kannattaa joka tapauksessa ottaa puhelimitse yhteyttä siihen kirjastoon, jonka palveluita todennäköisesti käyttäisi. Kirjastossa voidaan tarkistaa, onko kirjastokorttinne edelleen voimassa, vaikka se on kadonnut. Jos kortti on vain kadonnut, uuden saa kirjastosta helposti yhteystiedot tarkistamalla.
Jos omat tiedot eivät ole järjestelmässä enää tallessa, kortin saamista voi nopeuttaa...
Runon Jevgenille on suomentanut Jukka Mallinen ja se on julkaistu teoksessa Brodsky, Joseph, Keskustelu taivaan asujaimen kanssa, Tammi, 1995.
Lisäksi runo on julkaistu Hannu Tarmion toimittamassa teoksessa Maailman runosydän, WSOY, 1998.
Linkki maailman runouteen -tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
HelMet-chatin ikkuna aukeaa HelMet-palvelusivuston oikeaan alalaitaan automaattisesti silloin, kun päivystävä vastaaja on paikalla ja voi ottaa uusia keskusteluja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vain pari kirjaa onnistuimme löytämään:
- Kodiksamin kutomo - kappale kylän, kansakunnan ja universumin historiaa : Lapin Ryijy- ja Mattokutomo : sävyjä Satakunnan sydänmailta 1925-1971 / teksti: Vesa Pietilä ; kuvat: Miikka Lappalainen (2013)
- Räsymaton raidat : Alestalon Mattokutomo oy 90 vuotta / toimituskunta: Esa Alestalo, Eila Anttila (teksti), Tiina Savio (taitto) (2007)
Ensimmäinen kirja on mm. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Toista voit kysellä kaukolainaan lähikirjastostasi.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kodiksamin+kutomo&type=Al…
Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
Mietimme muutamia teoksia, jotka voisivat sopia lukutuokioonne:
- Lipponen, Erkkuli: Renttahelekku : tarinoita Oulusta
- Lipponen, Eino "Erkkuli": Kollo-Tolonen : avojalakasen raateja Oulussa
- Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa : Kuolleista herännyt
- Pentti Haanpää: Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja
Hieman uudempia:
- Oranen Raija: Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia
(espanjalaiselta kirpputorilta löytynyt sekarotuinen koiranpentu Sulo Raitis mullistaa omistajansa arjen
- Pentti Lassila: Ihmisten asiat. Romaani, josta voisi poimia katkelmia. Esimerkiksi "Nuorena ajattelee, että aika on ainetta, josta voi tehdä mitä haluaa, elettävän päivän ja tulevatkin päivänsä. Olkoon se vaikka erivärisiä lankoja..."...
Zacharias Topeliuksen (1781–1831) satujen saksannoksia on luettavissa ainakin seuraavissa teoksissa:
Finnländische Märchen (useita painoksia)
Das Wichtelmännchen in der Burg Turku (Tomtegubben i Åbo slott, 2002)
Das Wichtelmännchen im Åboer Schloss (1977)
Walters Abenteuer : Lausbubengeschichten aus dem Land der Wälder und Seen (Walters äventyr, saks. Gisbert Jänicke, kuv. Maija Karma, 1988)
Kleiner Lappe Sampo : ein Lappenmärchen (Sampo Lappelill, 1986)
Die grosse Reise des kleinen Lutz (Lasse Liten, 1966)
Märchen und Erzählungen für Kinder : von Zacharias Topelius (Sampo Lappelill ; Adalminas perle ; Von dem Sommer, der nie kam ; Der Himbeermade ; Der Barmherzige ist reicht ; Walthers Abenteuer ; Der...
Järin runsaasti ei Emersonin runoja näy suomennetun - niitä löytyi kaksi: Orava ja vuori sekä Päivät.
Orava ja vuori, jonka on kääntänyt Kirsi Kunnas, on päätynyt ainakin kolmeen kirjaan: Aarteiden kirja. 7, Metsä meri ja taivas (WSOY, 1959), Runon matkassa : runoutta oppikoulun alaluokille (Kirjayhtymä, 1963) ja Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta (WSOY, 2010). J. K. Ihalaisen tulkitsema Päivät on julkaistu kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjon numerossa 4/2009. Näitä löytyy hieman vaihtelevasti kirjastoista eri puolilta Suomea.
Fennica-tietokannan mukaan Tolkienin romaania Silmarillion ei ole ainakaan vielä julkaistu äänikirjana. Kirjan kustantaja Suomessa on WSOY.
Heikki Poroila
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla jumi on useita merkityksiä suomen murteissa. Yksi merkitys on "uskomusolento". Alla linkki sanakirjan sivulle:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jumi&sms_id=SMS_583fdc2c0cfc6d4ddf17b2e7defcedee&hilight
Etymologisen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja: 1 A-K, 1992) sanoo jumi-alkuisten sanojen olevan ainakin osaksi deskriptiivislähtöisiä eli äänneasultaan kuvailevia. Viittauksia Martti Haavion teoriaan ei ole.
Martti Haavion kirjan Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: historiaa ja runoutta ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965. Uusi painos ilmestyi 2018, ja sen esipuheessa kirjailija Juha Hurme sanoo mm....
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743
Maurice Ravelin "Boleron" partituurista näkee, mitä soittimia teoksen esityskokoonpanoon kuuluu. Esimerkiksi Durand-kustantamon partituuri löytyy verkosta, mutta myös lainattavaksi esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Partituurin alussa on luettelo soittimista. Teoksen aloittavat rummut, alttoviulut ja sellot.
Ravel, Maurice: Bolero IMSLP Petrucci Music Libraryssa (IMSLP = International Music Score Library Project):
https://imslp.hk/files/imglnks/euimg/b/ba/IMSLP410315-PMLP03667-Bolero_…
Mainitsemaasi André Acimanin Kutsu minua nimelläsi -kirjaan on ilmestynyt itsenäinen jatko-osa Etsi minut (2020). Onko se tuttu?
Poikien tai miesten välisiä rakkaussuhteita käsitellään myös seuraavissa nuorten aikuisten kirjoissa:
Albertalli, Becky: Minä, Simon, Homo sapiens (2017)
Klune, T.J.: Kuiskailevan oven alla (2023)
Oseman, Alice: Heartstopper-sarja
Sutter, James L: Darkhearts (2023)
Thomas, Aiden: Hautausmaan pojat (2021)
Lisää nuorten sateenkaarikirjoja löytyy tästä Kirjasammon listauksesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-sateenkaarikirjoja-nuorille
Muita BookTok-suosikkeja suomeksi tässä listassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-kirjatokista-tutut-nuortenkirjat
Mukavia lukuhetkiä!
Kevään ylioppilasjuhlat järjestetään perinteisesti kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Helsingin sanomien numero 1.6.1974 kertoo, että vuonna 1974 lakit saatiin kuitenkin jo edellisenä päivänä, perjantaina 31.5.
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta.
Muiden kirjastojen tilanne kirjastojen kotisivujen mukaan:
- Joroisen alueella VHS-kasettien digitointilaite löytyy Toenperän ja Juvan kirjastoista (Palvelut – Toenperän kirjasto (toenpera.fi))
- Varkauden alueen kirjastoista ei löydy digitointilaitetta (Kirjasto | Varkauden kaupunki (varkaus.fi))
- Iisalmen alueella digitointilaite löytyy Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kirjastoista (Digitointipiste - Digitointipiste - Rutakko (verkkokirjasto.fi))
- Joensuun alueella digitointilaite löytyy Joensuun pääkirjastosta, sekä Ilomantsin ja Lieksan kirjastoista. (Vaara-kirjastot -...
Kai Niemisen kokoelmassa Oudommin kuin unessa (Tammi, 1983) alun perin julkaistu runo on kokonaisuudessaan tässä:
Istuin portailla / vihellellen. Äkkiä / havahduin: kesä / oli tullut pihalle / sanaakaan sanomatta
Säe "Istun tässä, ihmettelen" kuuluu eri runoon. Näillä sanoilla alkaa yksi Keinuva maa -kokoelman (Tammi, 1989) runoista. Istun tässä, ihmettelen on myös vuonna 2012 julkaistun Niemisen valittujen runojen kokoelman nimi, ja Istuin portailla on yksi valikoimassa mukana olevista teksteistä.
Kysymyksen ei aivan sanatarkka Aaro Hellaakoski -sitaatti on Jääpeilin aloittavan Keväinen junamatka -runon viimeisen säkeistön alusta:
valkoisessa harsossaan / tuomet tanssii syliin / pian / pian joudutaan / kukkivihin kyliin
Ylen uutisessa 95-vuotias Elovena-tyttö vaihtaa kansallispukunsa siniseen mekkoon – "Elovena on valmis kansainvälistymään kerrotaan, että Raision mukaan uudella ilmeellä halutaan korostaa brändin suomalaisuutta ja ajassa elämistä.
"Uusi sininen mekko viestii ajassa elämisestä, moderniudesta ja suomalaisuudesta, Raision markkinointijohtaja Mikko Lindqvist sanoo.
Raisio halusi päivittää 95-vuotiaan Elovena-tytön tähän päivään samalla, kun yhtiö lähtee kasvattamaan kansainvälistä kauraliiketoimintaansa."
Elovena-tytön historiaan voit tutustua sivustolla Elovena – Saa Syödä
Palauta kaikki lainat ja hoida mahdolliset rästimaksut pois. Tule jonkun Helmet kirjaston tiskille ja kerro että haluat lopettaa kortin.
Voit säilyttää Helmet kortin vaikka muutatkin paikkakunnalta. Kortin voi pitää, kunhan on osoite Suomessa ja muuttaa yhteystiedot ajantasaisiksi.
Kortilla voi silloin käyttää esim. e-aineistoja.
Metron raideleveydeksi löytyy verkosta tiedoksi sekä mittaa 1524 mm, joka olisi täysin sama kuin junaraiteilla, että kaksi mm kapeampaa raideleveyttä. Käytännössä tällä ei ilmeisesti olisi liikennöinnin kannalta väliä, sillä Venäjällä raideleveys on nykyisin 1520 mm ja Allegron liikennöinti Suomen ja Venäjän välillä onnistuu. (Lähde: EU haluaa Suomen kaventavan junaratojaan)
Metroa operoivan Kaupunkiliikenteen verkkosivuilla raideleveydeksi sanotaan 1522 mm. Heiltä voinee kysyä lisätietoja: info@kaupunkiliikenne.fi
