Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelun kautta löytyi joitakin kuvia haminalaisista silloista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mkään niistä ei ole etsimäsi. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hamina+sillat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22
Haminan kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla apua sinulle. Otatko yhteyttä: kirjasto@hamina.fi
Ylempi merkki on Wikipedian taulukoiden perusteella kirjain p, merkin yleisempää symbolimerkitystä ei tiedetä. Alempaa kuviota vastaavaa merkkiä en kyennyt taulukoista löytämään, vaikka sen perusrakenne viittaa h-kirjaimeen. Riimukirjoitusta on toisaalta harrastettu niin pitkän ajan ja eri puolilla, ettei Wikipedian listaus välttämättä ole täydellinen.
Heikki Poroila
Vuosina 1997-98 tehdyn brittiläisen Enid Blyton's enchanted lands -televisiosarjan kaikki 26 jaksoa esitettiin MTV 3:n ohjelmistossa keväällä 1999. Ohjelmaa esitettiin tiistaisin kello 14.00, kussakin puolen tunnin mittaisessa lähetyksessä nähtiin kaksi jaksoa.
"Pidetyn lastenkirjailijan Enid Blytonin kahteen kirjasarjaan perustuva piirrossarja kertoo sisarusten Joen ja Franin seikkailuista uuden, maaseudulla olevan kotinsa ympäristössä. He löytävät lumotun metsän, jonka keskellä kasvaa mahtava taikapuu. Sen oksilla lapset kohtaavat kummallisia hahmoja ja pääsevät ihmeellisiin paikkoihin. Sarja on puhuttu suomeksi." (Katso 9/1999)
2.3. Leikkikalumaa. Talvimaa.
9.3. Kutiavan tädin maa. Ota mitä vain -maa.
16.3. Ajatusten maa....
Laissa yleisistä kirjastoista (1492/2016) pätevyysvaatimukset määritellään näin:
"Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan."
Kirjastoalan töihin ei siis välttämättä enää vaadita alan koulutusta, mutta kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saanutta henkilöstöä. Soveltuvaa korkeakoulututkintoa edellytetään...
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla. Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä.
Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa.
(Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Kätilöopisto on tällä hetkellä suljettu homeongelmien takia. HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) sairaaloiden sivuilta löysin Opas potilaalle sivun (https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle), jonka kautta pääsin Hoidon jälkeen –sivulle (https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/hoidon-jalkeen). Täältä pääsee täyttämään Potilastietopyyntölomakkeen, jossa yhtenä sairaalavaihtoehtona on juuri Kätilöopisto. Kätilöopiston osalta tietoja saa vasta vuodesta 2000 lähtien. Tätä ennen Kätilöopisto kuului Helsingille ja siltä ajalta Kätilöopistoa koskevia potilastietojaan voi kysellä postitse Terveydenhuollon Keskusarkistosta (PL 6094, 00099 Helsingin kaupunki) tai sähköpostitse terveydenhuollon.keskusarkisto(at)hel...
Vertailu ilmestyi Helsingin Sanomissa 27.3.1999 otsikolla Autokouluissa on hinta- ja laatueroja. Helsingin pääkirjastossa lehtiä säilytetään kolme kuukautta ja sitä vanhemmat lehdet löytyvät mikrofilmeinä. Mikrofilmeiltä on mahdollista kopioida.
Et maininnut haluatko mieluummin listan kirjoista, joissa etsimääsi tietoa on, vai ovatko internetistä löytyvät linkit mieluisampia. Tässä siis hieman molempia.
Internetistä tietoja kirjailija Ilpo Tiihosesta saa esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/c7… (WSOY:n kotisivuilta)
http://www.keuruu.fi/runopalkinto/ilpo.htm (Ilpo Tiihosen voitti vuonna 1997 Runopalkinnon teoksellaan Muusa. Tässä linkisssä hänen ajatuksiaan)
Kirjallisista lähteistä esimerkkinä mainittakoon Otavan kirjallisuustieto, joka löytynee kaikista yleisistä kirjastoista. Muita hyviä tiedonlähteitä kirjallisuusaiheisten kirjojen lisäksi ovat (uusimmat) tietosanakirjat, niissä melko varmasti on ainakin muutama sana...
Teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia: sata vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu, 1999) on artikkeli Anu Seppälästä. Kotilieden numerossa 12/2002 s. 106-109 on kirjailijan haastattelu. Tässä on linkki sivulle, jossa on jonkin verran tietoa Seppälästä:
http://www.satakunnankansa.fi/teema/kirja-arvostelut/1742617.shtml
Vuoden 2002 Kotiliedet löytyvät Pasilan kirjaston lehtialueelta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2773
Vaikuttaisi siltä, että Teiskolan kartano on yksityisomistuksessa eikä yhteystietoja sen vuoksi löydy. Ehkäpä voisit ottaa yhteyttä Tampereen kaupunginarkistoon tai Teiskossa toimivaan Teisko-seuraan. Yhteystiedot löytyvät alla olevien linkkien takaa:
Tampereen kaupunginarkisto:
http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto/asiakaspalve…
Teisko-seura:
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Lisätietoja:
http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/teiskola/teiskola.htm
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1249
http://www.teisko.fi/
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Syynä on ilmeisesti se, että Suomesta kattohaikaroille löytyy niukasti pesimiseen sopivia kosteikkoja salaojitusten vuoksi. Näin arvellaan osoitteesta http://yle.fi/uutiset/pikkuharvinaisuus_kattohaikara_saapunut_jo_suomee… löytyvässä Ylen uutisessa. Virossa on tarjolla kattohaikaroille mieluisia kosteikkoja, ja siellä ne pesivätkin.
Eipä silti, kattohaikaroita on ennen pesinyt runsaasti Ruotsissakin, jopa tuhansia yksilöitä 1800-luvulla. Ruotsissa on käynnistetty ohjelma, jonka avulla kattohaikarat yritetään saada takaisin Ruotsiin. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa englanniksi osoitteesta http://storkprojektet.se/sida_historik_english.shtml.
Varausten peruuttaminen toimii tällä hetkellä seuraavasti:
Pin-koodin avulla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua varauksen myös kirjastossa käydessäsi...
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Olisiko kyseessä Joanna Russin teos Naisten planeetta?
Kirjayhtymä, 1986
Alkuteos: The Female Man (Bantam Books, 1975)
Kääntäjä: Kristiina Drews
Kirja kertoo neljästä saman naisen ilmentymästä erilaisissa rinnakkaistodellisuuksissa. Joanna on moderni nainen, Jeanninen maailma taas muistuttaa suunnilleen viime vuosisadan puoltaväliä, Janetin maailma on utopia, josta miehet ovat kuolleet pois kun taas Jaelin maailmassa naiset ja miehet ovat verisessä sodassa keskenään. Eri ilmentymien kohdatessa sukupuoliroolit saavat kyytiä
Lähde:http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/naisten-planeetta/
Ainakin Matti Heinivaho on laulanut tämän laulun. Se on taltioitu myös CD-levylle, jota voit halutessasi kysyä esim. Helsingin kaupungin pääkirjastosta, p. 31085701.
Englannin 'strap muscles' (toiselta nimeltään 'infrahyoid muscles') on suomeksi alemmat kieliluulihakset.
Lähteet:
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Infrahyoid_muscles
Ihminen : fysiologia ja anatomia (WSOYpro Oy, 2011)
Onpa kinkkinen kysymys! Runojen alkuperää ei ole useinkaan niin helppoa selvittää. Kukaan vastaajistamme ei tuntunut tietävän etsimääsi runoa. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista?
Auguste Escoffier'n teos Le guide culinaire ilmestyi vuonna 1903. Teos on luettavissa digitoituna useammassakin palvelussa. Valitettavasti Le guide culinaire -teoksesta ei löydy salaattireseptiä tai muutakaan ruokaohjetta, jossa olisi sana japonica.
https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k65768837/f14.item.texteImage
https://archive.org/
