Haussa ei valitettavasti löytynyt juuri mainittua tekstijaksoa sisältävää sävelmää.
Kärki - Helismaa kaksikon tekemä Rakastan tätä maata -laulu alkaa sanoilla "On Suomi karu, kylmä maa, sen talvet pitkät on". Samaa aihetta lähestyy myös Timo Rautiaisen Kova maa: "Kylmä ja kova maa, mun kotimaa...". Samoin Vesa Alaren Kaunis karu maa: "Kaunis karu maamme jolta voimaa saamme".
Tunnistaisiko joku palstaa seuraava kappaleen?
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia.
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat Sukunimet-kirjassaan, että nimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi Patja, jonka lähtökohta on todennäköisesti miehennimi Obadja. Se mainitaan Vanhassa testamentissa erään profeetan nimenä; ortodoksikirkko tuntee tämän lisäksi toisenkin Obadja-nimisen pyhän miehen. Obadjan (myös Obadias) kansankielisiä asuja ovat mm. Opa, Patti ja Patia. Karjalassa sukunimenä tunnetusta Patjasta löytyy asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien: Olli patiain 1549, Jacob Patia 1654, Anders Padia 1681, Mats Padja 1766.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta on verkossa osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ ja voit hakea sieltä käyttämällä selaushakua ja valitsemalla hakutavaksi asiasanahaku. Kirjoita viereiseen kenttään hakusanaksi verkostotalous ja saat vastaukseksi kirjallisuusviitteitä kysymästäsi aiheesta. Myös internetistä löytyy jonkin verran tietoa aiheestasi. Käytä esim. Google-hakupalvelua http://www.google.com ja kirjoita hakukenttään sanat verkostotalous aluekehitys ja muutamia hyviä linkkiviitteitä tulee esiin. Kannattaa kokeilla myös muita verkon hakupalveluita ja tietokantoja. Näistä saat lisätietoa Tampereen kaupunginkirjastosta esim. informaatikon kautta.
Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Millennium-palkintosta vastaa Ministeri Jaakko Iloniemi, (09) 6189 9426 email:jaakko.iloniemi@sitra.fi. Sitra Itämerentori 2, PL 160 00181 Helsinki Puhelin (09) 618 991 Faksi (09) 645 072. Sitran yhteystietosivut suomeksi http://www.sitra.fi/index_yhteystiedot.html ja myös englanniksi http://www.sitra.fi/english/index_contacts.html
Millenium-palkinto annetaan henkilölle, yhteisölle tai projektille tunnustuksena tulevaisuuteen suuntautuvasta, teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja.
Tilastotiedettä käsittelevää kirjallisuutta löytyy parhaiten American Statistical Association’in ja Institute of Mathematical Statistics’in viitetietokannasta ’Current Index to Statistics’ , joka on nykyisin maksullisena tietokantana verkossa osoitteessa: http://www.statindex.org/CIS/index_html . Tietokanta indeksoi yli 100 tilastoalan ydinlehden kaikki artikkelit ja valikoiden 1200 lehden artikkelit. Lisäksi tietokannassa on noin 11 000 tilastoalan kirjaa. Lisätietoja tietokannasta löytyy em. verkko-osoitteesta. Tietokanta ilmestyi aiemmin CD-ROMina, joka löytyy Tilastokirjastossa vuodelta 1997. Verkkolisenssin hankinta on parhaillaan vireillä. Kun lisenssi saadaan, tietokantaa voi käyttää Tilastokirjastossa.
Mainittua teosta ei ole käännetty suomeksi. Joitakin Benjamin Franklinin aiempia teoksia on suomennettu, ja niiden tiedot löytyvät Fennicasta. Koska näissä vanhemmissakin teoksissa on ohjeita onnen ja rikkauden tavoittamiseksi, niista voisi olla hyötyä yllä mainitun tekstin suomennostyössä. Helsingissä teoksia ei näytä olevan, mutta ainakin Seinäjoen pääkirjastosta löytyy (kaukolainattavaa) aineistoa.
Tarvittavia osoitteita:
http://finna.fi
http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form1
http://www.lib.hel.fi/
H.G.Porthanin kirjoitus Försök at uplysa konung Aelfreds geografiska beskrifning öfver den Europeiska Norden sisältyy sarjaan "Kongliga Vitterhets-, Historie- och Antiqvitets-Akademiens Handlingar". osa 6, 37-106. 1800.
ks.
Teos Porthan: Opera Omnia. VI. Turku 1978, sivu xxxxviii. Julk. Porthan seura.
Ks. myös
http://www.lysator.liu.se/runeberg/transmin/c0408.html
sekä
http://www.vitterhetsakad.se/
Valtakunnalliset kirjastopäivät järjestetään joka toinen vuosi, eli seuraavat ovat vuoden 2005 kesäkuussa Tampereella. Lisätietoja voit kysellä Suomen kirjastoseurasta http://kirjastoseura.kaapeli.fi/
Maija Vilkkumaan ja Luca Garganon kirjaa Maija on jo tilattu moniin kirjastoihin, mm. Kontulaan. Sitä ei vielä näy rekisterissä. Hankinnasta luvattiin käsitellä kirja pikavauhtia, joten se tullee kirjastoihin 1-2 viikon sisällä.
Standardisoimisliiton kirjasto toimii alan julkisena erikoiskirjastona, joten etsimääsi standardia kannattaa kysyä sieltä. Osoite: Maistraatinportti 2
00240 HELSINKI, avoinna ma-pe klo 8 - 16.
Suomen standardisoimisliitto SFS myy standardeja. Kysymäsi standardi, ISO 6053:1979, löytyy heidän luettelostaan (hinta 27,84 euroa). Luettelo myytävistä standardeista sekä paljon tietoa standardeista ja standardisoinnista löytyy SFS:n sivuilta. http://www.sfs.fi/
Kyseessä voi olla jokin versio klassikkosadusta Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri, esimerkiksi Tammen Kultainen kirja. Hanhiemon satuaarteessa maalaishiiri juoksentelee kyllä kaupunkilaisserkkunsa kanssa pöydillä yms., mutta oleellista kirjassa on opetus: "Kyllä maalla on mukavaa". Samoin sadun versiossa kokoelmassa Maailman kauneimmat eläinsadut. Tämä satu löytyy myös Aisopoksen saduista.
Jääkaapissa seikkailee ja luumupurkkiin kaatuu hiiri nimeltä Stuart Little. Tämä E. B. Whiten kirja on kyllä suomennettu vasta vuonna 2000, vaikka alkuperäinen, amerikkalainen teos on ilmestynyt jo vuonna 1945.
Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1999: Stuart Little - pieni suuri hiiri.
Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun suosituin lastenkirja ainakin varausten määrän mukaan on uusin Harry Potter eli Rowling, J.K. : Harry Potter ja puoliverinen prinssi.
Kirjailija Leena Landerista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu, 2003)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (toimittanut Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Tietoa kirjailijasta löytyy myös suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Jämijärven kunnan asukastiedot vuodelta 1939 saa varmimmin Jämijärven kunnan kunnalliskertomuksesta, joista on painettu vain vuodet 1934-1938. Tämän saa nähdäkseen kansalliskirjastosta (yhteystiedot: http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?${APPL}=kirjastot&${BASE}=kirjastot&${THWIDS}=2.42/1216119162_247014&${MAXHITS}=1000&${HTML}=docusup&${THWURLSAVE}=42/1216119162_247014&${TRIPSHOW}=form=1 ).
Jämijärven kunnankirjastosta (http://www.jamijarvi.fi/palvelut/kirjasto ) voi tiedustella muita, painamattomia kunnalliskertomuksia ja niiden saamista kaukolainaksi muualle Suomeen. Jämijärven kunnankirjaston aineistotietokannasta (http://weborigo.pori.fi/jamijarvi/ ) ei löydy kunnalliskertomuksia, mutta silti niitä kannattaa...
Salasanan Lahden kaupunginkirjastoon saat käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/uusinta.htm
Tiedot asiakkaalla aikaisemmin lainassa olleista kirjoista eivät säily kirjaston tietokannassa. Kirjastolla ei itse asiassa ole lain mukaan lupaa säilyttää sellaisia tietoja asiakkaasta.
Kirjaston järjestelmässä on asiakkaan mahdollista itse tehdä muistilistoja omille sivuilleen. Tänään 18.12.2013 on otettu käyttöön kirjaston uusi verkkosivu, jossa myös tämä on mahdollista. Ohjeet ovat tulossa verkkosivuille.
Jos et muista lukemaasi kirjaa, voit kääntyä vaikka pääkirjaston tietopalvelun puoleen. Usein kirjastonhoitajan ammattitaidolla saattaa kirja löytyä vähäisilläkin tiedoilla kirjaston aineistorekisteristä tai internetistä.
