Hei !
Kirjastokortit vanhenevat noin kolmessa vuodessa eli niiden tiedot häviävät rekisteristä.Pin-koodia tarvitaan kun käyttää kirjastoa www.helmet.fi kautta, siellä voi itse mm muuttaa korttinsa tietoja, etsiä aineistoa ja varata, myös lainausautomaatilla kysytään koodia. Uuden kortin ja samalla pinin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Kirjalainojaan voi nykyään helposti uusia kaikkina viikonpäivinä puhelimitse tai käyttämällä Internetyhteyttä, jos vain oman kirjastokortin numero ja tunnusluku ovat käsillä.
On tottakai mahdollista muuttaa laina-aikojakin, mutta silloin olisi varmastikin muutettava lainausjärjestelmän ohjelma-asetuksia. Tämä taas edellyttäisi tietotekniikkaosastomme toimia. Ehdottaisin vielä neuvottelua asiasta Suomenlinnan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Hei
Sitten kun sinut rekisteröity Lahden kirjaston asiakkaaksi voit halutessaan käyttää Hollolan kirjaston korttia. Rekisteröityessä pitää näyttää jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Asiasta enemmän kirjaston sivulla
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kortti.htm
Kyselimme asiaa valtakunnallisesti kollegoilta. Jari Missonen
Tampereen kaupunginkirjastosta tiesi vinkata alla olevan runon. Siinä olevat säkeet ovat osin sanasta sanaan samat kysymyksessä esitetyn kanssa joten luultavasti juuri tätä runoa etsitään.
ETEENPÄIN –
Me kuljimme vierekkäin
sodan humisevan raskaina päivinä
ja melskeisinä öinä
verenkarvaista itää kohti.
Siellä jossakin
elosalamien välkkyessä riutuvana iltana
juoksi nuori veresi
Aunuksen hiekkaan –
Makasit kalvennein kasvoin,
avoimin, lapsellisin silmin
ankaran taivaan alla.
- Kuvasi syöpyi sieluuni
sinä silmänräpäyksenä,
kun me toiset
huumaavan teräsmyrskyn soidessa
syöksyimme ohitsesi
päämääräämme, voittoa, kohti!
Hei
Kysyin asiaa japanin kieltä opiskelleelta kollegaalta ja hän kertoi näin: "Kysyjä on oikeassa siinä, että japanilaisessa kulttuurissa pakkauksilla ja erilaisilla esineen ympärille laitettavilla kääreillä on tärkeä asema erityisesti lahjojen yhteydessä. Japanissa lahjojen paketoimiseen liittyy pitkät traditiot ja siihen liittyy monia seremonioita. Lahjat paketoidaan aina ja paketoimatonta lahja ei käytännössä ole mahdollinen. Kysyjä puhuu kuitenkin yleensä paketeista ja paketoimisesta, ei siis varsinaisesti lahjoista. En löytänyt sanakirjoista mitään sanaa, joka merkitsisi sekä paketoimatonta että keskeneräistä. Mutta olen varma, että paketoimattomia lahjoja voidaan sanoa keskeneräisiksi Japanissa. Näinhän tehdään myös Suomessa...
Tätä asiaa on paras lähestyä kirjallisuuden kautta. Esimerkiksi Melinda-tietokannasta tai Helmetistä voi hakea, missä kirjastoissa olisi aiheesta kirjallisuutta. Hakusanana voisi käyttää esim. "laskutus"-sanaa. Tutustumisen arvoinen voi olla esim. seuraava teos: Anttonen, Miia & Hakonen, Marika: Taloushallinnon taitajaksi (Helsinki, WSOYpro 2010).
Eduskunnan kirjastossa tätä aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta on hyvin vähän. Tuota Anttosen ja Hakosen kirjaa ei ole.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
http://haku.helmet.fi
Tieteellisten termien merkitykset tuntee parhaiten työsi ohjaaja. Kannattaa kysyä häneltä käsitteen täsmällistä merkitystä.
Rhetorical-sanalla on useita merkityksiä. Tässä yhteydessä se voisi tarkoittaa vaikuttamaan pyrkivää tai tarkoitushakuista. Function-sanan voisi kääntää esim. sanaksi tehtävä. Mutta sanayhdistelmälle voi olla olemassa myös oma vakiintunut käännöksensä.
Hei!
Valitettavasti tällä hetkellä missään kirjastossa ei ole laitetta, jolla Video 8 -kasetteja voisi digitoida suoraan. Jos sinulla on kamera tai oma katselulaite (omat johdot olisi myös hyvä olla mukana), digitoiminen saattaa onnistua ainakin Myllypuron mediakirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…) ja Kaupunkiverstaassa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…). Lisätietoja saat kyseisistä kirjastoista.
Vuoden 2009 Liikunta ja tiede -lehdet ovat Jyväskylän kaupungikirjaston pääkirjastossa. Niitä ei lainata, mutta lehteä voi mennä kirjastoon lukemaan tai esim. ottamaan kopioita:
http://www.jkl.fi/kirjasto/aukiolo
Suomenkielistä elämäkertaa Georg Friedrich Händelistä ei löytynyt etsimistäni tietokannoista.
Vaikuttaa siltä, että kokonaista pelkästään Händeliin keskittyvää elämäkertaa ei ole suomenkielellä.
Georg Friedrich Händelin elämästä löytyy kuitenkin tietoja useampia säveltäjiä käsittävistä teoksista.
Esim. tuoreessa v 2015 julkaistussa Jari Sinkkosen kirjoittamassa Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä
-kirjassa on noin 4 sivun mittainen kertomus Händelin elämänvaiheista.
Kirjaa voi vilkaista seuraavasta linkistä:
https://books.google.fi/books?id=UUDKBwAAQBAJ&pg=PT34&lpg=PT34&dq=h%C3%…
Toinen kirja, josta Händelistä löytyy tietoja on:
Sävelten mestareita - Säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäivään. Kirja on...
Sotalapsien siirtoa Ruotsiin hallinnoi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja.
Mikäli Kansallisarkistosta ei löydy tietoja, saattaa ruotsalaisista arkistoista löytyä.
Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) Tukholmassa.
Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin valtionarkistosta (Puhelin: +46 10 476 7000, Sähköposti: riksarkivet@riksarkivet.se).
Suomen Kansallisarkistossa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä...
Bahaismin pääperiaatteita on käsitelty kirjassa Butterworth: Uusia uskontoja. Kirjaneliö 1981. Tarkempaa tietoa tästä opista löytyy teoksesta: Teinonen, Seppo: Bahaismi: synty, kehitys ja nykyinen oppi. Suomen itämainen seura 1962
Suomen Baha'i-yhteisön internet-sivut ovat osoitteessa http://dawn.joensuu.fi/bahai/ . Englanniksi tietoa löytyy Baha'i Faith Index -verkkopalvelusta osoitteessa http://www.bcca.org/~cvoogt/index.html
Voit uusia Turun kaupunginkirjastosta lainaamasi kirjat kahdesti esittämällä vain lainauskorttisi tai
puhelimitse. Sitten on tuotava kirjat paikan päälle. Ellei niistä ole varauksia ne voi lainata uudestaan.
Aurinko on ollut tärkeä palvonnan kohde ainakin inkoille, muinaisille egyptiläisille, antiikin kreikkalaisille ja roomalaisille, norjalaisille, syyrialaisille, japanilaisille, zuluille, grönlantilaisille, heeteille, iranilaisille, useille arabiheimoille, monille Amerikan alkuperäiskansoille kuten mustajaloille ja navajoille, etruskeille, maoreille, Australian alkuperäisväestölle, ja niin edelleen.
Sintolaiset palvoivat Amaterasua, "häntä joka loistaa taivaalla". Antiikin Roomassa ja Kreikassa palvottu Apollon (tai Apollo) oli paitsi auringon myös mm. totuuden, jousiammunnan ja sairauksien parantamisen jumala. Toisaalta muinaisessa Roomassa uskottiin myös Sol-jumalan olevan auringon inkarnaatio. Norjalaisesta...
Jahvetti Turpeinen seikkailee Tatu Pekkarisen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa "Savon ukko Helsingissä". Laulu alkaa: "Oekee oun minä immeinen Savon muasta Jahvetti Turpeinen". Laulussa on myös puhuttuja osuuksia. Teksti ja laulun melodianuotinnos ja sointumerkit sisältyvät seuraaviin nuotteihin:
Savolainen laulukirja (Kuopion yliopiston savolainen osakunta, 1984, s. 98-99)
Pekkarinen, Tatu: Iloinen testamentti : 115 valittua laulua (Fazerin musiikkikauppa, 1951, s. 84-86)
Valitettavasti en tutkimistani lähteistä löytänyt kotimaista aivokalvontulehdukseen liittyvää rokotetutkimusta, jossa olisi ollut mukana vuonna 1989 syntyneitä lapsia. Ajallisesti lähimmäs osuu vuosina 1986 ja 1987 ns. Hib-tautia (Haemophilus influenzae tyyppi b) vastaan annettavan rokotuksen tehoa kartoittanut tutkimus. Vuosina 1986 ja 1987 Hib-rokotuksen tehoa tutkittiin siten, että puolet lapsista sai rokotteen imeväisiässä ja puolet kaksivuotiaina. Imeväisten suoja nousi 90 prosenttiin, minkä vuoksi vuodesta 1988 rokotus on annettu kaikille jo imeväisinä.
Vuonna 1973 Suomessa riehui meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdusepidemia. Yhdysvalloissa oli kehitetty rokote, joka oli osoitettu turvalliseksi ja tehokkaaksi aikuisilla....
Valitettavasti taulujen emme tunnistaneet signeerausta. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Esim. Bukowskis https://www.bukowskis.com/, Hagelstam https://www.hagelstam.fi tai Helander https://www.helander.com/
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi tai Kuvasto, https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/.
J. Alfred Tannerin kupletin Laulu on iloni ja työni loppusäe oli alun perin "ja madon suu on viimeinen ovi". Kun Reino "Palle" Hirviseppä vuonna 1946 toimitti Tannerin laulujen kokoelman Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua, hän hempeytti sen muotoon "ja hiljainen on mullan musta povi".
Kirjallisuutta:
Matti Kuusi, Kansanperinteestä populaarikulttuuriin. – Teoksessa Sata suomalaisen kulttuurin vuotta
Tuomo Olkkonen, Rekiviisuista rillumareihin. – Teoksessa Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa
