Kyseessä on varmastikin Dalton Trumbon teos Johnny got his gun, joka on alunperin kirjoitettu vuonna 1938 ja julkaistu vuonna 1939.
http://en.wikipedia.org/wiki/Johnny_Got_His_Gun
Suomeksi se ilmestyi vuonna 1973 Pentti Saarikosken suomentamana nimellä Sotilaspoika.
Jo vuonna 1971 teoksen pohjalta valmistui elokuva, joka myös on muodostunut klassikoksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaspoika_(vuoden_1971_elokuva)
Vaski-kirjastoissa tätä kysymäänne kirjaa on yhteensä 10 kpl, juuri nyt ei yhtään hyllyssä lainattavissa. Siitä on ollut varaus ja kirja on noudettavissa-tilassa. Maskun kirjaston kokoelmissa kirja myös on, muttei tällä hetkellä paikalla. Järjestelmän mukaan näyttäisi olevan matkalla kotikirjastoon.
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmän toiminnassa on tosiaankin ollut häiriö, joka on aiheuttanut sen, että osassa 2.8. - 12.8. sekä 13.8. varaushyllyyn otettujen niteiden tiedoissa näkyy liian lyhyt noutoaika.
Ongelmasta on ilmoitettu järjestelmäntoimittajan tekniseen tukeen ja siellä vikaa selvitellään kiireellisenä toimeksiantona.
Pahoittelemme järjestelmäviasta aiheutuvaa haittaa.
Seuraavat englanninkieliset verkkojulkaisut löytyivät hakusanoilla "subject teachers" tai "language teachers" tai "science teachers" ja collaboration tai peer support Google Scholar palvelun avulla http://scholar.google.fi/
TEACHERS WORKING TOGETHER: A DIALOGUE ON ORGANIZATIONAL AND CULTURAL PERSPECTIVES OF CHINESE TEACHERS / LYNN PAINE and LIPING MA Michigan State University; ilm. alkup. International Journal of Educational Research, 1993
http://internationalteachercert.wiki.educ.msu.edu/file/view/Paine%26Ma%…
Interdisciplinary collaboration in English language teaching: Some observations from subject teachers’ reflections1 / Cynthia Lee Hong Kong Baptist University. Reflections on English Language Teaching, Vol. 7, No. 2, pp. 129–138...
Kyseessä voisi olla teos Miksi ruoho kasvaa? sekä 57 muuta innostavaa ja ajatusta herättävää tarinaa (toim. Klas Hallberg ja Magnus Kull, Bazar 2003).
Kuvaus ja kansikuva kustantajan sivuilla: http://www.bazarforlag.fi/asema/miksi-ruoho-kasvaa/5960.
”Kalevalasta” löytyy lyhennettyjä ja modernisoituja versioita, joihin on otettu ainakin toimittajien mielestä olennaisimmat asiat mukaan. Jo Elias Lönnrot itse teki ”Kalevalasta” kouluja varten lyhennetyn laitoksen, joka on ilmestynyt uudelleen nimellä ”Kalevala 1862 : lyhennetty laitos” (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005). Siinäkin tosin on yli 350 sivua runoja, joten ei se kovin lyhyt ole.
Pikaisesti selailtuna löytyi seuraavia lyhennelmiä tai modernisointeja:
Kalevala kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1950; 160 sivua)
Kalevala lyhennettynä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998; 192 sivua)
Kalevala nykysuomeksi (Pilot-kustannus, 2006; 247 sivua)
Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009; 328 sivua)
Kalevalan tarinat (Otava...
Deborah Nilandin kirja Hurjan hupsut hipat (1979) etenee aakkosittain ja jokaisen aakkosen kohdalla kuvaillaan, mitä hirviöiden hipoissa tapahtui. Voisiko tämä olla muistamasi kirja?
Kirjan saa lainaan Lahden kaupunginkirjaston lastenosaston varastosta:
http://www.lastukirjastot.fi/work?workId=8556bee6-e7d6-49be-b1a6-800a8e…
HelMet-kirjastojen kokoelmien, erityisesti suomen- ja ruotsinkieliset, viimeiset niteet sijoitetaan yleensä Pasilan varastokirjastoon ja musiikin osalta Tikkurilan musiikkivarastoon. Joitakin pääkaupunkiseudulla huonoon kuntoon menneitä vanhoja kirjoja voi löytyä myös Suomen yleisten kirjastojen Varastokirjastosta Kuopiosta http://www.varastokirjasto.fi/fi/, josta niitä voi kaukolainata omaan kirjastoon.
Vieraskielisten kirjojen osalta tilanne on sikäli hankalampi, että niitä tavallisesti hankitaan kutakin teosta kohden vain yksi tai muutama kappale valtavan laajasta tarjonnasta. Silloin huonoon kuntoon, turmeltunutta tai kadonnutta viimeistä kappaletta ei voida varastoida. Joka tapauksessa Varastokirjastoon pyritään sijoittamaan kaikki...
Asia näyttää kiinnostaneen muitakin, keskustelua (joka tosin menee syrjään asiasta)
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2461437/saaristoni
Kirjan suomennos (Elvi Sinervo) on muuten kolmisenkymmentä sivua laajempi kuin alkuteos ja siinä tekijä liikkuu selvästi paikallistetussa ympäristössä eli Inkoon Barösundin maisemissa. Samassa yhteydessä käsitellään kuitenkin myös Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee melko etäällä Barösundin maisemista.
Ehkä Tikkanen on kuitenkin kirjailijan vapaudella koonnut kirjansa materiaalin eri puolilta Suomen saaristoa.
Tikkanen, Henrik
Minun saaristoni. - Tammi, 1970
Romaanissa seitsemän henkilöä on pelastusveneessä Pohjanmerellä vuonna 1939. Helpottaakseen tukalaa tilannetta, he alkavat kertoa tarinoita, joissa esiintyy henkilö nimeltä Johan Gottlob.
Äänikirjojen lahjoittamisessa kirjastolle ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos ne ovat vain laillisesti valmistettuja. Tekijänoikeuslain 19 § rajoittaa ainoastaan elokuvateoksen ja tietokoneohjelman lainaamista.
Huomautan vielä, että tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella, joten sitä ei kannata ottaa ammattilaisen laintulkintana. Varmempaa tietoa saa koulutetuilta juristeilta, esimerkiksi kunnan lakimiehiltä.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Tekijänoikeuslakia erityisesti kirjaston näkökulmasta käsittelee Heikki Poroilan teos ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006).
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Vironkielinen kirjallisuus kehittyi kansallisen heräämisen myötä 1800-luvun toisella puoliskolla. Sivistyneistöhän oli Virossa perinteisesti saksankielistä. Ensiksi alettiin kerätä Suomen mallin mukaisesti kansanrunoutta, kansantarinoita ja satuja. Merkittävä kirjallinen tapaus oli Virossa Friedrich Reinhold Kreutzwaldin kokoaman Kalevipoeg-eepoksen julkaiseminen 1857. Tämän ajan kirjallisuus oli lähinnä tarkoitettu sivistämään kansaa eikä varsinaista vironkielistä romaanikirjallisuutta vielä ollut olemassa. Viron kirjallisuuden nousu alkoi runoudesta ja proosaa alettiin julkaista enemmän 1870-luvulla. Tähän vaikutti viron kirjakielen kehitys kun virn kielen tieteellinen kielioppi ilmestyi 1875. Lilli (Caroline) Suburg julkaisi 1877...
Kyseessä saattaisivat olla Riikka Jäntin Vaahteratuvan väestä kertovat kirjat, joissa seikkailevat Nökö-orava, Toivo-siili ja Iiris-hiiri kumppaneineen.
Nokikätkön ritarit ja Kuuhiisi -kirjassa (2005) remontoidaan Vaahteratuvan keittiötä. Leivinuunista löytyy nyytti, jossa on salaperäisiä karttoja. Uunin perältä löytyy vielä luola, joka johtaa Rottalan kartanoon liittyvään seikkailuun.
Vaahteratuvan väki ja vaarallinen peto -kirjassa (2008) selvitellään metsästä löytyneiden suuren pedon jälkien arvoitusta.
Vaahteratuvan väki ja Kivihovin kirous (2010) vie vaahteratupalaiset ilmapalloaluksella Kivihovin kaupunkiin. Siellä Toivon päälle langetetaan kirous, josta on selviydyttävä ennen kuin kotimatka voi alkaa.
Nökö, Toivo ja Iiris...
Mäki-sana lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme sekä hantissa (karjalan mäki, vepsän ja viron mägi, vatjan mätši, liivin mä'g ja hantin müg, 'pieni kumpu, mätäs'). Sanalle on kyllä ehdotettu germaanista alkuperää, mutta tämä ehdotus on myöhemmin peruttu. Suomen kirjakielessä mäki on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Valitettavasti mainitsemastanne Mawlana Jalaladdin Rumin (k. 1273) runosta ei ole suomennosta.
Stephen Frearsin vuonna 2017 ohjaamasta elokuvasta Victoria ja Abdul on tehty DVD-tallenne, joka on lainattavissa myös kirjastoista.
Hei,
Tekijänoikeuslaki toteaa asiasta seuraavasti:
Tämän lain mukaan suojatun teoksen suojana olevaa tehokasta teknistä toimenpidettä, jonka teoksen tekijä tai joku muu tekijän luvalla teosta yleisön saataviin saattaessaan on teoksen suojaksi asettanut, ei saa kiertää.
Tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai osaa, joka on suunniteltu tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin ilman tekijän tai oikeuksien muun haltijan lupaa kohdistuvia tekoja ja jolla tavoiteltu suoja saavutetaan.
Eli e-kirjan suojauksen poistaminen kappaleen valmistusta varten ei ole sallittua. E-kirjan julkaisija voi kuitenkin joskus mahdollistaa sen, että kirjasta voi esim. kopioida joitakin osia...
Ilman kuvaa on hankala vastata varmasti, mutta kyseessä voisi olla (jos kyseessä tuhatjalkainen) esim. metsäjuoksiainen. Ne ilmeisimmin syövät kastematoja. Kirjassa Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro 2019) on kuvattu näitä lajeja ja sivulla 148 on kuvattu tätä lajia. Juoksujalkaiset ovat hyviä juoksemaan, sillä ne ovat petoja. Niiden ensimmäinen jalkapari on muuntunut myrkkyleuoiksi, joita eläin käyttää saalistaessaan.
Kirjaa voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Espoon kirjastoissa voit kopioida ilmaiseksi 20 sivua. Paperikopion ottaminen paperisesta asiakirjasto sujuu siis ilmaiseksi myös omatoimiaikaan. Monitoimilaitteissa parhaiten Helppo kopiointi -toiminnolla. Jos laite on pimeänä, paina puolikuun näköistä nappia laitteen näppäimistöllä.
Tulostaminen tai muistitukulla olevien tiedostojen kopiointi paperille sujuu myös omatoimiaikaan Princh -järjestelmän kautta. Omatoimiaikana Maksa tiskillä -vaihtoehto ei ole käytössä.
Monitoimilaitteiden käyttöön saat opastusta kaikissa kirjastoissa henkilökunnan ollessa paikalla.
Kesäkuun alku vuonna 1944 oli tavanomaista viileämpi etelässä vain niukasti toiselle kymmenelle yltäneine lämpötiloineen.
Leudon keskitalven jälkeen huhtikuussa alkanut poikkeuksellinen kylmyys viivästytti kevään tuloa ja jäiden sulamista, eivätkä lämpötilat kohonneet normaaleihin kevätkesän ja kesän lukuihin oikeastaan kuin vasta heinäkuussa. Etelä-Suomessakin maat alkoivat paljastua lumen alta vasta huhtikuun puolivälistä lähtien. Vappua vietettiin aurinkoisessa, mutta koleassa säässä, ja toukokuun ensimmäisellä viikolla Helsingissäkin saatiin rakeita ja lumisadetta. "Odotamme vain hartaasti, koska tämä 'takatalvi' rupeaa muuttumaan entisajan lämpimäksi toukokuuksi", valitteli Aamulehden pääkaupunkilaiskolumnisti 6.5....
