Mistään lähteistä ei löydy suomenkieleen vakiintunutta vastinetta ruotsin sanalle "tvillingbok". Suomessa tällaisia teoksia, joissa on rinnakkaisteksti vierekkäisillä sivuilla kutsutaan yksinkertaisesti kaksikielisiksi kirjoiksi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Löydät Helmet-tietokannasta englannin- ja saksankielisiä kielenopiskelijalle tarkoitettuja kirjoja, kun haet hakusanoilla helppolukuiset kirjat ja saksan kieli tai helppolukuiset kirja ja englannin kieli. Luettelointitiedoissa vaikeustaso on yleensä ilmaistu Eurooppalainen viitekehys - järjestelmän mukaisesti. Kirjojen takakansissa saattaa olla viittaus sanamäärään, jonka käyttö edellyttää.
Ruotsinkielisiä helppolukuisia voit etsiä Helmet-tietokannasta hakusanayhdistelmällä lättlästa böcker. Jos rajaat haun niin, otat mukaan vain kielet, kielikurssit -osakokoelmaan kuuluvat aineistot (Kokoelmat otsikon alta), saat hakuun mukaan vain sellaisia helppolukuisia, jotka on suunnattu nimenomaan kielenopiskelijalle. Eikä esimerkiksi lapselle, joka...
Joulukuusta noutamaan
Joulukuusta noutamaan
nyt lapset saavat tulla.
Pekka kirves olalla
ja kelkkaa vetää Ulla.
-Ulla-sisko, katsohan,
on tässä kaunis kuusi!
Pekka-poika innoissaan
noin iloisesti huusi.
Ripeästi toimeen vaan,
kas, nyt on kuusi poikki!
Tuota kummaa katsomaan
myös pupujussi loikki.
Kuusi kelkkaan nostetaan,
niin kotiin matka johtaa.
Yllä hämärtyvän maan
jo joulun tähti hohtaa.
Annikki Hovila (teoksessa Satuvakka I: Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle, 1964)
Voisiko kyseessä olla sitaatti Paavo Haavikon Rauta-ajasta (s.41) "On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä."
Ruoka ja nälkä ovat keskeisiä teema Chapella, kuten kulkurihahmolle kuuluukin
On useita vaihtoehtoja, mutta ei ehkä yhtään täysin täsmäävää.
Läheltä liippaavat Siirtolainen (rahattomana ravintolaan) ja Kaupungin valot (ihmiset ilkkuvat ja paheksuvat).
Elokuvassa Charlie siirtolaisena (Immigrant, 1917)Charlie katselee jossakin kohtaa ravintolan ikkunan läpi, jatkaa matkaa ja löytää kolikon, palaa ravintolaan ja tilaa mitä sillä saa, lautasellisen papuja.
Lähteitä:
https://www.youtube.com/watch?v=9kebar7T2bM
Robinson, David
Chaplin : elämä ja elokuvat / David Robinson, suom. Reijo Lehtonen
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 1988
Lahden kaupunginmuseolla on kuva-arkisto Päijät-Hämeen seudun kuva-aineistoista. Kuva-arkistoon voi ottaa yhteyttä puhelimitse: 044 416 2676 tai sähköpostilla: kuva-arkisto(at)lahti.fi
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/kuva-arkisto/
Fazerin historiikki löytyy ihan omana kirjanaan, samoin Ekbergin
kahvilasta löytyy tietoa ainakin Bo Lönnqvistin kirjassa Leivos. Molemmat yritykset ovat niin vanhoja, että Helsingin muistakin historioista löytyy niistä tietoa.
Fazer-yhtiöiden www-sivuilla kerrotaan lyhyesti myös yrityksen ja sen tuotteiden historiasta osoitteessa http://www.fazer.fi/ , Ekbergin kahvilan sivuilla on myös historiikkia http://www.cafeekberg.fi/ .
Asiasanalla lastenkutsut löytyy tietokannastamme mm. seuraavia teoksia, jotka sopivat kestien suunnittelijalle:
68.26 MANNINEN: Lastenkutsut
68.26 CADOGAN: Lastenkutsut
30.81 HÅKANSSON: Iloiset lastenjuhlat
68.26 WILKES: Pikku juhlija
68.2 EKSTRAND HEMMINGSSON: Lasten oma juhlakirja
30.81 KOTKA: Onnistuneet lastenjuhlat
30.81 BOTELER: Iloiset lastenkutsut
Tässä listassa ei ole vieraskielisiä kirjoja, joissa kuitenkin on hyviä vinkkejä esim. kakkujen koristeluun. Tervetuloa kirjastoon valitsemaan kirjoja.
Ritari Ässä (engl. Knight Rider) on yhdysvaltalainen televisiosarja, jota NBC-kanava tuotti vuosina 1982–1986. Sarjaa tehtiin yhteensä 90 jaksoa ja vuonna 1991 televisioelokuva Knight Rider 2000. Ritari Ässän tuotti käsikirjoittaja ja tuottaja Glen A. Larson. Ritari Ässä (Knight Rider) kertoo Michael Knightin (David Hasselhoff) ja tekoälyllä varustetun autonsa KITTin (Knight Industries Two-Thousand) seikkailuista.
KITT on Pontiac Trans Am Firebid -auto vuosimallia 1982. Jack Gillin johtamat stuntit käyttivät neljää Firebirdiä. Yksi autoista oli painoltaan kevennetty versio, ja sitä käytettiin hyppykohtauksiin. Siinä oli muun muassa joustava lasikuituinen alusta. Sitä voitiin nostaa nostokurjella, ja kuvata alhaalta.
Stunting-...
Äänestyslippu voidaan mitätöidä, jos ehdokkaan numeroa ei ole selvästi merkitty.
Lähde:
Vaalilaki
2.10.1998/714
85 §
Äänestyslipun mitättömyys
Äänestyslippu on mitätön, jos:
1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;
2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; (5.4.2002/247)
3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;
4) äänestyslippua ei ole leimattu;
5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;
6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; taikka
7) äänestyslipulla on...
Päivy voidaan nähdä kuuluvaksi samaan päivä-sanasta johdettuun nimiperheeseen kuin Päivi, Päivikki, Päivyt ja Päivä sekä niiden miespuoliset vastineet Päivö ja Päiviö. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Päivy-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Naispuoliset Päivyt voivat viettää nimipäiväänsä 16. kesäkuuta niin kuin Päivi, mies-Päivyille taas luontevampi juhlapäivä on Päivön ja Päiviön päivä 30. kesäkuuta.
Liisa-Maria Patjas & Katleena Kortesuo, Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Sketsi oli nimeltään "Me Katajat ja joulu". Se oli mukana Ryhmäteatterin Tabu-sketsisarjassa, joka esitettiin MTV3:n SubTV-kanavalla vuonna 1986. Pirkka-Pekka Petelius esitti sketsissä tosiaan mummoa. Katajan perheen isää esitti Aake Kalliala ja äitiä Kari Heiskanen. Lapsia esittivät Vesa Vierikko ja Maija Leino. Paras tapa löytää sarja lienee nykyisin DVD, joka julkaistiin 2007 ja jota voi löytää hyvällä onnella käytettyjen elokuvien liikkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tabu_(televisiosarja)#Me_Katajat_ja_joulu
Jos teos on peräisin EU:n tai ETA:n alueelta on tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat yleensä voimassa 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijöitä on useita (esim. useampi artikkelin kirjoittaja) lasketaan suoja-aika viimeisenä kuolleen tekijän kuolemasta. Jos teoksen tekijä on tuntematon, on tekijänoikeus voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin.
Lisätietoa tekijänoikeuden suoja-ajoista:
Tekijänoikeuslaki 404/1961
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
- Katso 4. luku
Tekijänoikeuden syntyminen /Tekijänoikeus.fi
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/
Laissa ei suorastaan kielletä kissan vapaana pitoa, mutta on alueita, joihin kissa ei saa mennä. "Järjestyslaissa ei ole säädetty koirien kanssa vastaavaa velvoitetta pitää kissaa kytkettynä taajama-alueella. Kissan pitäminen kytkemättömänä on siten sallittua. Kissan omistajan ja haltijan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota niihin riskeihin, joita kissa voi kohdata liikkuessaan vapaana taajama-alueella. Esimerkiksi liikenne on suuri riski vapaana kulkeville kissoille.
Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön...
Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun ja Helsingin kaupunginkirjaston IGS-Kysy.fi:n toimitukset ovat alusta alkaen olleet kaksi eri toimituskuntaa ja sijainneet eri yksiköissä, joten valitettavasti emme osaa antaa tarkkaa vastausta kysymyksiin. Sen verran olemme tietoisia Kysy.fi:n tilanteesta, että virallisesti se on tauolla eikä lopettamispäätöstä ole vielä tehty, mutta että se ehkä tehdään.
Kysymykseen miksi osaamme antaa vain arvioita omasta näkökulmastamme, eli koska tietoa ei ole annettu oikeastaan minnekään, emme osaa antaa Helsingin kaupunginkirjaston perustelua asialla. Oletettavasti sillä on yhteyttä siihen, että tuon tapaisen palvelun ylläpitäminen vaatii valtavasti resursseja. IGSissä ja Kysy.fi:...
Ohjelma oli nimeltään Langalla Jaska ja Ari, ja sitä esitettiin 90-luvun alussa Yle TV2 -kanavalla. Ohjelman idea poikkesi Kummelin parodiaversiosta siinä, että kyseessä oli melko perinteinen tietokilpailu, jossa ei siis arvailtu, missäpäin liikkuva reportteri milloinkin on. Ohjelmaa juonsi vatsastapuhuja Ari Lauanne Jaska-nuken kanssa.
Langalla Jaska ja Ari Ylen Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/langalla-jaska-ja-ari
Ilta-Sanomien juttu Ari Lauanteesta vuodelta 2016: https://www.is.fi/viihde/art-2000001238633.html
Ainoa lista signeerauksista mitä olen netistä onnistunut löytämään on Arabian taiteilijoiden signeerauksia. Monilla osto- ja myyntiliikkeillä sekä antiikkiliikkeillä on arviointipalveluja, joista voisi löytyä asiantuntijoita tunnistamaan esineesi tekijä. Kehottaisin sinua kääntymään niitten puoleen.
Hei,
Tarkoittanet Pesäpallolaulu-nimistä kappaletta. Kyseessä on Arvo Salon sanat ja Kaj Chydeniuksen sävellys. Tämä löytyy tekstinä Tehdään teatteria -julkaisun Kabareelauluja-osiossa (Tammi, 1967 ; toim.Eija-Elina ja Timo Bergholm).
Tämä lienee julkaistu aika tuoreeltaan. Äänitteenä ensimmäinen julkaisu Love recordsin singlen Selma B-puoli vuodelta 1966 Kalle Holmbergin ja Otto Donnerin orkesterin esittämänä.
Oletan, että kysymys on e-kirjasto -sovelluksesta. Sen käyttäminen Androidilla vaatii vähintään Android 8 -käyttöjärjestelmän. Sovellus ei toimi joillakin tableteilla, kuten Lenovo, jossa on Android 13 -käyttöjärjestelmä, sekä Xiaomi-tabletit. Sovellukseen voi kirjautua vahvalla tunnistautumisella, jos käyttöjärjestelmä on vähintään Android 8. Sovelluksen asetukset-välilehdellä voi ottaa käyttöön avainkoodin, jolloin sovellukseen voi jatkossa kirjautua samalla tavalla kuin puhelimelle (pin-koodi, sormenjälki, kasvojentunnistus, kuvio). Android-laitteilla avainkoodin käyttö vaatii vähintään Android 9 -käyttöjärjestelmän ja laitteen, joka tukee avainkoodin käyttöä.Lisätietoa e-kirjaston usein kysytyistä kysymyksistä: https://www....
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä."
