Kokeilitko Kirjastot.fi -sivuston monihaku Frankia http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ ? Valitsemalla alueeksi Pohjois-Pohjanmaan, löytyy Oulun kaupunginkirjastosta Ludith Levinen Not buing it https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=find2&sesid=1313824606&ulang=fin . Tosin lainassa, eräpäivä 25.8.
Frankissa voi etsiä myös muiden Suomen kirjastojen tietoja. Silloin löytyy useampia Levinen kirjoja.
Mikäli Levinen teoksia ei ole omassa kirjastossasi, voit pyytää kirjastoasi kaukolainaamaan niitä.
Hei
Sitten kun sinut rekisteröity Lahden kirjaston asiakkaaksi voit halutessaan käyttää Hollolan kirjaston korttia. Rekisteröityessä pitää näyttää jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Asiasta enemmän kirjaston sivulla
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kortti.htm
On tulossa. Se on tilattu, mutta ei vielä kirjastoissa, ilmestyykin vasta 2.10. Voit varata kirjan, kun kirjan tiedot ja kirjastot, joihin se on hankittu, näkyvät Helmet-verkkokirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti Helsingin keskustan kirjastoissa, Richardinkadun kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä ei ole ns. palautusluukkua, johon voisi palauttaa lainat aukioloaikojen ulkopuolella.
Kirjastot, joissa on palautuslaatikko, löytyvät HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta "Kirjastot ja palvelut" kohdasta "palautusluukku".
http://www.helmet.fi/fi-FI
I am sorry to hear about your mothers passing.
Via Infopankki you find some Finnish courses online. There you can also do grammar and vocabulary online. Infopankki is a website published by City of Helsinki:
http://www.infopankki.fi/en/living-in-finland/finnish-and-swedish/finni…
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.
Yleisesti ottaen kirjasto ottaa mielellään lahjoituksena vastaan myös omakustanteita tai muita pienkustanteita, kunhan ne sopivat kokoelmaan. Isot kirjastot ottavat ne todennäköisimmin, sillä pienissä kirjastoissa tilaa on rajoitetummin. Luultavasti Helsingissä Pasilan kirjasto ottaa pääkirjastona isoista kirjoista varmimmin vastaan omakustanteita. Etenkin jos kirjoja ei ole yleisesti ostettavana, niitä ei ehkä saada kirjastoon lainkaan.
Jos lahjoitettuja teoksia lainataan, niistä on mahdollista saada lainausmääriin perustuvaa lainauskorvausta. Asiasta löytyy lisätietoja osoitteesta http://www.lainauskorvaus.fi/lainauskorvaus_fi/.
Kirjastoasetus (406/2013) määrittelee kirjaston henkilöstön koulutusrakenteen ja kelpoisuusvaatimukset. Määritelmän 2. kohdan mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot pätevöittää alalle.
Näin ollen päätutkinnolla ei ole lain puolesta väliä, jos vaadittavat 60 (lisä)opistopistettä täyttyvät. Kirjastot voivat määritellä omia pätevyysvaatimuksiaan. Voit selailla avoimia työpaikkoja esimerkiksi Kirjastot.fi-sivuston ammattikalenterista: http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat#.V5miFE0QbGI
Tarvitset oman kortin, mikäli lainaat Lahden kaupunginkirjastosta. Lisäksi voit lainata tällä samalla kortilla myös muista Päijät-Hämeen yleisistä kirjastoista.
Hakiessasi korttia ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi.
Lisätietoja kirjastokortista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science...
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi runokokoelma: Pilgrimerna : finsk lyrik. Siinä runoa ei ollut.
Runoa ei löytynyt myöskään näistä antologioista:
- Finsk dikt I svensk tolkning / Mörne, Kihlman (1933)
- Finsk lyrik 1 (1926)
- Finsk lyrik 2 (1932)
- Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938)
- Modern finsk lyrik (1947)
Pohjanpään runoja on myös sävelletty, mutta niidenkään joukosta kysymääsi runoa ei löytynyt.
Lähteidemme avulla emme käännöstä löytäneet, mutta on mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin antologiassa, tai esimerkiksi lehdessä.
Zinio-palvelun englanninkieliset aikakauslehdet ja PressReader-palvelun ulkomaiset sanomalehdet ovat luettavissa kirjaston ulkopuolella digitaalisina.
Kotimaisia aikakauslehtiä ei tällä hetkellä ole luettavina kirjastojen palveluissa digitaalisina lainkaan. Kotimaisia sanomalehtiä voi lukea kirjaston tiloissa digitaalisina ePress-palvelussa, mutta palvelu ei valitettavasti ole käytettävissä etänä.
Kirjaston e-lehtipalveluista voit lukea lisää alla olevasta linkistä. Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa e-aineistojen käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Elehtipalveluista_viihdetta…
Autoilun alkuaikoina ajokorttia ei ollut vielä käytössä. Opettelu autolla-ajoon oli alussa sitä, että oppi tuntemaan "koneen" ja huoltamaan sitä, jos siihen tuli vika kesken matkaa. Opettajana toimi usein auton myyjä, ja opetus tapahtui auton vierellä mukautettuna sisällöllisesti oppilaan aikaisempiin taitoihin ja tietoihin.
Ajokortit tulivat käyttöön vasta, kun autoilua ja liikennettä alettiin virallisesti säännellä 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Suomessa liikenteen sääntely alkoi Helsingissä vuonna 1907. Silloin voimaan tulleiden järjestyssääntöjen mukaan autonkuljettajiksi aikovilta edellytettiin, että he asiantuntevan henkilön antamalla todistuksella pystyivät osoittamaan täysin perehtyneensä automobiilin rakenteeseen,...
Heterogeenisissa seoksissa voidaan havaita eri kerroksia ja niitä voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi suodattamalla. Esimerkiksi salaatinkastike, jossa on öljyä ja etikkaa on nesteestä ja nesteestä koostuva heterogeeninen seos.
Lähteet:
http://www11.edu.fi/etalukionkursseja/kemia1/page.php?Seokset
https://peda.net/kemi/kemin-lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/k1ijek/arkst…
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Kyllähän tuo Jäähvyäisten ensimmäinen säkeistö enemmän itsemurhan kuin onnettomuuden suuntaan tekstin tulkintaa ohjaa: "mikä harhaan käänsi pään / mikä voima veti / valokiilaan lähestyvään". Isän itsemurhasta kertovana kappale mainitaan myös Mikko Meriläisen Rajaportti-albumin arvostelussa (Soundi 3/2002).
https://www.soundi.fi/levyarviot/timo-rautiainen-trio-niskalaukaus-rajaportti/
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä satua. Toivotaan, että joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon sadusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etymologinen verkkosanakirja Etymonline https://www.etymonline.com/search?q=Austria kertoo asiasta seuraavaa:
central European nation, from Medieval Latin Marchia austriaca "eastern borderland." German Österreich is "eastern kingdom," from Old High German ostar "eastern" (from Proto-Germanic *aust- "east," literally "toward the sunrise," from PIE root *aus- (1) "to shine," especially of the dawn) + reich "kingdom, realm, state" (from Proto-Germanic *rikja"rule," from PIE root *reg- "move in a straight line," with derivatives meaning "to direct in a straight line," thus "to lead, rule"). So called for being on the eastern edge of Charlemagne's empire....
