Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on kaikki komiteanmietinnöt ja valtiopäiväasiakirjat. Valtiopäiväasiakirjoja on myös verkossa vuodesta 1991 lähtien ja käsittelytietoja vuodesta 1970 lähtien. Vanhemmista on asiahakemistot, joiden avulla löytää hallituksen esitykset ja edustajien aloitteet ja kysymykset aiheen mukaan. Sekä komiteanmietintöjä että valtiopäiväasiakirjoja voi myös lainata.
yst.terveisin
Marja Oksa
Ezra Poundin runoja löytyy käännettyinä teoksista Personae, Tähtien väri, Kuu kultainen terälehti sekä Älä puhu nyt enää. Kaikki löytyvät helmet-kirjastoista. Kävin läpi kaikki neljä kirjaa enkä löytänyt runoa, joka alkaisi noilla sanoilla.
Asiasanoitus ja luokitus ovat juuri ne apukeinot, joita etsit. Suomen sisällissodasta, jota on kutsuttu myös vapaussodaksi, käytetään virallisesti asiasanaa 'kansalaissota'. Käyttämällä pelkästään tätä asiasanaa hakuterminä saat HelMetistä 709 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansalaissota&searchscope…
Jos kuitenkin haluat rajata haun nimenomaan muistelmatyyppiseen kirjallisuuteen, kirjoita hakuun kaksi asiasanaa: 'kansalaissota muistelmat'. Tuloksena on 114 viitettä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=kansala…
Koska kaikkea aineistoa ei kuitenkaan ole asiasanoitettu, ainakaan täydellisesti, voit lisäksi tehdä haun kirjastoluokituksen mukaan. Verkko-HKLJ:stä http://hklj.kirjastot....
VHS-DVD-digitointilaite on seuraavissa Espoon kirjastoissa:
Tapiolan kirjasto: p. 050 428 9392
Sellon kirjasto: p. 09 816 57607
Entressen kirjasto: p. 09 8165 3776
Nöykkiön kirjasto: p. 09 8165 7734
Digitoimiseen pitää varata aika joko puhelimitse tai kirjastoista.
Löydät kaikki pääkaupunkiseutujen kirjastot, joissa on digitointilaite, kun menet HelMet-sivustolle www.helmet.fi. Klikkaa kirjastot ja palvelut ja valitse valintalaatikosta VHS-DVD-digitointilaite.
Suomessa kirja on ainosastaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa:
http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?CNT=50&BOOL1=all%2Bof%2Bthe…
Voit saada kirjan kaukolainaan. Alla tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukolainan tilauslomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Runon Jevgenille on suomentanut Jukka Mallinen ja se on julkaistu teoksessa Brodsky, Joseph, Keskustelu taivaan asujaimen kanssa, Tammi, 1995.
Lisäksi runo on julkaistu Hannu Tarmion toimittamassa teoksessa Maailman runosydän, WSOY, 1998.
Linkki maailman runouteen -tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Mahdollisuus kuunnella musiikkitallenteita on seuraavissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä:
Etelä-Haagan kirjasto
Arabianrannan kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Kallion kirjasto
Kannelmäen kirjasto
Kirjasto 10
Pohjois-Haagan kirjasto
Puistolan kirjasto
Myös joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa voi kuunnella musiikkia. Listan kaikista HelMet-kirjastoista, joissa on musiikin kuuntelumahdollisuus löydät HelMet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" > "Näytä kirjastot, joissa on...". Klikkaa auki pudotusvalikosta kohta "Musiikin kuuntelumahdollisuus".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Voisikohan kyse olla Elizabeth Shawn teoksesta "Kilpikonnan syntymäpäivä", joka julkaistiin suomeksi vuonna 1967 (WSOY). Tarina kuulostaa kovasti samalta, vaikkakin tarinan hahmot ovat hiukan eri eläimiä kuin muistelette.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa kirjan juonta kuvataan näin: "Kilpikonnalla on syntymäpäivä ja se toivoo lahjaksi isoa ja mehevää salaatinkerää. Ensin näyttää vain siltä, että se saa eläinystäviltään lahjaksi kaikkea muuta - lihakimpaleesta mutavelliin."
Kirjan ulkoasusta kerrotaan, että se on "neliönmuotoinen kuvakirja, jonka kansikuvassa ohdake, kilpikonna ja punainen pyöreä aurinko".
Kirjan suomennoksen kannesta ei löydy kuvaa, mutta alkukielisestä löytyy parikin eri kansikuvaa netistä helposti googlettamalla...
Hei!
Meillä Auran kirjastossa on kolme viittomakieltä ja viittomia käsittelevää kirjaa:
Raija Nokkalan : "Satuja viittomakielellä",
Camilla Mickwitzin: "Hei" sekä
teos nimeltä "Viittomakielen kuvasanakirja".
Naapurikunnissa Yläneellä, Pöytyällä ja Karinaisissa on muitakin.
Jos haluat katsoa tarkemmin tietokannastamme, mene internet-osoitteeseen:
http://webkirjasto.atp.fi/auranmaa ja kirjoita kohtaan "asiasana" sana "viittomakieli"
Lauri Pohjanpään rakastettu runo Kalajuttu on ollut useammassakin 50-luvun lukukirjassa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta mainitsee seuraavat oppikirjat, joihin runo sisältyy:
Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen ; kuvittanut Martta Wendelin, Otava, 1961)
Viides lukukirjani (Inkeri Laurinen, Antero Valtasaari ; kuvittanut Olavi Vikainen, WSOY, 1955)
Luen ja kerron. 2., Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja (Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Valistus, 1952)
Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 (Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu, Hilkka Rosola, 2.p. 1957)
Kaksi ensin mainittua löytyvät Helmet-kirjastojen...
Pignet'n vertausluvun mukaan luokiteltiin tarvittaessa ruumiin yleisrakenne. Vertausluvun laskutapa oli vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä seuraava:
Pignet'n vertausluku = ruumiin pituus (sm) - [rinnan ympärys hengitystauon aikana (sm) + paino (kg)].
Mitä suurempi luku, sitä heikommaksi katsottiin tutkittavan yleisrakenne. Jos luku oli yli 25, katsottiin asianomaisen rakenteen olleen hento ja jos yli 35, hyvin heikko.
Sotapalveluskuntoisuusluokka perustui lääkärin tarkastustilaisuudessa tekemiin havaintoihin, huomioiden esitetyt lääkärintodistukset ja tukeutuen lääkärintarkastusohjesäännön sotapalveluskelpoisuusluokittelutaulukkoon. Sotapalveluskelpoisuusluokat olivat vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön...
Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmassa on 1950- ja 1960-luvun Helsingin maalaiskunnan osoitekarttoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SHelsingin%20maalaiskunnan%20osoitekartta__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vantaa-kokoelmasta ei aineistoa lainata. Tikkurilan kirjastoon voi karttoja mennä tutkimaan. Mahdollisesta kaukolainasta lukusaliin voi kysyä elokuussa kaukopalvelun palattua kesätauolta. Digitaalisina karttoja ei ole.
Tässä joitakin ehdotuksia suomalaisesta lyhytproosasta tai lyhyistä novelleista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista, ja alla on myös linkit niiden esittelyyn:
Matias Riikonen, Iltavahtimestarin kierrokset: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789518519655&…
Keltainen kaupunki : kuvitettuja tarinoita Helsingistä = Yellow city : illustrated stories from Helsinki / [käännökset = translations: Matti Nives]: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789529304288&…
Jukka Viikilä, Suomalainen vuosi: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511317845&…
Pirkko Saisio, Spuuki Spaidermän ja raju Nonna /kuvitus: Remu Välisaari: ...
Kokonaislainaus vuonna 2019 Helsingin kaupunginkirjastossa oli 9 406 946.
Kokonaislainaus vuonna 2019 Espoon kaupunginkirjastossa oli 4 231 894
Kokonaislainaus vuonna 2019 Vantaan kaupunginkirjastossa oli 2 561 410
Kokonaislainaus vuonna 2019 Kauniaisten kaupunginkirjastossa oli 244 172
Tilastot löytyvät Suomen yleisten kirjastojen tilastot sivuilta
https://tilastot.kirjastot.fi/index.php?orgs=73%2C191%2C400%2C409&years…
Koulukirjastoista löytyy jonkin verran kirjoja, mutta valtaosa käsittelee
peruskoulujen koulukirjastoja. Tässä joitakin kirjoja ja artikkeleita, joista
sinulle saattaa olla apua.
Kehrä 3: Artikkeleita oppilaitosten kehittämisestä. Ammattikasvatushallinnon
koulutuskeskuksen julkaisuja, 1995, Tampere.
Kipinöitä oppimiseen: kirjasto oppimisen tukena. Ammattikasvatushallinnon kou-
lutuskeskuksen julkaisuja, 1996, Tampere.
Tutkiva oppiminen: kirjaston ja koulun yhteistyö. Suomen kuntaliitto, 1995.
Koskinen, Sinikka: Uusia ideoita opetukseen. Esittelyssä Huddersfiel Technical
Collegen joustava opiskelukeskus "flexible learning center". (Kotitalous 4/98 s. 18-19).
Pietilä, Arto: Koulukirjastosta pikatie tietoon. (Opettaja 37/98 s.48-49)....
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi haluatko tietoa nimenomaan Suomen maatalouden historiasta, vastaukseni on tämän oletuksen pohjalta.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyi mm. seuraavat maatalouden historiaa käsittelevät teokset:
Simonen Seppo: Maatalouden historia
Vihola Teppo: Leipäviljasta lypsykarjaan
Peltonen Matti: Talolliset ja torpparit
Soininen Arvo M.: Vanha maataloutemme
Käy katsomassa myös Viikin tiedekirjaston sivuja http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi.
Viikin koetilalta löytyvä Helsingin yliopiston maatalousmuseo voisi olla myös tutustumisen arvoinen vierailukohde http://www.helsinki.fi/museo/maatmus.
Pitsikirjoja on Jyväskylän kaup.kirjastossa useita ja lisäksi käsityölehtiä,
joissa on pitsinmalleja. Etsin muutamasta kirjasta, en lehdistä, ja löysin
mielestäni lähinnä sopivan. Sellainen on kirjassa
Vinha-Mustonen, Toini
Virkaten uutta ja perinteistä. 1993.
sivulla 68-69.
Kirja on mm. Mikkelin maakuntakirjastossa.
Huom! Kirjastojen tietopalvelukysymykset pitää lähettää tietopalvelulistalle,
eikä etätietopalveluun, joka on tarkoitettu yksityisille asiakkaille.
Työajasta löytyy säännöksiä työaikalaista (Säädöskok. 605/1996). Sen 3 luvun 15 §:ssä säädetään lyhennetystä työajasta.
Työsopimuslain (Säädöskok. 55/2001) 4 luvun 4 ja 5 ssä säädetään osittaisesta hoitovapaasta.
Lakien soveltuvuutta tähän kysymykseen emme lähde tulkitsemaan.
Myös työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä lyhennetystä työajasta.
Voi myös kääntyä oman ammattiyhdistyksen puoleen.
Hyvä lähde on kirja:Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 ( kust.BTJ kirjastopalvelu,Helsinki
2001). R.L.(Robert Lawrence) Stinestä löytyy tietoa myös Googlen-hakukoneella, mutta pääasiassa englannin-
kielistä.
