Lea Tastula ja Marjaana Hietala Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta selvittivät asian perusteellisesti: Alice Tegnérin säveltämän Saareen-laulun alkuperäinen nimi on Dansvisa. Laulu löytyy hänen nuotistaan "Sjung med oss, mamma!", osasta 4: http://carkiv.musikverk.se/www/dansvisa_bi_13590_04.pdf. Nuotissa tekstin tekijäksi on merkitty O. v. Dalin ja tarkemmassa kuvauksessa Olof von Dalin https://katalog.visarkiv.se/lib/views/visolat/ShowRecord.aspx?id=1031979. Toisella sivustolla tekstintekijän etunimi lienee väärin (Otto), mutta tällä sivustolla lukeekin: Lyrics after Otto von Dalin: http://www.acc.umu.se/~akadkor/AT.html. Olof von Dalinin runossa tai sanoituksessa "Skatan sitter på kyrkotorn" 3. ja viimeisessä...
Nuikki on saanut jopa oman Wikipedia-sivun.
Siellä häntä luonnehditaan hulluksi tiedemieheksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Professori_Nuikki
Hullua tiedemiestä Wikipedia luonnehtii näin:"Hullu tiedemies on huippuälykäs, mutta hänellä on epämääräinen moraali ja psykopaattisia piirteitä." https://fi.wikipedia.org/wiki/Hullu_tiedemies
Psykopaattiset piirteet taas summataan: "... ominaisia piirteitä ovat pinnallinen viehätysvoima, itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute. Psykopaatille tyypillisiä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä noin yksi prosentti voidaan kategorisoida psykopaateiksi...
Kun leipomon nimi on "Helsinkiläinen leipomo", se taipuu samalla tavalla sekä erisnimenä että yleisilmaisuna "helsinkiläinen leipomo". Puheessa ei eroa voi kuulla, kirjoituksessa erona on vain erisnimen iso alkukirjain. Jotta taivutus olisi "Helsinkiläisen leipomo", täytyisi erisnimen olla myös "Helsinkiläisen leipomo" ja yleisilmaisulla tarkoitettaisiin, että leipomo on helsinkiläinen henkilön omistama tai hoitama.
Heikki Poroila
Hyönteiset (Insecta) kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon, ja muodostavat siinä suurimman luokan. Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista.
Useimmilla hyönteisillä on verkkosilmä. Verkkosilmä koostuu useasta osasilmästä, joita joillakin lajeilla voi olla jopa tuhansia. Jokainen osasilmä välittää kuvaa ympäristöstä, ja jokainen osasilmä on yhteydessä aivoihin, missä näistä monista kuvista koostuu yksi kuva. Hyönteiset kykenevät yleensä näkemään sinisen, vihreän ja ultravioletin. Värejä ja muotoja syntyy vasta tajunnassa. Yksikään ihminen ei ole katsellut hyönteisen silmin, mutta verkkosilmän fysiologian ja hyönteisten käyttäytymisen perusteella hyönteisilläkin on...
Yleisemmin kirjallisuudentutkimuksessa käytetään termiä henkilöhahmotutkimus. Esimerkiksi teoksessa Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsittetä (Tietolipas 174, SKS) character-sanan suomenkieliseksi vastineeksi kirjallisuudessa annetaan "henkilöhahmo".
Ruoan pureskeleminen ja sylkeminen voi olla syömishäiriön oire. Sivuvaikutuksena tällaisesta tavasta saattaa seurata esimerkiksi hampaiden reikiintymistä tai vatsahaava.
Aivotutkija Shelly Fan kirjoittaa blogissaan, että ruuan pureskeleminen nielemättä tuottaa lisää greliiniä. Se on hormoni, joka lisää näläntunnetta ja ruokahalua.
Lisätietoa: Wikipedia (englanninkielinen)
Alice Hoffman on syntynyt 16.3.1952 New Yorkissa, USA:ssa Aviomies: Tom Martin (kirjailija); lapset: Jake ja Zack.
Ammatti: kirjailija vuodesta 1975. Tuotanto: Property Of (vuonna)1977. The Drowning Season 1979. Angel Landing 1980. White Horses 1982. Independence Day 1983. Fortunes daughter 1985. Illumination Night 1987. At Risk 1988. Seventh Heaven 1990. Turtle Moon 1993. Second Nature 1994. Practical Magic 1995. Kirjoittanut myös näytelmiä. Suomennettu Päivän korento 1989, Lyhtyjen yö 1989, Noitasisaret 1997, Kettumäki 1998.
Lisätietoja Alice Hoffmanin tuotannosta voit käydä katsomassa kirjastosta, cdromilta Contemporary authors (englanninkielinen). Harrastuksista ja viimeaikojen henkilökohtaisista tapahtumista voit kysyä häneltä...
Eräs petun uudelleentulemisen ilmentymä on Ranuan kunnassa toiminut pettuprojekti sekä sen jatkaja, Finnpettu-osuuskunta. Projektin omat internet-sivut löytyvät osoitteesta http://poro.koillismaa.fi/epp/vitabark/vitabark.html
Asiasta kerrotaan myös seuraavissa artikkeleissa: Alasuutari, Päivi: Pula-ajan elintarvikkeesta syntyy terveyselintarvike : pettuleipää (Kodin kuvalehti 9/99) sekä Lehtisalo, Juhani: Pettu onkin terveellistä! (Kauneus ja terveys 4/99).
Kainuulaista pettukulttuuria esittelee Götha Rannikko artikkelissa Oravalta lainaa pyytämässä (Koti 7-8/91). Samalta tekijältä on ilmestynyt kirja Kainuun leipä (1997), jossa myös käsitellään pettua.
Pettu herätti kiinnostusta jo 1970-80-lukujen taitteessa. Puolustuslaitos julkaisi...
Kysymäsi tieto löytyy seuraavasta julkaisusta: Väestörakenne 2002. Väestö 2003:5. Tilastokeskus 2003. Ko. julkaisussa on Taulu 20. Väestö kansalaisuuden, iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2002.
Sanakirjat ovat avuksi etsittäessä selitystä sanalle "akateemisuus". Ne määrittävät kuitenkin vain sanaa "akateeminen"
Itkonen: Vierassanat. Kielenkäyttäjän opas
akateeminen:
1. korkeakoulun, yliopiston, yliopistollinen: a. loppututkinto
2. kuv. sovinnainen, kaavamainen; aivan teoreettinen: kovin a. teatteriesitys; kysymyksellä on lähinnä akateemista kiintoisuutta; puhtaasti a. ongelma
Nykysuomen sanakirja
akateemi/nen a. -sesti adv. -suus omin.
1. korkeakouluun kuuluva t. sille ominainen, yliopistollinen, ylioppilaita koskeva. / A. oppiarvo, tutkinto. A:sti sivistynyt. A. kansalainen, nuoriso.
A. vapaus. A:set juhlat, kilpailut. A. neljännes 'neljännestunti määrähetken jälkeen'.
2. tiede- t. taideakatemiaan kuuluva t. sille ominainen; us...
Omena- ja muita hedelmäpuita käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
- Alanko ja Lagerström, Kukkapuut
- Räty, Kotipuutarhan hyötykasvit
- Tuovinen ja Heikinheimo, Hedelmä- ja marjakasvien
tuhoeläimet
- Krannila, Omenapuu
Kaikkia kirjoja on Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetin (www.helmet.fi) kautta löydät tiedot kirjastoista ja saat myös luettelon hedelmäpuita käsittelevista kirjoista kirjoittamalla Helmetin aihe-hakuun hedelmäpuut tai hedelmänviljely.
Hyvä tietolähde puutarha-asioissa on myös puutarha.net-verkkopalvelu (http://www.puutarha.net/). Siellä on kaupan lisäksi mm. maksuttomasti käytettävä Puutarhakirja ja myös keskustelupalstaa selaamalla löytyy tietoa.
Kyseinen teos on Helsingin kirjastojen valintalistalla ensi viikolla eli 3.4. - 9.4.06. Tarkkaa päivämäärää, koska se saapuu lainattavaksi kirjastoihin on vaikea sanoa, mutta kannattaa seurata tilannetta Helmetistä.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa on kysytty kirjailijasta ennenkin. Löydät entiset vastaukset palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun Lauren Brooke. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi useammalle kirjailijalle, jotka kirjoja kirjoittavat, joten tietojen saaminen taitaa olla mahdotonta.
Lehtipisteen palvelusta osoitteesta www.lehtipiste.fi voi tarkistaa lehtien myyntipaikat. Kirjoita etsimäsi lehden nimi pikahakukenttään oikealla ylhäällä ja sitten voit etsiä sinulle lähintä myyntipistettä postinumerolla tai paikkakunnalla.
Kuollutmeri on nimestään huolimatta kahdesta altaasta koostuva suolainen järvi, jonka pohjalla on asfalttikerrostumia ja siinä elää vain suolaisen veden bakteereja. Kuollutmeri ei ole vastakohta merille.
Lähteet: Maailman 100 suurinta ihmettä, Hki, Otava 2005; Maailman nähtävyydet, 7, WSOY, Porvoo, Hki, Juva, WSOY, 1982; WSOY iso tietosanakirja , osa 5:Kp-L, Porvoo, Hki, Juva, 2p. WSOY,1997
Eurovision song contest Belgrade 2008 -cd-levy löytyy mm. Helsingin ja Lahden kaupunginkirjastoista. Voitte pyytää sitä kaukolainaksi oman kirjastonne kautta.
Olisiko kysymyksessä Hankasalmen kirja vuodelta 1966. Siinä on 617 sivua ja se sisältää tekstin lisäksi kuvia ja karttoja. Hankasalmen historiaa käsittelee kirja Hankasalmen historia, osa 1 : Esihistoriasta vuoteen 1918 (2004). Kumpaakaan kirjaa ei löydy Kymenlaakson alueelta Kyyti-kirjastoista, mutta ne on mahdollista tilata kaukolainaksi. Kaukolainamaksu on 3 euroa / kirja.
Ilmoitatteko suoraan kirjaston sähköpostiin (kirjasto@kotka.fi) jos haluatte tilata ko. kirjoja kaukolainaksi ja samalla myös kirjastokorttinne numeron sekä puhelinnumeronne tai sähköpostisoitteenne.
Kirjasto 10:ssä on muutama kitara lainatavissa. Kirjoita helmetin hakukenttään "soitin" ja rajaa aineistolaji "esine" http://helmet.fi/search*fin/X
http://www.kuinoma.fi/ palvelussa voi pientä maksua vastaan lainata mm. soittimia. Helsingin seudulla toimituspaikkoina toimivat Vallilan ja Viikin kirjastot.
Voisikohan kyseessä olla Terence Robertsonin Kultainen hevosenkenkä (Otava 1957), joka kertoo saksalaisesta sukellusvenekomentajasta Otto Kretschmeristä?
Otto Kretschmeristä löytyy tietoa esim. englanniksi uboat.net-sivustolta
(http://www.uboat.net/men/kretschmer.htm) ja suomeksi Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Kretschmer).
