1920-luvulla sukunimen Valtio saaneesta löytölapsesta kerrotaan Apu-lehdessä 13/2015 ilmestyneessä Hannu Koskelan artikkelissa Ihmeellinen on elämä (verkkoversio nimellä Raiteille hylätty vauva).
Koskela kirjoittaa lapsen saamasta sukunimestä hieman tulkinnanvaraisesti: "Löytölapsi sai hätäkasteen ja lain määräämän sukunimen Valtio." Tätä ei tule tulkita niin, että laki olisi määrännyt antamaan nimeksi juuri "Valtio". Vuoden 1920 sukunimilaki määräsi, että jokaisella tuli olla sukunimi. Sille, jolla ei ollut sukunimeä, papin piti kirkonkirjaan merkitä sukunimeksi "sen talon, torpan tai muun asumuksen nimi, jota hän hallitsee, tahi se sukunimeä vastaava nimi, jolla hänet muuten paikkakunnalla tunnetaan -- taikka, milloin näitä...
Sukunimi Sonck näyttäisi olevan Ruotsissa hyvin harvinainen. Ruotsin Statistikmyndighetenin nimihaku antaa tulokseksi vain kuusi henkilöä tällä sukunimellä.
https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/namnsok/
Suomen vastaava Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku taas kertoo Sonck -sukunimen olevan Suomessa 129 henkilöllä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Olisiko siis niin, että Suomen puolella sukunimi olisikin muotoutunut jonkin suomenkielisen paikannimen tai sukunimen pohjalta. Ainakin tunnetun arkkitehdin Lars Sonckin suvussa näin näyttäisi käyneen. Sonckin isoisä, Karijoella pastorina toiminut Johan Sonck (1780-1842) sai sukunimensä Raumalla...
Kyllähän kuvaaja aina tarvitaan. Oheisessa Ylen artikkelissa (2019) kerrotaan, miten sarjaa tehdään ja millaisia ammattilaisia tv-sarjan takana on.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/22/nain-syntyy-suomen-kaunein-tv-…
Yliopiston apteekki perustettiin Turun akatemian alaiseksi laitokseksi vuonna 1755 Uppsalan yliopistosta omaksutun mallin mukaisesti. Akatemia luovutti apteekinpito-oikeuden kenelle halusi ja salli apteekin käyttää nimeään "kylttinä" ja soi sille suojeluksensa. Apteekkari kuului akatemian oman lainkäytön alaisuuteen ja häntä koskevat oikeudelliset kysymykset selvitettiin konsistorissa, mikä tällöin vastasi alinta oikeusastetta. Hänen toiminnastaan voitiin valittaa konsistorille, jolla oli oikeus esittää hänelle vaatimuksia – jopa erottaa hänet. Käytännössä apteekki oli kuitenkin apteekkarin oma liikeyritys, josta hän oli yksin taloudellisessa vastuussa; se oli täysin akatemian talouden ulkopuolella.
Varsinaista "yliopistollisuutta"...
Googlen omistaa Alphabet Inc. -niminen yritys. Alphabetin omistaa joukko sijoittajia.Ks. https://www.britannica.com/money/Google-Inc/Google-Earth-and-Google-Maps
En löytänyt tietoa, että sarjasta La promesa - Salaisuuksien kartano olisi vielä julkaistu novelisaatioita tai muuta virallista oheiskirjallisuutta. Ainoa oheistuote näyttää olevan sarjan musiikista julkaistu digitaalinen albumi.Sarjan loi Josep Cister Rubio, joka loi myös sarjat Dos vidas - Kaksi elämää ja La otra mirada - Toinen katse. Hän kirjoittaa sarjan juonta yhdessä Ruth Garcían ja Susana Prieton kanssa. Varsinaisia käsikirjoituksia kirjoittamassa ja koordinoimassa on joukko kirjoittajia, joita on listattu sarjan espanjankielisellä Wikipedia-sivustolla.
Here you have some names and www-addresses: http://www.netsonic.fi/laterna/artists/index html, The Finnish Museum of Photography http://www.fmp.fi , http://www.kuva.fi/users/elena/index.html , http://www.finhost.fi/merja_salo/. I hope these are useful for you!
Mainittujen vuosien merkkitapahtumia on lueteltu ajanmukaisessa järjestyksessä esim. teoksessa "Vuosisatamme kronikka" (1987, ISBN 951-20-2893-X), s. 534-571. Aikakauden sanomalehtien uutistoiminnan yleisistä edellytyksistä (mm. sensuurista) on runsaasti tutkimusta. Yhteenvetona voisi mainita teoksen "Suomen lehdistön historia 3 : Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle" (1988, ISBN 951-657-221-9), jossa myös s. 131-140 hyödyllinen lähde- ja kirjallisuusluettelo. Sähköisen uutistoiminnan edellytyksistä löytyisi varmaan teoksesta "Yleisradion historia 1 : 1926-1949" (1996, ISBN
951-43-0713-5). Yhtenä erikoisteoksena mainitsisin vielä Jari Sedergrenin kirjoittaman "Filmi poikki - poliittinen elokuvasensuuri Suomessa 1939-1947 (1999,...
Kirjailija Ann M. Martinista ei näytä löytyvän juurikaan tietoa suomeksi. Paula Havaste on julkaissut arvostelun The Baby-sitters club / Helsingin sanomat 1998-05-31, arvostelu on julkaistu myös Kirjallisuusarvosteluja C -aikakauslehdessä; 5/1998 s. 59 ( tämä löytyy varmaan suuremmista kirjastoista ).
Seuraavilta nettisivuilta löydät englanninkielistä tietoa Martinista.
http://www.scholastic.com/annmartin/
http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä Veikko Huovista käsitteleviä teoksia kirjoittamalla asiasana kenttään Huovinen, Veikko http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Löydät esim. teokset
- Liukkonen, Tero: Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija. Hki : SKS, 1997.
- Huovinen, Veikko: Muina miehinä : kirjailijan muistelmia. Hki : WSOY, 2001.
Aineiston varaamiseen ja lainojen uusimiseen internetin kautta tarvitset lainaajatunnuksesi ja salanumeron. Salanumeron saat käydessäsi kirjastossa.
Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta löytyvät monipuoliset sivut Veikko Huovisesta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/ .
Saksalainen kauppias ja arkeologi Heinrich Schliemann löysi Troijan 1870-90 kaivauksissaan, mutta Troijan oletetusta sijainnista on myöhemmin esitetty vastaväitteitä. Jukka Luodon artikkelissa: Uudelleen löydetty Priamoksen aarre (julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti; 1995:4, s.36-37)kerrotaan teorian uudemmista vaiheista. Artikkelissa mainitaan Michael Woodin omintakeinen Trojia-näkemys, ja Woodin erittäin perinpohjaiselta ja selkeältä vaikuttava kirja "In search of the Trojan War" löytyy vaivattomasti esim. Pääkirjastosta Helsingistä.
Uusin löytämäni kirja Troijan kaivauksista on vuodelta 1997, ja se on Deborah Boedekerin "The World of Troy". Kirjan saa vain kaukolainana.
Schliemannin kaivauksista voit lukea kirjasta "...
American Ethnologist on luettavissa esim. Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa http://www.helsinki.fi/hum/topelia_kir/ ja lainattavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm
Lehtiä löytää kätevästi Helkasta: http://finna.fi
Internetistä löytyy parhaiten tietoa tästä unihäiriöstä. Osoitteita ovat esim.
http://www.pulssi.fi/p9806f.htm http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Hermoston_sairaudet.shtml?Levottomat_ja…
http://www.uniliitto.fi/uni/rls.html
Lehtiartikkeleita aiheesta on myös kirjoitettu. Kirjastossa on käytössä Aleksi- ja Arto-tietokannat. Aleksista löytyy 9 viitettä aiheesta ja Artosta 3 viiettä. Kyseisiä lehtiä ja niiden saatavuutta voi tiedustella kirjastonhoitajalta.
Unettomuutta ja unihäiriöitä käsittelevissä kirjoissa on jonkin verran kerrottu myös levottomista jaloista, esim. Unettomuus ja sen hoito. 1991, Hauri, Peter: unettomuus. 1992 ja Heller, Barbara: Hyvä uni. 2002
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi löytyy teoksia päänsärystä. Valitse aihehaku ja kirjoita aiheeksi päänsärky tai migreeni. Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
Päänsärky / asiantuntijat: Markus Färkkilä, Ilari Paakkari ; toimittanut Saana Saarinen. Helsinki : Duodecim : Suomen apteekkariliitto, 2002
Päänsärky ja sen hoito / [Veikko Aalberg .. et al.] ; [päätoimittaja: Markku Partinen]. [Klaukkala] : Recallmed, 1992.
Tässä on Suomen migreeniyhdistyksen kotisivu:
http://www.migreeni.org/
Muita päänsärkylinkkejä:
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=14855
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,4484,1988
http://www.yths.fi/netcomm/viewarticle.asp?path=8,21,2476,2509&...
Olisiko kyse tästä Volvon julkaisemasta kirjasta?:
Ajoneuvotekniikan perusteet, Göteborg: Volvo truck parts corporation, 1991. Isbn 91-88126-14-5 (NID.) Kirjaa ei ole Vaasan kirjastoissa. Se voidaan halutessasi kaukolainata, löytyi Porvoosta. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Todennäköisesti kyseessä on äänite Otavan kirjallinen äänilevy 17, jolla Aino Kallas esittää runoja ja katkelmia teoksistaan. Äänite sisältää runot Joutsenlaulu, Pastorale, Vapaa, Yö Kassarissa, Luomisen henki sekä katkelman näytelmästä Mare ja hänen poikansa ja katkelman romaanista Sudenmorsian. Tieto tästä äänitteestä löytyi äänitetietokanta Fonosta (www.fono.fi). Tietokannan mukaan äänitteen julkaisija on Kustannusosakeyhtiö Otava ja julkaisuvuodeksi on merkitty 1961 (kylläkin kysymysmerkin kanssa). Pääkaupunkiseudulla Otavan kirjallinen äänilevy-sarjaa on Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa, mutta juuri kyseinen osa 17 valitettavasti puuttuu. Äänite on saatavissa Kansalliskirjastosta, Unioninkatu 36, kuunneltavaksi paikan päällä....
Janakkalan kunnankirjasto ei valitettavasti kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Saat korttiin salasanan kirjastosta, joten sinun pitäisi käydä siellä, jos haluat salasanan. Mukaan kannattaa varata kuvallinen henkilöllisyystodistus. Janakkalan pääkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/janakkalan_p…. Tervekosken kirjaston tiedot ovat osoitteessa http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/tervakosken_…. Kun olet saanut salasanan, omien lainojen uusiminen onnistuu osoitteessa http://janakkala.kirjas.to.
Hei!
Etelä-Karjalan kirjastot ovat jo vuosia hankkineet yhteistä kokoelmaa e-kirjoja verkon kautta lainattavaksi. Kokoelma on hyvin tietokirjapainotteinen, erityisen paljon on atk-kirjallisuutta.
E-kirjakokoelmaa pääsee katsomaan verkossa kirjaston Web Origo -järjestelmän etusivulta ; vasemmassa sarakkeessa lukee: Lainaa kirjoja Ellibsiltä. Lainaamiseen eli kirjan lataamiseen omalle tietokoneelle tarvitaan kirjastokorttiin liitetty salasana ja omalla tietokoneella Adobe Digital Editions -ilmaisohjelma. Laina-ajat ovat 1 tai 7 vrk ja ohjelma huolehtii palautuksesta.
Kirjasto on myös hankkinut e-kirjoista kiinnostuneille lainattavaksi kaksi akulla toimivaa lukulaitetta, joihin asiakas voi itse hankkia luettavaa e-aineistoa haluamastaan...
Kauhukertomuksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta en löytänyt. Jännityskirjallisuudesta esimerkkinä voisivat olla Liza Marklundin kirjat Uhatut ja Turvapaikka. Klassikko on elokuvanakin tunnettu Alberto Moravian Kaksi naista, joka kertoo äidin ja tyttären kokemasta väkivallasta Italiassa toisen maailmansodan aikaan. Uusimpia kotimaisia ovat Sofi Oksasen Puhdistus ja Katja Ketun Kätilö. Myös Susanna Alakosken Sikalat, Roddy Doylen Nainen, joka törmäili oviin ja Joyce Carol Oates: Kosto käsittelevät samaa teemaa.
Seuraavalla haulla saa esiin HelMet kirjastojen kaunokirjallisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Todennäköisesti on kyse saman kirjan uudesta painoksesta. Debra DeSalvon nimellä kirjoitettu kirja ilmestyi 2006, ja sitä on saatavissa mm. Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Devi on DeSalvon bändin nimi, ehkäpä hän on muuttanut nimensäkin:
http://www.maui.net/~zen_gtr/news.html
Devin nimellä ilmestynyttä kirjaa mainostetaan uutena, päivitettynä painoksena. Kuitenkaan tietoa ei löytynyt aiemmasta, hänen nimellään ilmestyneestä kirjasta.
http://www.devi-rock.com/thelanguageoftheblues/
Ainakaan toistaiseksi uutta painosta ei ole hankittu kirjastoihin.
