Huomasimme itsekin tämän puutteen, kun Harveyn uusin kirja, Haunting Violet, tuli kirjastoon. Drake Chroniclesin puuttuva osa on siis jo tilauksessa. Kirjat tilataan yleensä meille toimittajan tarjoamasta valikoimasta ja ikävä kyllä toimittaja ei aina johdonmukaisesti tarjoa kaikkia sarjan osia, ja puutteiden huomaaminen on välillä vaikeaa.
Näistä syistä johtuen Espoossa on tästä keväästä alkaen keskitetty fantasian valinta asiantuntijaryhmälle, koetamme olla tarkempina. Meillä on oma blogi osoitteessa www.fantasiaespoo.fi ja Facebook-sivu https://www.facebook.com/fantasiaespoo , tervetuloa seuraamaan!
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teos Kåla, Tom :
Kinesioteippaus(2011). Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski hakemalla vaikkapa kirjan nimellä.
Kysyin taidearvostelupäivää Hesarista, mutta en ole vielä saanut vastausta. Lähetän tiedon, kun (toivoakseni) saan sen.
Meillä Helsingin Pasilan kirjastossa on Hesarit mikrofilmattuina tältäkin ajalta. Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoissa HS Päivän lehti -tietokannan kautta Hesarista voi myös hakea, mutta vasta vuodesta 1990 alkaen. Halutessasi voit tulla käymään läpi Hesareiden mikrofilmejä Pasilan kirjastoon, mutta melko työläs tapa tämä tietenkin on.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Töölön kirjaston kokoelmiin kuuluvat kirjat, jotka ovat sulkemishetkellä 27.7. lainassa, jäävät kiertoon ja ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä ja lainattavissa. Sulkemispäivänä hyllyssä olevat kirjat pakataan laatikoihin ja ne lähtevät kaupungin varastoon. Varastoon ei henkilökunnalla ole mahdollisuutta mennä ja kirjalaatikoita on monta päällekkäin, eli kirjoja olisi hankala löytääkin. Varastoon ei lähetetä kaupunginkirjaston viimeistä kappaletta, vaan se on aina löydettävissä ainakin Pasilassa sijaitsevasta kaupunginkirjaston yhteisestä kirjavarastosta. Töölön kirjaston laatikoissa oleviin kirjoihin ei myöskään kohdistu varauksia. Töölön kokoelman kirjoihin saa juhannuksen jälkeen 23.6 alkaen pitkän laina-ajan, eräpäiväksi tulee 27....
Autamme asiakasta parhaan kykymme mukaan Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käytössä. Aina eivät kuitenkaan paikalla olevan henkilökunnan tiedot ja taidot tai aika riitä. Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käyttösäännöissä sanotaan näin: "Muista kuitenkin, että olet itse vastuussa nettiasioimisestasi." Käyttösäännöt kokonaisuudessaan löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakastietokone…
Kirjastojen työtehtävät vaativat hyvin monenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Asiakkaiden välillä hyvinkin vaativiin tietotekniikkaongelmiin ei valitettavasti aina löydy ratkojaa.
Kyllä, kyseiset kirjat annetaan vain lukusalikäyttöön. Skannaaminen on mahdollista kirjaston kopiokoneilla, kopion hinta on 50 snt. Mikäli sinulla on digikamera, voit myös sillä kuvata tarvittavat sivut.
Kirjastokortin hankkiminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä, koska kortti on luonteeltaan henkilökohtainen luottokortti. Kortin myöntämisen yhteydessä asiakas myös syöttää järjestelmään nelinumeroisen PIN-koodin, jota kirjasto ei tiedä eikä saa tietää. Näiden syiden takia kortin hankkimubeb suoraan netin kautta ei ole mahdollista.
Ennen mitään muuta kannattaa joka tapauksessa ottaa puhelimitse yhteyttä siihen kirjastoon, jonka palveluita todennäköisesti käyttäisi. Kirjastossa voidaan tarkistaa, onko kirjastokorttinne edelleen voimassa, vaikka se on kadonnut. Jos kortti on vain kadonnut, uuden saa kirjastosta helposti yhteystiedot tarkistamalla.
Jos omat tiedot eivät ole järjestelmässä enää tallessa, kortin saamista voi nopeuttaa...
Osoitteesta https://en.wiktionary.org/wiki/goltz löytyvän englanninkielisen Wikisanakirjan mukaan sana ”goltz” on Krimin goottia ja merkitsee ’kultaa’ (’gold’). Se olisi esigermaaninen laina merkitykseltään samankaltaisesta sanasta ”gulþą”. En tosin menisi varmasti sanomaan, onko nimi todella peräisin Krimin gootista, mutta ehkäpä se silti ainakin kuuluu tuohon samaan merkityskenttään, josta vastaava sana on lainattu aika moniin muihinkin kieliin.
Jos peliä ei lainata, näin voi mielestäni tehdä.
Jos tarkoitus on myös lainata näitä pelejä, asia on hiukan monimutkaisempi. Laki ei erikseen mainitse pelejä itsenäisenä teoslajina, joten niitä on tarkasteltava joko kirjallisina teoksina tai nykyaikana myös tietokoneohjelmina. Pohjimmiltaan tietokonepelit koostuvat kirjoitetuista koodiriveistä, mutta laki rajoittaa tietokoneella luettavissa olevan tietokoneohjelman lainaamista kirjastosta.
Suomessa ei ole varsinaista ennakkotapausta siitä, onko tietokoneella käytettävä peli "kirjallinen teos" vai lain suojaama tietokoneohjelma. Meillä on sen sijaan tekijänoikeusneuvoston lausuntoja, joiden mukaan tietokonepeli ei ole elokuvateos eikä saa suojaa sellaisena. Neuvosto on myös linjannut, että...
Kuitittomiin varauksiin ei ole siirrytty asiakkaiden kiusaksi vaan siksi, että tietosuojavaltuutetun mukaan asiakkaiden nimet eivät saa näkyä noin vain varausten väleissä. Yksi mahdollisuus on toki käyttää aliaksia, jotka asiakkaiden lempinimiä tai mitä tahansa heidän keksimiään sanoja, mutta olisi valtava tuo luoda yksitellen jokaiselle asiakkaalle tuollainen tunnus.
Lisäksi uudistuksessa on haluttu päästä eroon valtavasta määrästä paperia, joka kuluu vuosittain varausten väliin laitettaviin kuitteihin. Tosin pian asiakas voi myös saada lainausautomaatilta kuitin, jossa näkyvät hänen varauksensa, niiden viimeiset noutopäivät ja tekijän tai teoksen nimi, jonka mukaan kirja on järjestetty viimeisen noutopäivän kohdalle. Se varmasti...
Vain pari kirjaa onnistuimme löytämään:
- Kodiksamin kutomo - kappale kylän, kansakunnan ja universumin historiaa : Lapin Ryijy- ja Mattokutomo : sävyjä Satakunnan sydänmailta 1925-1971 / teksti: Vesa Pietilä ; kuvat: Miikka Lappalainen (2013)
- Räsymaton raidat : Alestalon Mattokutomo oy 90 vuotta / toimituskunta: Esa Alestalo, Eila Anttila (teksti), Tiina Savio (taitto) (2007)
Ensimmäinen kirja on mm. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Toista voit kysellä kaukolainaan lähikirjastostasi.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kodiksamin+kutomo&type=Al…
Mietimme muutamia teoksia, jotka voisivat sopia lukutuokioonne:
- Lipponen, Erkkuli: Renttahelekku : tarinoita Oulusta
- Lipponen, Eino "Erkkuli": Kollo-Tolonen : avojalakasen raateja Oulussa
- Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa : Kuolleista herännyt
- Pentti Haanpää: Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja
Hieman uudempia:
- Oranen Raija: Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia
(espanjalaiselta kirpputorilta löytynyt sekarotuinen koiranpentu Sulo Raitis mullistaa omistajansa arjen
- Pentti Lassila: Ihmisten asiat. Romaani, josta voisi poimia katkelmia. Esimerkiksi "Nuorena ajattelee, että aika on ainetta, josta voi tehdä mitä haluaa, elettävän päivän ja tulevatkin päivänsä. Olkoon se vaikka erivärisiä lankoja..."...
Järin runsaasti ei Emersonin runoja näy suomennetun - niitä löytyi kaksi: Orava ja vuori sekä Päivät.
Orava ja vuori, jonka on kääntänyt Kirsi Kunnas, on päätynyt ainakin kolmeen kirjaan: Aarteiden kirja. 7, Metsä meri ja taivas (WSOY, 1959), Runon matkassa : runoutta oppikoulun alaluokille (Kirjayhtymä, 1963) ja Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta (WSOY, 2010). J. K. Ihalaisen tulkitsema Päivät on julkaistu kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjon numerossa 4/2009. Näitä löytyy hieman vaihtelevasti kirjastoista eri puolilta Suomea.
Kehitysvammaisuutta voidaan määritellä monilla eri tavoilla mm. sen mukaan, onko lähtökohtana esim. lääketiede tai toimintakyky. Kehitysvammaisuuden verkkopalvelu Vernerin sivuilta löytyy määritelmiä:
https://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuuden-maaritelmia
Vernerin sivuilla on myös vastattu kysymykseen määrittelyn muutoksista. Kehitysvammaliiton koulutuspäällikkö Marjaana Suosalmen mukaan kehitysvammaisuus on "länsimaissa viime vuosikymmeninä määritelty toiminnallisten kriteerien mukaan. Aikaisemmin määrittely oli pääasiassa lääketieteellistä ja perustui diagnoosiin." Koko vastaus löytyy Vernerin sivuilta:
https://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuuden-maaritelma
Wikipedian ruotsinkielisessä versiossa slangi-sivulta on linkki sivulle http://www.slangopedia.se/
Suomenruotsalaisesta slangista löytyy artikkeli vapaasti luettavasta kirjasta Gruppspråk, samspråk, två språk, toimittanut Marika Tandefelt (2015).
Kunhan kirjastot taas aukeavat, kirjaston kokoelmasta löytyy kirja Sjödin: O som i ordbok : 2563 ovanliga, oborstade, omistliga ord (2017), josta voi myös olla hyötyä.
Hyvä terveys lehti vastaa samantapaiseen kysymykseen näin:"Jälkiehkäisypillerien syöminen toistuvasti ei ole mitenkään vaarallista. Kuukautisvuotojen ajoitus saattaa ohimenevästi hieman muuttua. Osa naisista kokee jälkiehkäisytabletin syötyään lievää pahoinvointia, vatsakipuja, päänsärkyä tai huimausta. Jälkiehkäisyä ei kannata näiden sivuoireiden pelon vuoksi jättää syömättä, koska jos tulee suunnittelemattomasti raskaaksi, kaikenlaista pulmaa syntyy varmaankin riittämiin." https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/kuinka_usein_jalkiehkaisy
Jälkiehkäisy lääkkeiden tuoteselosteissa on kuitenkin lisäy:"Jos olet käyttänyt tätä lääkettä etkä käytä säännöllistä ehkäisyä, on erittäin suositeltavaa että käyt lääkärin...
Lahden kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Pakana lehteä. Turun ja Salon kaupunginkirjastoissa on vuoden 1989 numero. Jos haluatte kaukolainata tämän lehden, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten osaston tietopalveluun.
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmassa on Pakana lehden numeroita. Helsingin yliopiston kirjasto ei lähetä näitä lehtiä kaukolainaksi, joten Teidän pitäisi mennä yliopiston kirjastoon niitä lukemaan. Helsingin yliopiston kirjastosta ilmoitettiin, että ennenkuin menette yliopiston kirjastoon, olisi hyvä soittaa etukäteen lainaustoimistoon (puh. 09-19123196) ja varata lehdet lukusalikäyttöön.
J.K. Ihalainen on julkaissut kirjan Paimentolaisten ja alkuperäiskansojen asumukset....
Bysantin historiasta löytyy kirjallisuutta paljonkin, myös kuvia joistakin sen hallitsijoista. Voit katsoa esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistorekisteristä, http://www.libplussa.fi/ , kirjoittamalla asiasanaksi Bysantti tai voit etsiä kirjaston päätteellä aihehakua käyttämällä. Suurista historiasarjoista kuten esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta löytyy myös paljon Bysantista. Internetissä on myös runsaasti aiheesta, voit etsiä esim. Googlesta, http://www.google.com/ vaikkapa sanoilla Byzantine emperors pictures.
Hyviä kirjavinkkejä löydät tämän palvelun arkistosta hakusanalla ristiretket: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Perusteoksia ovat ainakin seuraavat:
Pernoud, Régine: Ristiretket (1965);
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 8 : Ristiretket (1981);
Alla muutamia Internet-sivuja.
Kirkkonummen Sepän koulun uskonnonopetuksen materiaalia: http://koulut.kirkkonummi.fi/~seppa/uskonto/uskonto3.htm .
Suomen uskonnonopettajain liiton RaamattuNET:
http://www.suol.fi/raamattunet/krissota.html .
Vapaa tietosanakirja Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretki
(HUOM! tietojen oikeellisuutta ei taata, ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus .)
Catholic Encyclopedia hakusana Crusades:
http://www.newadvent....
Pienille lapsille turvallisimpia ovat selkä ajosuuntaan asennettavat turvaistuimet tai -kaukalot. Valtaosa onnettomuuksista on etupäätörmäyksiä, jotka ovat myös voimakkaimpia. Lapsen kaularakenne ei ole riittävän vahva kestämään kolarivoimia, sillä aikuisiin verrattuna heidän päänsä on painavampi suhteessa kehoon. Selkä ajosuuntaan olevassa turvaistuimessa lapsen kaula saa tarvitsemansa tuen.
Lasta suositellaan kuljetettavaksi selkä ajosuuntaan niin kauan kuin hän sopii istuimeen, mutta ainakin kolmeen ikävuoteen saakka. Turvalaitteen kiinnitysohjeista selviää, onko laite hyväksytty kiinnitettäväksi selkä ajosuuntaan.
Lisätietoja lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa saa osoitteesta: www.liikenneturva.fi
