Vaikuttaa siltä, että thaimaalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-haun tai kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt yhtään teosta.
Kahdessa teoksessa on thaimaalaisen kirjailijan suomennettu novelli. Heistä Rattawut Lapcharoensap on syntynyt Yhdysvalloissa, kasvanut Bangkokissa ja opiskellut Yhdysvalloissa. Somtow Papinian Sucharitkul eli S. P. Somtow taas on syntyjään thaimaalainen, mutta opiskellut Englannissa. Varmuutta siitä, että novellit olisi kirjoitettu thain kielellä eikä englanniksi, ei löytynyt.
Rattawut Lapcharoensapin novelli Kapteeni on julkaistu kirjallisuuslehti Grantassa nro 7, Koti.
S. P. Somtowin novelli Aquila on kokoelmassa Science...
Etsitty kirja taitaa olla Barbara Sleighin Carbonelin kuningaskunta (Karisto, 1961), jatko-osa Sleighin kirjaan Carbonel, kuninkaallinen kissa (Karisto, 1957).
"Tässä uudessa sadussa Rosemary ja John joutuvat jälleen huimiin seikkailuihin kun Carbonel joutuu lähtemään kuninkaallisten kissojen yhteiskokoukseen ja jättää pentunsa lasten kaitsettaviksi. Ilman hyvää onneaan, 'prismajauhetta', 'punaista mikstuuraa', näkymättömäksi tekevää nestettä ja mrs Cantripin lentävää keinutuolia, joka joutuu vahingossa lasten haltuun, tästä kuninkaallisten kissanpoikien paimentamisesta tuskin olisi selvittykään, sillä pahat voimat tekevät parhaansa pentujen hävittämiseksi ja koko Carbonelin valtakunnan valtaamiseksi."
Zinio-palvelun englanninkieliset aikakauslehdet ja PressReader-palvelun ulkomaiset sanomalehdet ovat luettavissa kirjaston ulkopuolella digitaalisina.
Kotimaisia aikakauslehtiä ei tällä hetkellä ole luettavina kirjastojen palveluissa digitaalisina lainkaan. Kotimaisia sanomalehtiä voi lukea kirjaston tiloissa digitaalisina ePress-palvelussa, mutta palvelu ei valitettavasti ole käytettävissä etänä.
Kirjaston e-lehtipalveluista voit lukea lisää alla olevasta linkistä. Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa e-aineistojen käyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Elehtipalveluista_viihdetta…
Suomeksi julkaistuissa Lassi ja Leevi -albumeissa kyseisen film noir -henkisen etsivän nimeä ei ole käännetty, vaan hän esiintyy nimellä Tracer Bullet. Kävin myös läpi Helsingin Sanomissa vuoden 2017 tokokuun ja lokakuun välillä julkaistut Lassi ja Leevi -stripit, mutta etsivähahmo ei esiintynyt niissä. Voit itsekin selata lehdessä julkaistuja strippejä, ne eivät ole maksumuurin takana.
Lähteet:
https://www.hs.fi/lassijaleevi/car-2000005444018.html
Bill Waterson: Lassi ja Leevi juhlakirja 4: 10-vuotisjuhlakirja (Semic, 1996)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1580045?lang=fin
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelun kautta löytyi joitakin kuvia haminalaisista silloista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mkään niistä ei ole etsimäsi. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hamina+sillat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22
Haminan kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla apua sinulle. Otatko yhteyttä: kirjasto@hamina.fi
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Kyllähän tuo Jäähvyäisten ensimmäinen säkeistö enemmän itsemurhan kuin onnettomuuden suuntaan tekstin tulkintaa ohjaa: "mikä harhaan käänsi pään / mikä voima veti / valokiilaan lähestyvään". Isän itsemurhasta kertovana kappale mainitaan myös Mikko Meriläisen Rajaportti-albumin arvostelussa (Soundi 3/2002).
https://www.soundi.fi/levyarviot/timo-rautiainen-trio-niskalaukaus-rajaportti/
Kätilöopisto on tällä hetkellä suljettu homeongelmien takia. HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) sairaaloiden sivuilta löysin Opas potilaalle sivun (https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle), jonka kautta pääsin Hoidon jälkeen –sivulle (https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/hoidon-jalkeen). Täältä pääsee täyttämään Potilastietopyyntölomakkeen, jossa yhtenä sairaalavaihtoehtona on juuri Kätilöopisto. Kätilöopiston osalta tietoja saa vasta vuodesta 2000 lähtien. Tätä ennen Kätilöopisto kuului Helsingille ja siltä ajalta Kätilöopistoa koskevia potilastietojaan voi kysellä postitse Terveydenhuollon Keskusarkistosta (PL 6094, 00099 Helsingin kaupunki) tai sähköpostitse terveydenhuollon.keskusarkisto(at)hel...
Kun perustat lehden, perustat uuden yrityksen. Ryhdyt harjoittamaan kustannustoimintaa.
Yrityksen perustamiseen saa hyviä ohjeita esim. https://yrityksen-perustaminen.net/
Voit tutustua myös kevytyrittäjyyteen. https://yrityksen-perustaminen.net/kevytyrittajyys/
Kustannuslan yritystä perustaessa kannattaa tutkia myös muiden kokemuksia esim. Kirjailijaliitto.fi ja Kiiltomato.net tai https://www.uusiinari.com/
Journalistiliiton sivustolta kannatta lukea myös Journalistin ohjeet eli eettinen ohjeisto kirjoittajalle.
Etymologinen verkkosanakirja Etymonline https://www.etymonline.com/search?q=Austria kertoo asiasta seuraavaa:
central European nation, from Medieval Latin Marchia austriaca "eastern borderland." German Österreich is "eastern kingdom," from Old High German ostar "eastern" (from Proto-Germanic *aust- "east," literally "toward the sunrise," from PIE root *aus- (1) "to shine," especially of the dawn) + reich "kingdom, realm, state" (from Proto-Germanic *rikja"rule," from PIE root *reg- "move in a straight line," with derivatives meaning "to direct in a straight line," thus "to lead, rule"). So called for being on the eastern edge of Charlemagne's empire....
Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit -teoksesta löytyy käännös runosta, mutta en löytänyt merkintää, kuka on kääntäjä, ehkä jompi kumpi tai herrat yhdessä. Tämä käännös löytyy verkosta Wikipedian Hadrianus-artikkelista ainakin tällä hetkellä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Hadrianus.
Löydän toisenkin käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti...
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä satua. Toivotaan, että joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon sadusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tilastokeskus julkaisee kuolemansyyt-tilastoja, mutta niistä ei saa selville yksittäisten henkilöiden kuolemansyytä. https://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html
Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) kertoo verkkosivuillaan, että
"Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain mukaan tietoa kuolemansyystä saa antaa vain tietyille tiedon saantiin oikeutetuille viranomaisille (esim. tuomioistuimelle tai Valviralle) ja sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu sekä vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä tietyissä tapauksissa vakuutus- ja eläkelaitoksille....
Hienoa, että lapsesi innostui lukemaan! Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa ikäsuositusten rajat ovat usein joustavia, toisin kuin elokuvien, joten tarkkoja ikiä en pysty antamaan. Perillinen-sarjan ensimmäisen osan Eragonin äänikirjaversiossa on ikäsuositus 10+ (Suomalainen kirjakauppa). Myös kirjastoissa sarja on sijoitettu nuorten osastolle eli noin 10-vuotiaista ylöspäin.
Lähteet:
Suomalainen kirjakauppa. https://www.suomalainen.com/. (Katsottu 24.4.2023)
Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
Kyseessä on väärä tieto, joka on perustellusti kumottu esimerkiksi Reuters Fact Check -sivustolla:
Post states wrong ages at which several inventors died | Reuters
Oopiumi on nautintoaine, joka on tunnettu jo usean tuhannen vuoden ajan eikä sille ole kyetty osoittamaan "keksijää" – saatikka, että tämä olisi kuollut 116-vuotiaana tai maanjäristyksessä.
Oopiumi todennäköisesti keksittiin keski-Euroopassa, mistä se kulkeutui Välimeren alueelle noin 1600 vuotta ennen ajanlaskua. Sieltä se jatkoi leviämistään arabimaihin ja 700-luvulla arabikauppiaiden mukana Iraniin, Intiaan ja Kiinaan, joista sittemmin tuli tärkeitä keskuksia sekä oopiumin tuotannossa että kulutuksessa. (Lähde: David T. Courtwright, Forces of habit : drugs and...
Asiasta löytyi hieman ristiriitaisia tietoja. Ilmeisesti kuollut ampiainen voi pistää, tai ainakin kuolleen ampiaisen piikki voi lävistää ihmisen ihon esimerkiksi päälle astuttaessa. Tällöin ihmiseen voi joutua myrkkyä ja siitä voi saada allergisen reaktion. YouTubesta löytyy video, joka havainnollistaa, mitä ampiaisen piikille voi tapahtua hyönteisen kuoleman jälkeen: https://www.youtube.com/watch?v=ATEDmguoWaw
Eeva Aarrevaaran kirjoittamassa Perinnerakentajan oppaassa (1995) käsitellään lisärakentamista ja maalaistaloja. Minulla ei ole nyt tilaisuutta tarkistaa, onko siinä mukana kuvallisia malliratkaisuja. Sen sijaan Humberto Cifuentesin teoksessa Puutalon laajentaminen (1979) on 15 kuvitettua malliratkaisua 1 1/2 -kerroksisen ja ns. ruotsalaisen talon laajentamiseksi. Helena Kantolan kirjoittamassa teoksessa Perusparannuksen mallisuunnitelmia (1981) esitetään malliratkaisuja kolmeen viime sotia seuranneen jälleenrakennuskauden tyyppitaloon. yleisperiaatteet ovat sovellettavissa koko pientalokantaamme.
Kysymyksestänne ei käy ilmi, minkälaiseen taloon hirsisiipeä rakennetaan. Teoksessa Peruskorjauksen puurunkotyöt (1987) on myös jonkinlaisia...
