Ypäjän Hevosopistosta ja sen edeltäjistä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Hevosopisto 10 vuotta (2003),
Siittolanmäki 60 vuotta: hevosalan tutkimus ja koulutus Ypäjällä 1937-1997 (1997),
Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987 (1987).
Lisäksi on vielä Ypäjän ratsastajay r.y. - vireä 50 vuotias (1997). Näitä kirjoja ei ole lainattavana pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ne löytyvät, mutta niitä voi lukea vain kirjaston lukusalissa. Yhteystiedot: http://www.lib.helsinki.fi/
Viikin tiedekirjastosta löytyy kirjasta Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987, lainattava kappale. Yhteystiedot:
http://www....
Kyseinen teos on Helsingin kirjastojen valintalistalla ensi viikolla eli 3.4. - 9.4.06. Tarkkaa päivämäärää, koska se saapuu lainattavaksi kirjastoihin on vaikea sanoa, mutta kannattaa seurata tilannetta Helmetistä.
Eila Tiittanen on kirjoittanut myös kirjan Leea. Ristin voitto 1961. Kirja löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1194680210&ulang=fin
Eila Paynen nimellä löysin taas kirjan Ylätasangon toverukset. Ristin voitto 1968. Tuota kirjaa ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa. Se löytyy kuitenkin Pellon kunnankirjastosta, Porin kaupunginkirjastosta, Kajaanin kaupunginkirjastosta ja Varastokirjastosta. Kirjasta voi jättää kaukopalvelupyynnön, josta saa lisätietoja osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy Opinnäytetyö -niminen DVD (2008), jonka yhtenä asiasanana on tiedonhaku. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on muutama 90-luvulla tehty kirjastoaiheinen videokasetti, jotka esittelevät yleisesti kirjastoa, kirjastotyötä tai lasten kirjastonkäytön opetusta, ei niinkään tiedonhakua; Internetin käyttöä käsittelee Netti auttaa arjessa -videokasetti (2002).
Kollegan avulla sain tietää, että Viljo Kajavalla on tuon niminen runo (löytyy ainakin kokoelmasta Tuuli, valo, meri), olisikohan tuo se kysytty runo? Tabermannin hyllyssä olevista teoksista ei tuon nimistä runoa löyutynyt.
Etsimäsi runo löytyy Kaplinskin runokokoelmasta "Rukous, mantra, runo" sivulta 9 (julk. Nihil Interit v. 1996). Runolla ei ole nimeä, se alkaa sanoilla "Pyykkiä ei saa koskaan pestyksi."
Eipä ollenkaan hassumpi kysymys, päinvastoin!
Vaikka ihan tutkimustietoa asiasta ei ehkä löydykään, niin kirjastoissa ollaan kyllä hyvinkin tietoisia tästä ongelmasta. On ihan tunnettua, että niin alimmilla kuin ylimmilläkin hyllyillä oleva aineisto näyttää lähtevän lainaan huonommin kuin keskihyllyille sijoitettu.
Riippuu sitten aika pitkälle kirjaston kalusteista, miten näitä epäedullisemmissa paikoissa olevia aineistoja nostetaan esiin. Jos kaikki hyllyt ovat perinteistä vaakasuoraa mallia, ei paljon muita mahdollisuuksia ole kuin nostaa alahyllyn kirjoja kannet eteenpäin käännettyinä ylempien hyllyjen vapaille paikoille näkyville tai sitten kääntää niitä alahyllyllä lappelleen kannet ylöspäin. Näin toimitaan esimerkiksi täällä Pasilan...
Kyllä. Helmet-kirjastokortin saadakseen ei tarvitse asua Helmet-kirjastojen alueella, riittää että sinulla on osoite Suomessa. Helmet kirjastokortin saadaksesi sinun täytyy asioida jossakin Helmet-kirjastojen toimipisteessä paikan päällä ja ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Tervetuloa Helmet-kirjastojen asiakkaaksi!
Isoissa kirjastoissa kuten Entressessä henkilökunta on paikalla jo kahdeksasta lähtien, pienemmissä kirjastoissa aukioloajat vaihtelevat. Jos kirjasto avataan aikaisin, voi tosiaan käydä niin, että kirja, jossa on varauksia, otetaan pois hyllystä jo aamulla. Tällaisessa tilanteessa asiakas voi soittaa kyseiseen kirjastoon heti aamusta ja tehdä puhelinvarauksen. Silloin kirja nostetaan syrjään esim. palvelutiskille, josta asiakas voi myöhemmin käydä noutamassa sen.
Boswellin teos on julkaistu lyhennelmänä nimellä ”Tohtori Johnsonin elämä” (Tammi, 1970). Teoksen on suomentanut ja lyhentänyt Jouko Linturi. Kaipaamasi sitaatti löytyy suomennoksen sivulta 193, ja Linturi on sommitellut sen suomeksi seuraavasti:
”Laiva on vankilaakin pahempi paikka. Vankilassa on ilma raikkaampaa, seura parempaa; kaikkinaiset elämän mukavuudet monipuolisempia; ja laivassa on lisävikana sekin, että purjehtija on aina vaarassa. Miesten miellyttyä merielämään ei heistä ole enää maakravuiksi.”
Dalin/Dahlin on alkuperältään ruotsalainen sukunimi. Karjalassa 1700-luvulla vaikuttaneiden Dalin -nimisten henkilöiden alkuperän selvittäminen vaatisi sukuhistoriallista tutkimusta, johon tässä palvelussa ei ole mahdollisuuksia. Käytettävissä olevat suomalaiset sukunimikirjat eivät mainitse Dalin –nimeä ollenkaan. Kotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonnasta saattaisi saada valaistusta asiaan, samoin Suomen sukututkimusseurasta ja Suku Forum keskustelupalstalta.
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi/
Suku Forum http://suku.genealogia.fi/
http://sv.wikipedia.org/wiki/Dahlin
Vacillation-runo on julkaistu alunperin kokoelmassa The Winding Stair and Other Poems (1929). Runoa ei ilmeisestikään ole suomennettu. William Butler Yeatsilta on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja: Runoja (1966, suomentaja Aale Tynni) sekä yksittäisiä runoja antologioissa ja runouslehdissä. Vacillation-runo ei ole näiden joukossa.
Lähteitä:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://finna.fi
http://books.google.fi/books?id=kD2Ql_BV67QC&pg=PA254&dq=vacillation+ye…
Kainuun sanomien mikrofilmejä voi lukea Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Niistä voi ottaa oheisella tulostimella kopioita. Kopioiden laatu vaihtelee ja voi vanhemmissa lehdissä olla melko huono. Kopioiden hinta on 30 senttiä/kappale.
Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
Voimme hankkia lehtiartikkelista paperijäljenteen kaukopalvelumme kautta. Artikkelikopio tulee maksamaan hinnastomme mukaisesti muutaman euron.
Täyttäkää siis jäljennepyyntö kaukolainapyyntölomakkeelle sivulla http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat ja lähettäkää se.
Jos julkaisua ei löydy Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kokoelmista, aineisto voidaan tilata asiakkaalle muualta kaukolainana. Kaukolainatilauksen voi jättää henkilökohtaisesti kirjastoon tai tehdä sen tilauslomakkeella. Linkki kaukolainatilauslomakkeeseen on alla. Kaukolainan edellytys on, että sinulla on voimassaoleva kirjastokortti ja lainausoikeus. Lisätietoa ja kaukopalveluhinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
Aineiston saatavuutta muualla Suomessa voi tutkia esimerkiksi Frank-monihaun tai Melinda-yhteistietokannan avulla. Voit pyytää apua myös omasta lähikirjastostasi ja viime kädessä kirjaston henkilökunta selvittää ja varmistaa aineiston saatavuuden.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://palvelut2.tampere.fi/...
Vanhat Kauppalehdet ovat mikrofilmimuodossa luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvan on mahdollista saada mikrofilmejä kaukolainaan oman lähikirjastonsa kautta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695618__Skauppalehti__P0%…
Uusi kirjastokortti maksaa 4 euroa.
Kuvaton kelakortti ei riitä henkilöllisyyden todistamiseksi. Kuvattoman kelakortin lisäksi sinun täytyy esittää jokin toinen kortti, jossa on kuvasi ja henkilötietosi. Tämän kortin ei tarvitse olla virallinen henkilökortti. Esimerkiksi opiskelijakortti käy.
Vaihtoehtoisesti huoltajasi voi todistaa henkilöllisyytesi uuden kirjastokortin hankinnan yhteydessä.
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
