Kultakuoriainen on helppo tunnistaa isosta koostaan (14-21 mm) ja metallinvihreästä väristään. Hyvin samannäköinen laji on kuparikuoriainen. Lajit voi tunnistaa pään etureunan muodosta. Kultakuoriaisella pään etureuna on selvästi aaltoileva. Kultakuoriainen pitää lentäessään kovaa ääntä, eikä se avaa peitinsiipiään.
Aikuiset kuoriaiset vierailevat kukilla syömässä siitepölyä ja heteitä, toisinaan myös kukkien terälehtiä. Toukat syövät maatuvaa kasvijätettä ja niitä löytää usein puutarhakompostista. Toukkien kehitys kestää muutaman vuoden. Selitystä tuohon kuoren etureunan aaltoilevaan muotoon en kyllä valitettavasti löytänyt mistään kirjaston kovakuoriaskirjasta. Yle Areenasta muuten löytyy dokumentti: Pronssilisko ja kultakuoriainen...
Suurimmassa osassa Joensuun kirjastoja voi tulostaa. Voit tarkistaa tilanteen kirjaston verkkosivuilta valitsemalla halutun toimipisteen: https://vaara.finna.fi/OrganisationInfo#85741
Toimipisteen palvelut-kohdassa on tieto tulostusmahdollisuudesta.
Kirjallisuutta tietokoneviruksista löytyy aika paljonkin. Ongelmana on ihan tuoreen tiedon vähäisyys. Suosittelisin mieluiten internetin käyttöä, jos kaipaat tuoretta materiaalia.
Tässä kuitenkin joitain poimintoja eri kirjastojen tietokannoista:
- Kerttula, Esa : Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri (98)
- Helenius, Marko: Tietokonevirukset ja virustentorjunta (94)
- Järvinen, Petteri : Tietokonevirukset (90)
- Nikander, Pekka : Internet-tietoturva (96)
- Paavilainen, Juhani : Tietoturva (98)
- Kleemola, Maija : Tietosuojavaatimukset verkottuvassa tietojärjestelmässä (98)
Voit itsekin hakea oman kirjastosi (ja netin välityksellä...
Hei!
Nils Kristian Packalénista ei tietoa paljon löytynyt. Sopivia matrikkeleitakaan ei löytynyt, joista olisi voinut etsiä hänestä tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on pieni kirjanen nimeltään Eräitä tietoja valtion omistamasta Lepaan kartanosta. Kirja on varastossa ja se on painettu vuonna 1909. Kirjassa on pieni maininta Nils Kristian Packalénista, mutta se ei kerro paljon mitään muuta kuin, että kenraalimajuri Packalén kuoli 17.3. 1902 Neapelin (Napoli?) kaupungissa Italian kuningaskunnassa. Hänelle ei jäänyt rintaperillisiä. Kirjasessa on C.F. Packalénin testamentti kokonaisuudessaan ruotsin kielellä.
Norman, Philip: Rolling Stones; suom. Juhani Niemi, ISBN 951-1-08529-8, Otava 1985 on varmaan tiedustelemasi teos. Sen saatavuuden yleisissä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteesta http://www.helmet.fi Soita kirjastoon ja nouda teos itse tai tee varaus em. nettiosoitteeseen, jos sinulla on 4-numeroinen pinkoodi. Jos sitä ei vielä ole, sen saat käymällä kirjastossa ja näyttämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy ainakin seuraavat teokset, joista voisi olla apua velhojuhlien järjestäjälle.
Velhokoulu : loitsuja, temppuja, taruja ja uskomuksia sekä 50 taikuutta tihkuvaa askarteluohjetta, joilla syntyvät kaikki velhoiluun tarvittavat välineet, Hämeenlinna : Karisto, 2002
Perry, Sara: Birthday treats : recipes and crafts for the whole family, San Francisco : Chronicle Books, 2001
Boase, Petra: How to throw the best kid's party ever, London : Lorenz, 1999
Askartelulehti. 2002, 1 : Talvi, Vantaa : Sinooperi-julkaisut, [2002]
Aineiston saatavuutta voit tarkastella osoitteessa:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Ypäjän Hevosopistosta ja sen edeltäjistä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Hevosopisto 10 vuotta (2003),
Siittolanmäki 60 vuotta: hevosalan tutkimus ja koulutus Ypäjällä 1937-1997 (1997),
Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987 (1987).
Lisäksi on vielä Ypäjän ratsastajay r.y. - vireä 50 vuotias (1997). Näitä kirjoja ei ole lainattavana pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ne löytyvät, mutta niitä voi lukea vain kirjaston lukusalissa. Yhteystiedot: http://www.lib.helsinki.fi/
Viikin tiedekirjastosta löytyy kirjasta Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987, lainattava kappale. Yhteystiedot:
http://www....
Goethen Tarua ja totta elämästäni ilmetyi Hollon kääntämänä vuonna 1924. Alkuperäinen teos on Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit joka ilmestyi vuosina 1811–33.
Katso lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dichtung_und_Wahrheit
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy Opinnäytetyö -niminen DVD (2008), jonka yhtenä asiasanana on tiedonhaku. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on muutama 90-luvulla tehty kirjastoaiheinen videokasetti, jotka esittelevät yleisesti kirjastoa, kirjastotyötä tai lasten kirjastonkäytön opetusta, ei niinkään tiedonhakua; Internetin käyttöä käsittelee Netti auttaa arjessa -videokasetti (2002).
Kollegan avulla sain tietää, että Viljo Kajavalla on tuon niminen runo (löytyy ainakin kokoelmasta Tuuli, valo, meri), olisikohan tuo se kysytty runo? Tabermannin hyllyssä olevista teoksista ei tuon nimistä runoa löyutynyt.
Kontulan kirjastoa ei voi nyt valita varauksen noutokirjastoksi, koska kirjasto suljetaan remontin vuoksi 1.3.2012. Remontin arvioidaan kestävän elokuulle.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kontula/
Etsimäsi runo löytyy Kaplinskin runokokoelmasta "Rukous, mantra, runo" sivulta 9 (julk. Nihil Interit v. 1996). Runolla ei ole nimeä, se alkaa sanoilla "Pyykkiä ei saa koskaan pestyksi."
Eipä ollenkaan hassumpi kysymys, päinvastoin!
Vaikka ihan tutkimustietoa asiasta ei ehkä löydykään, niin kirjastoissa ollaan kyllä hyvinkin tietoisia tästä ongelmasta. On ihan tunnettua, että niin alimmilla kuin ylimmilläkin hyllyillä oleva aineisto näyttää lähtevän lainaan huonommin kuin keskihyllyille sijoitettu.
Riippuu sitten aika pitkälle kirjaston kalusteista, miten näitä epäedullisemmissa paikoissa olevia aineistoja nostetaan esiin. Jos kaikki hyllyt ovat perinteistä vaakasuoraa mallia, ei paljon muita mahdollisuuksia ole kuin nostaa alahyllyn kirjoja kannet eteenpäin käännettyinä ylempien hyllyjen vapaille paikoille näkyville tai sitten kääntää niitä alahyllyllä lappelleen kannet ylöspäin. Näin toimitaan esimerkiksi täällä Pasilan...
Kyllä. Helmet-kirjastokortin saadakseen ei tarvitse asua Helmet-kirjastojen alueella, riittää että sinulla on osoite Suomessa. Helmet kirjastokortin saadaksesi sinun täytyy asioida jossakin Helmet-kirjastojen toimipisteessä paikan päällä ja ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Tervetuloa Helmet-kirjastojen asiakkaaksi!
Isoissa kirjastoissa kuten Entressessä henkilökunta on paikalla jo kahdeksasta lähtien, pienemmissä kirjastoissa aukioloajat vaihtelevat. Jos kirjasto avataan aikaisin, voi tosiaan käydä niin, että kirja, jossa on varauksia, otetaan pois hyllystä jo aamulla. Tällaisessa tilanteessa asiakas voi soittaa kyseiseen kirjastoon heti aamusta ja tehdä puhelinvarauksen. Silloin kirja nostetaan syrjään esim. palvelutiskille, josta asiakas voi myöhemmin käydä noutamassa sen.
Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
Voisikohan etsimänne kirja olla Antti Tuurin "Lakeuden kutsu" vuodelta 1997?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voitte lukea kirjan kuvauksen.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51347#.VPcMFfM8J1M
