Kirjakierrätyspisteitä on varsin monen kunnan kirjastoissa eri puolilla Suomea. Alla linkki kirjastot.fi-sivustolla julkaistuun tämänhetkiseen tilanteeseen:
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Tarkka vuosi ensimmäisten kierrätyskärryjen tai -hyllyjen tuloon kirjastoihin ei selvinnyt, mutta jokin 2000-luvun ensimmäisistä vuosista se lienee. Kouvolan pääkirjasto saattoi olla ensimmäinen. Siellä kierrätyspiste oli aluksi kirjaston kahviossa, mutta siirtyi myöhemmin lehtisaliin. Aloittamisvuosi oli todennäköisesti 2002 tai 2003.
Vuonna 2017 päivätyssä MyHeritage-blogissa kerrotaan mahdollisuudesta tehdä korjauksia vääriin tai väärinkirjoitettuihin historiallisiin tietoihin. Siinä myös ohjeistetaan tekemään korjaukset. Alla linkki blogiin:
https://blog.myheritage.fi/2017/12/uusi-ominaisuus-tee-itse-korjauksia-historiallisiin-tietoihin/
Ilmeisesti tarkoitat siis Keski-Suomen maakunnan kaikkien yleisten kirjastojen kirjastokimppaa Keski-kirjastoja.
Keski-kirjastojen sivuilla kerrotaan, että voit palauttaa lainasi mihin tahansa Keski-kirjastoon.
https://keski.finna.fi/Content/info#loans-renewals
Muistovärssyt ovat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle ei tekijää löytynyt. Se löytyy kuitenkin useiden hautaustoimistojen muistovärssylistoilta ja sitä on käytetty ainakin jo 1920-luvulla. Siitä löytyy myös pidempi muoto: "Kaunis on kuunnella kutsua luojan. Nukkua pois kun jo uupunut on. Siirtyä sinne miss’ ijäinen on rauha. Missä on tuskakin tuntematon."
Pidempi värssy muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa 14.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533817?page=1&oc…
Sieppi on todennäköisesti tullut särjensukuista kalaa merkitsevästä seipi-sanasta, josta on Taivalkoskella käytetty muotoa sieppi. Toinen selitys on, että sieppi olisi tullut ruotsinlapin sanoista tjiehpe (kaula) tai tjáppis (musta).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Ajan luonne ja mahdolliseen aikamatkustukseen liittyvät paradoksit ovat kiehtova kysymys. Ensinnäkin ei ole yhteisymmärrystä siitä, meneekö aika lainkaan eteenpäin tai taaksepäin. Teorioita ja selityksiä siitä, millaista aika on ja miksi makrotasolla koemme sen kulkevan vain eteenpäin on lukuisia. Niiden tutustumisen voi aloittaa Wikipediasta.
Mahdolliseen aikamatkustukseen liittyviä aikaparadokseja pohditaan esimerkiksi tässä artikkelissa. Siinä katsotaan aikamatkustuksen olevan teoreettisesti mahdollista. Eri asia kuitenkin on, voisiko matkaaja muuttaa tapahtunutta mitenkään.
Yksi tulkinta nojaa multiuniversumiteoriaan. Siinä muutoksen tekeminen aiheuttaa maailman eriytymisen. Aikamatkaaja saisi pelkällä saapumisellaan...
Venäjän kielellä on ollut voimakas vaikutus Puolassa 1700-luvun lopulta saakka. Toisen maailmansodan jälkeen venäjää opetettiin Puolan kouluissa pakollisena aineena 90-luvun alkuun asti. Sen takia 2010-luvulla valtaosa yli 40-vuotiaista puolalaisista osasi ainakin hieman venäjää, ja monille se oli ainoa vieras kieli, jota he osasivat. Sen sijaan nuoriso osasi paremmin englantia ja myös opiskeli sitä tai saksaa. 2010-luvun alussa valtaosa nuorisosta opiskeli englantia koulussa, venäjää vain prosentti. Tämä vaikutti siihen, mitä kieltä ulkomaalaisille puhuttiin.
Asenteisiin vaikuttivat myös historialliset ja taloudelliset syyt. Vuosisataiset kokemukset Venäjän ja Neuvostoliiton vallasta synnyttävät kielteistä...
Hain turkkilaisia kirjailijoita Helmet haulla. Hakusanana turkinkielinen kirjallisuus. Aineisto rajaus kirjat, kielirajaus suomi, alkuteoksen kieli rajaus turkki. Järjestä valinta uusin ensin. Linkki Helmet hakutulokseen
Kuuluisimpina ja käännetyimpinä listalta löytyvät Orhan Pamuk, Kemal, Yashar ja Hikmet, Nazim. Tulokseen mahtuvat myös Somer, Mehmet Murat; Capan, Cevat ; Telli, Ahmed ; Akin, Gülten ; Sennur, Sezer ; Berk, Ilhan; Emre, Yunus; Toptas, Hasan Ali ja Sabahattun, Ali Linkki Helmet hakutulokseen.
Osa kirjailijoista kirjoittaa muulla kielellä kuin turkiksi tai kirja on suomennettu muusta kielestä esim. ranskasta tai englannista....
Vuoden 1989 Helsingin Sanomia tutkimalla selviää, että esimerkiksi 10.2.1989 frangin kurssi oli seuraava:
Tilivaluutta: osto 0,6754 myynti 0,6814
Setelivaluutta: osto 0,6684 myynti 0,6984
Myöhemmin helmikuussa 25.2.1989:
Tilivaluutta: osto 0,6825 myynti 0,6885
Setelivaluutta: osto 0,6755 myynti 0,7055
Kirjastojen Kirjasampo.fi-sivustolta löytyy hyödyllisiä listauksia ja kirjavinkkejä kirjan aihealueen mukaan. Sivustolla voi tehdä tiedonhakua esimerkiksi romantiikka-hakusanan avulla.
Romanttisia kirjoja yläkoululaisille löytyy mm. tältä listalta:
Romantiikkaa yläkoululaisille (lukudiplomi) | Kirjasampo
Helmet-kirjastossa varaus voi olla matkalla noutopaikkaan enimmillään noin viikon. Teoksen kuljetusaikaan vaikuttaa se, tuleeko se saman vai toisen kaupungin kirjastosta. Toisen kaupungin kirjastosta saapuva teos matkaa kaupunkien lajittelukeskusten kautta, mikä pidentää kuljetusaikaa verraten siihen kuin jos teos saapuisi saman kaupungin toisesta kirjastoyksiköstä.
Alkuperäisen kappaleen on säveltänyt Lionel Newman. Linkki hakutulokseen, Linkki WikipediaanSuomenkielisen Punaista samppanjaa on säveltänyt ja sovittanut Rauno Lehtinen. Linkki Fono.fi musiikkitietokantaan.Linkki hakutulokseen Lapinkirjasto.fi
Google-haulla saa paljonkin sivuja esille, ne ovat tosin hyvin kaupallisia. Kotimaisista artikkelitietokannoista en löytänyt mitään, mutta kirjaston asiakasmikroilla on käytössä Ebsco-tietokanta, josta löytyy englanninkielisiä artikkeleita. Sieltä sain 34 viitettä Marithe & Francois Girbaudista, niistä 10 oli kokotekstiviitteitä. Lehtilähteitä olivat esim. Brandweek ja New York Amsterdam News. Kirjastossa voitte tulostaa kokotekstiviitteet tai tallentaa ne levykkeelle.
Hannu salamasta löytyy tietoa mm. teoksista Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Miten kirjani ovat syntyneet. 2 : Kirjailijoiden studia generalia 1979 / toimittanut Ritva Haavikko; Salama, Hannu: Ihmisen ääni; Tarkka, Pekka: Salama ja Tarkka, Pekka: Suomen kirjallisuuden historia.
Kasakoista, joita on ollut mm. Ukrainassa, Uralilla ja Donilla on kuvia Albert Seatonin teoksessa The cossacks (1972). Kirjan voi lainata Lapin maakuntakirjastosta.
Aleksiin ja ARTOon tallennetaan artikkeliviitetietoja eri lehdistä (toki päällekkäisyyksiäkin on). Aleksin ja ARTOn lehtiluetteloihin tutustumalla voit saada käsityksen kumpaa tietokantaa kannattaa käyttää. Täältä löytyy tietoa ARTOsta ja linkki lehtiluetteloon: http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm
Tässä on linkki BTJ Kirjastopalvelun sivuille, joilta löytyy tietoa Aleksista: http://www.btj.fi . Valitse sieltä Tuotteet -> sivun vasemmasta laidasta Luettelointipalvelu ja tietokannat -> Tietokannat -> Aleksi -> Aleksin lehtiluettelo.
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilta osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/tilastot löytyy tilasto eri uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääristä. Uusin tilasto kertoo tilanteen 31.12.2005.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivuilta löytyy tieto evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärästä: http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/E2584652A435801BC225711C0038CB73….
