Kysymääsi CD-levyä on vain Pietarsaaren kaupunginkirjastossa. Se voidaan kaukolainata sinulle.
Täytä kaukolainapyyntö netissä https://www.webropol.com/P.aspx?id=163042&cid=16032507
Helmet-haulla löytyy kaksi kappaletta kyseisestä kirjaa. Vuoden 1981 painoksen viimeinen kappale on poistettu Tikkurilan kirjastosta, eikä ole sen vuoksi lainattavissa.
Vuoden 1982 painoksesta on tallella yksi kappale, ja se sijaitsee Kallion dekkarikirjastossa. Kallion dekkarikirjaston kokoelma koostuu Suomen dekkariseura ry:n ja kustantamoiden lahjoittamasta salapoliisi- ja jännityskirjallisuudesta. Suomen dekkariseuran toivomuksesta suurin osa kokoelmasta on käsikirjastokäytössä, ja teoksia annetaan asiakkaille ainostaan kirjastossa luettavaksi. Jos haluat lukea kirjaa, niin se onnistuu siis Kallion kirjaston tiloissa. Kysy kirjaa Kallion kirjaston tietopalvelutiskiltä, henkilökunta hakee sen sinulle dekkarikirjastosta ja voit lukea...
Kyseistä teosta näyttäisi löytyvän useista yliopistokirjastoista. Teoksen saa Kajaanin kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi tekemällä siitä kaukopalvelupyynnön. Tämän voi tehdä joko käymällä pääkirjastossa tai kirjaston kotisivun kautta osoitteessa http://www.kajaani.fi/kirjasto, sieltä pikalinkkien alta kohta kaukopalvelu ja kaukolainapyynnön tekeminen. Kaukolainan hinta on 4 e/kirja.
Esimerkiksi seuraavissa muistelmissa kerrotaan syövästä selviämisestä:
Sirkka Garam: Rintamalla: syöpä, minä, me ( Gummerus, 2005), Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä ( Tammi, 2008), Niina Repo: Arpi ( WSOY, 2002), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä ( WSOY, 2002), Katelijne Heukelom: Rinta rinnan ( Like, 2006) ja Pekka Kymäläinen: Pussin kuljettaja (WSOY, 2002). 2012 ilmestyneessä Riikka Ala-Harjan kirjassa Maihinnousu kerrotaan lapsen sairastumisesta syöpään ja esim. Gunnar Mattssonin kirja Prinsessa ( WSOY, 1965) kertoo imukudossyöpään sairastuneesta naisesta.
Lukijamme keksivät varmaan lisääkin aiheesta kertovia kirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849945__Sgaram%20sirkka__…
Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) myöhästymismaksuja voi maksaa vain Kymenlaakson kirjastoihin. Verkossa maksaminen ei ole mahdollista. Kirjat pitää palauttaa johonkin Kyyti-kirjastoon. Jos se ei ole mahdollista niin kirjat voi lähettää postin kautta omalla kustannuksella ja omalla vastuulla.
Kyyti-kirjastojen yhteystiedot http://www.kyyti.fi/
Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä kirjastoautossa ja Entressen, Kirjasto Omenan, Laaksolahden, Nöykkiön, Sellon ja Soukan kirjastoissa. Tilanne voi tietysti muuttua, joten kannattaa varmistaa tilanne ennen kirjastoon lähtöä Helmet-sivustolta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28siddhartha%29%20a%3A…
Voit myös varata kirjan Helmet-kirjastoista ja saada sen lähetetyksi haluamaasi kirjastoon Helmet-alueella.
Tässä joitain linkkejä internetistä löytyviin lähteisiin, joissa esitellään suomalaista kirjallisuutta.
- Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisee englanninkielistä nettilehteä Books from Finland: www.booksfromfinland.fi
- Suomi oli nettilehti Words without borders teemamaana elokuussa 2014: wordswithoutborders.org/issue/august-2014-finland
- Ainakin seuraavilla sivuistoilla esitellään suomalaisia kirjailijoita markkinointimielessä: www.bonnierrights.fi ja www.ahlbackagency.com
Kyseeseen voisivat tulla Ristin voitto -kustantamon lapsille suunnattuun Raamatun kertomuksia sisältävään sarjaan kuuluneet kirjat. Näitä Lucy Diamondin kirjoittamia kuvitettuja kirjoja ilmestyi vuosina 1958-60 kaikkiaan kahdeksan:
Beetlehemin paimenpoika
Daniel ja jalopeurat
Jeesus Galilean meren rannalla
Joosef, Egyptin valtias
Kaksi Jeesuksen vertausta
Lapsi temppelissä
Mooses, ruhtinas ja lammaspaimen
Nasaretin ihmelapsi
Jag har inte heller hittat information om något glyptotek i Helsingfors. En förteckning över Helsingfors stads statyer hittar Du t.ex. i ett häfte utgivet av Helsingfors stads turistbyrå "Skulpturer och minnesmärken i Helsingfors" (1982, 14 s.) och på Helsingfors konstmuseums hemsida (www.hel.fi/artmuseum/svenska/sivu2.html).
Du kunde kanske vända dig till någondera av de ovannämnda: Helsingfors stads turistbyrå (www.hel.fi/tourism), Helsingfors konstmuseum eller till Helsingfors stadsmuseum (www.hel.fi/kaumuseo/svenska/) för mera information.
Wolf Durianin kirja Susi paimenkoirana on ainoa ko. kirjailijalta suomeksi käänetty teos.
Marja Lallon kääntämänä ja Hans Betcken kuvittamana Kansankulttuuri julkaisi teoksen suomeksi vuonna 1965. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuosisadan alun Amerikkaan.
Saksankielinen alkuteos nimeltään Robber on ilmestynyt Saksassa vuonna 1953.
Lehtimies, kääntäjä ja kirjailija Wolf Durian syntyi 19.10.1892 Stutgartissa ja kuoli 8.11.1969 Berlinissä.
Koulun käytyään hän matkusti Amerikkaan, mutta palasi myöhemmin Saksaan ja työskenteli eri lehdissä toimittajana.
Ensimmäisen nuortenkirjan " Kai aus der Kiste" hän kirjoitti 1927, jonka pohjalta on myös tehty elokuva.
Kirjailija on kirjoittanut myös muita lasten ja nuortenkirjoja...
E-kirjojen saatavuudesta oman kirjaston kautta kannattaa aina olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jota käyttää. Anneli Kivelän kirjaa Kasvukipuja Katajamäellä ei ainakaan vielä ole julkaistu e-kirjana, vaan ainoastaan paperisena ja äänikirjana (mp3-tiedostoja CD-levyllä). Kustantaja Kariston kotisivujen mukaan mitään Kivelän kirjoista ei ole saatavana e-kirjana, mutta useimmat kyllä äänikirjana.
Heikki Poroila
Smolnan instituutin tyttökoulun toiminta päättyi Venäjän vallankumoukseen. Nykyään rakennuksessa toimii ilmeisesti Pietarin kaupunginhallitus. Ei liene helppoa selvittää, onko oppilaitoksen arkistoa olemassa jossakin Pietarin tai Venäjän arkistoissa. Pietarissa toimii historiallinen instituutti (Saint-Petersburg Institute of History of the Russian Academy of Science), jonka yhteydessä on myös arkisto. Ehkä sieltä osattaisiin neuvoa eteenpäin asiassa. Arkiston sähköpostiosoite on: ins-archive@yandex.ru Instituutin englanninkieliset sivut osoitteessa: http://www.spbiiran.nw.ru/en/page/22
Kirjallisuutta ja artikkeleita Smolnan tyttökoulusta Suomen kirjastoissa:
Morand-Löfving, Elisabeth, Kejserlig uppfostran : ...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronatilannetta kuvaavissa tilastotiedoissa ei tosiaan ilmoiteta sitä, kuinka moni henkilö on yhteensä ollut tehohoidossa koronan takia, vaan on keskitytty seuraamaan tehohoidon kuormitustasoa. Suosittelen ottamaan yhteyttä THL:n tietopalveluun.
Kyseinen Eino Leinon runo on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898). Runo on järjestyksessä 81. runo ja kokonaisuudessaan se kuuluu näin:
Kun yksi rehkii ja yksi raataa
ja kaikki repii ja kaikki kaataa,
kun yksi kantaa ja kaikki sortaa,
kun yksi muuraa ja kaikki murtaa
ja yks se anteheks antaa vaan –
niin minne yksi se joutuukaan?
https://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649.html
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen...
Kristiyhteisö on syntynyt Rudolf Steinerin (1861-1925) oppien pohjalle. Steinerin kristologia ei ollut puhdasoppista, eivätkä kristilliset kirkot hyväksyneet sitä. Joukko luterilaisia pappeja perusti vuonna 1922 Kristiyhteisön (Die Christengemeinschaft), joka ilmentää Steinerin kristillistä teologiaa. Monet kristilliset suuntaukset eivät ole tunnustaneet tai eivät ole ottaneet kantaa Kristiyhteisöstä kristillisenä uskontokuntana. Kristiyhteisö ei ole Suomen ekumeenisen neuvoston eikä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen.
Lähteet:
Uusien uskontojen käsikirja, Kirjapaja 2006
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6
https://kristiyhteiso.fi/tutustu-kristiyhteisoon/yleista/
Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen...
Nimistötutkimuksessa on esitetty, että sanoilla on yhteys. Tosin niin päin, että nimi Jomala on johdettu sanasta jumala. Sana jumala on voinut tarkoittaa jonkinlaista (jumalan)kuvaa, jolla on merkitty suojaisaa satamapaikkaa. Jomala-nimi voi siis juontua suomenkielisestä lahdennimestä Jumalanlaksi. On myös esitetty, että Jomala on tietoisesti luotu nimi, joka otettiin käyttöön pitäjän perustamisen yhteydessä, mahdollisesti 1200-luvulla.
Jumala-sanalla on vastineita kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä.
Kielitieteilijöiden parissa on näkemyseroja sanan alkuperästä. Sen on arveltu olevan lainasana jostain ei-suomensukuisesta kielestä. Tosin monet kielitieteilijät ovat suhtautuneet tähän olettamukseen epäillen tai...
