Warum? on saksalaisen säveltäjä Theo Mackebenin teos, jonka Varsovassa syntynyt virolaistaustainen Miliza Korjus levytti vuonna 1935. Kappaleen on levyttänyt myös Marjo-Riitta Nieminen, eli Marjorie, sekä Inga Sulin suomennettuna nimellä Miksi.https://areena.yle.fi/podcastit/1-1882845https://secondhandsongs.com/work/196797/all
Meillä ei ole tietoa Krefeldin kirjojen mahdollisista uusista suomennoksista, vaikka tilaammekin kirjamme ennakkoon jo ennen niiden ilmestymispäivää. Niinpä sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan Like Kustannukselta, joka on julkaissut nuo aiemmatkin kirjat. Yleiset tiedustelut Likeltä voi lähettää sähköpostiin: like@like.fi .
https://like.fi/yhteystiedot/
Kun teksti esitetään jollakin muulla, kuin alkuperäisellä kirjaimistolla, puhutaan translitteroinnista eli siirtokirjoituksesta.
Kielten translitterointia on pyritty yhdenmukaistamaan luomalla standardeja, mutta eri maissa ja/tai kielialueilla käytössä voi olla eri tapoja ja standardeja.
Suomessa kyrillisten kirjainten (slaavilaisten kielten) translitterointiin on käytössä SFS 4900 -standardi.
Kansainvälisesti on käytössä ISO 9 -standardi.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on koonnut taulukon, jossa tarkastellaan venäjän translitterointien eroja kielittäin: https://www.kotus.fi/files/3919/Venajan_siirtokirjoitus.pdf
Kattavampi vertailu löytyy täältä: http://www.boutler.de/translit/trans.htm
Nimien translitteroinnista voi lukea...
Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan.
Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua.
Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta.
Kielitoimiston sanakirja verkossa
Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Kielitoimiston sanakirja kertoo "tyhjättiin" muodon olevan sanan "tyhjätä" passiivin imperfekti. Nykysanan merkitys on sama kuin vanhemman "tyhjentää". Tyhjentää on yleisemmin käytetty kirjakielen muoto. Kotus
Näyttää siltä, että Laanilan lukiosta ei ole julkaistu mitään matrikkelia tai historiikkia, myöskään tietoja koulun arkistoista vuoden 1975 osalta ei löytynyt verkosta. Spes Patriae -kirjassa on vain pieni osa ylioppilaaksi kirjoittaneista.Suosittelen ottamaan yhteyttä suoraan Laanilan lukioon ja kysymään heiltä, onko vanhoja oppilasluetteloja olemassa. https://www.ouka.fi/laanilan-lukio/yhteystiedot?accordion=accordion-7276Toinen vaihtoehto on etsiä sanomalehdistä tietoja uusista ylioppilaista. Tietoja on todennäköisesti julkaistu joko toukokuussa tai kesäkuun alussa. Esimerkiksi Kalevaa ei ole digitoitu vuodelta 1975, joten helpoin tapa päästä selaamaan lehtiä on mikrofilmillä Turun yliopiston kirjastossa.
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on aineisto-oppaita, joita voi selata aakkosittain. Lotta Svärdin arkistoista ja niiden tutkimisesta kerrotaan sivuilla https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/lotta-sv%C3%A4rd esim. seuraavaa:Kansallisarkistossa säilytettävää Lotta Svärd -järjestön arkistoa voi tutkia Helsingin toimipaikassa niin, että tilattu aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Arkistoluetteloon voi tutustua Astia-verkkopalvelun kautta. Lotta Svärdin arkistoja voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden...
Voit etsiä aiheesta teoksia pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi esimerkiksi asiasanoilla lastensuojelu, lapsen asema tai vanhemmuus. Haku luokan numerolla on myös mahdollista. Luokassa 371.5 on perhepolitiikka ja mm. lastensuojelua käsittelevät teokset, luokassa 358 on perhesosiologia ja mm. lapsen asemaa käsittelevät teokset sekä luokassa 181.6 on perhe- ja kotikasvatus.
Plussa antaa teokset uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot selvävät sieltä.
Lastensuojelun keskusliiton www-sivuilla http://www.lskl.fi löytyy liiton kirjasto, joka on koonnut uutuusluettelon aineistostaan sivulleen. Sivuilta löytyy myös liiton julkaisuluettelo. Kirjaston palvelut ovat vapaassa käytössä.
Ehdotan Salme Setälän kirjaa Kirjoitan pojalleni (WSOY 1971). Arkkitehtiopinnoistaan Salme Setälä kertoo kirjassaan Polusteekin koulussa - opiskelua kymmenluvulla (Otava 1970) ja työstään kirjassa Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta (WSOY 1973).
Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kaksi suomenhevosen sukukirjaa: osat 1 sekä 2A. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll. Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteistietokanta, löytyi muitakin osia, mm. Suomessa syntyneiden lämminveristen ravihevosten sukukirja, joita on hankittu eri maakuntakirjastoihin.
Mandasta voi tehdä hakuja kirjaston internet-päätteillä. Mikäli haluat kaukolainata muissa kirjastoissa olevia sukukirjoja, ota yhteyttä Porin kaupunginkirjaston tietopalveluun p. 621 5810. Kaukolainan hinta on 20 mk.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html
löytyvät asiasanalla 'verkkokauppa' seuraavat englanninkieliset teokset:
- Durie, Bruce: E-business : how to make money running a business on the Internet (2000)
- Gates, Bill: Business $ the speed of thought : succeeding in the digital economy (2000)
- Paavilainen, Jouni: Mobile commerce strategies (2001)
- Young, David: Home shopping on the net : the essential guide to over 500 online retailers (2000). Saatavuuden voit tarkistaa tietokannasta.
Lisää kirjallisuutta aiheesta löytyy Oulun yliopiston kirjaston Oula-tietokannasta osoitteesta http://www.kirjasto.oulu.fi/tietokannat/ vastaavasti rajaamalla haun vain englanninkielisiin teoksiin ja...
Hei,
Reijo Mäen dekkareita voitte etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi siten, että kirjoitatte "asiasana tai luokka" kohtaan Jussi Vares - jotkut dekkarit on luetteloitu myös päähenkilön mukaan tietokantaamme.
Pääsette katsomaan myös kirjojen saatavuustietoja ja hyllyssä olevaa aineistoa voi puhelimitse varata itsellen joko siihen kirjastoon missä kirjaa on tai pyytää lähettämään sen itseään lähimpään kirjastoon. Tämä on maksutonta. Mikäli olette kiinnostunut kirjasta, joka on kaikkialta lainassa, varaus tehdään jossain kirjastossa paikanpäällä, ja silloin varausmaksu on 0.80 €.
Kyllikki Forssellin muistelmateos "Suurella näyttämöllä" ei valitettavasti ole vielä tullut kirjastoihin. Kirjaa on tilattu monta kappaletta, ja ne ovat varattavissa todennäköisesti muutaman viikon sisällä.
http://www.helmet.fi/
Hirvensalo : Saksalais-Suomalainen sanakirja. Tästä sanakirjasta löytyy käännös termille Spruchkammer (natsilaisuudestapuhdistautumis)tuomioistuin. Verfahren löytyy sanakirjasta myös, merkitykset 1. menettely 2. oikeudenkäynti.
Duden, die deutsche Rechtschreibung -sanakirjasta löytyy saksankielinen selitys termille Srpuchkammer eli
frühere Entnazifizierungsbehörde. Wahrig Deutsches Wörterbuch selittää Spruchkammer-sanan näin: von den Besatzungsmächten geschaffene gerichtähnl. Behörde zur Entnazifizierung.
Kappaleen nimi on Äidin laulu ja se löytyy ainakin Kansakoulun laulukirjasta vuodelta 1948 (14 p.) Kirja löytyy ainakin Varastokirjastosta, josta voit kaukkolainata sitä omaan kirjastoosi.
Heikki Turusesta löydät tietoja oheisilta sivuilta:
http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=418&cat=0
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät vastaukset, jotka aiemmin on annettu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Kirjoita hakuruutuun sanat turunen heikki
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
We´ll Always Have Summer -kirjan voit lukea netistäkin täällä
http://books.google.com/books?id=i8hL-ez3lRcC&pg=PT15&hl=fi&source=gbs_…
Voit jättää hankintapyynnön kirjastoon Showalterin ja Hanin kirjoista täällä
https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Helsingin kirkkomusiikkiopisto 1882-1932 -kirjan mukaan kukaan Simola-niminen henkilö ei ole valmistunut kanttoriksi 1920-1931 välisenä aikana. Kirjan mukaan 1920-luvun 3-vuotinen kurssi muutettiin vuonna 1923 4-vuotiseksi. Samalla Helsingin Lukkari-urkurikoulun nimi muutettiin Helsingin kirkkomusiikkiopistoksi.
Kirjasta ei nopeasti selaamalla löydy tetoa muista vaadittavista opinnoista. Kyseisen Helsinki-kokoelmaan kuuluvan kirjan voi pyytää kaukolainaksi oman kunnan kirjastoon.
