Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum...
Vaikka kyseessä on naisen sijaan ranskalainen mies, arvelen etsimäsi runon olevan Jules Renardin "Une famille d’arbres" hänen runoteoksestaan "Histoires Naturelles" (1894). Teoksesta on ilmestynyt Jorma Kaparin suomennos "Kuvien metsästäjä" (1973), joka sisältää myös runon "Une famille d’arbres" suomennoksen "Puiden perhe".
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä...
Tähtitieteen sanakirjan lakonisen määritelmän mukaan avaruus on "taivaankappaleiden välinen ja niiden ulkopuolelle jatkuva tila". Maapallo on taivaankappale siinä kuin muutkin maailmankaikkeuden aineelliset kappaleet ja niiden lailla avaruudessa.
Nykyään pidetään itsestään selvänä, että maapallo on yksi planeetta muiden aurinkokunnan planeettojen joukossa. Viisisataa vuotta sitten tilanne oli toinen. Silloin ajateltiin, että maapallo on koko maailmankaikkeuden liikkumaton keskus ja tähtitaivas kaikkine valopisteineen kiertää maapalloa. Keskiaikaisen maailmankuvan muutoksen pani alulle Nikolaus Kopernikus vuonna 1543, "ja sen maailmankuvan sirpaleista me olemme yhä yrittämässä koota uutta tilalle", niin kuin Esko Valtaoja on kirjoittanut....
Suomen etymologinen sanakirja kertoo:"pumpsikenkä (paik. KSm Pohjanm) ’anturastaan läpiommeltu kenkä, avokas’ / ’durchgenähter Schuh, Pumps’, pumpsata (Lönnr 1880; laajalti murt.), pumsata ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’
< nr pumps (mon.) ’kengät’, pumsa ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’ < engl pump (mon. pumps) ’kevyt kenkä’." Linkki Kaino.kotus.fi
Pumpsikengät on tietyn kenkätyypin nimitys yhä nykyäänkin. Linkki fruugon sivuille
Jatsihattu on taas miesten kapealierinen, kopastaan muotoon paineltu hattu. Linkki fruugon sivuille
Tarkempaa tietoa...
Maadoituksessa laite liitetään maahan, jotta sähköjärjestelmän ja maanpinnan sähkökentän välinen potentiaaliero tasaantuu. Siinä sähköjärjestelmän suojajohdin yhdistetään rakennuksen läheisyydessä tai perustuksissa sijaitsevaan maadoituselektrodiin. Tämä voi olla metalliputkisto, raudoitus tai erillinen kuparista tai teräksestä tehty elektrodi. Vikatilanteessa virta kulkee johdinta myöten maahan, jolloin käyttäjä ei saa sähköiskua ja ylijännite ei pääse häiritsemään muita järjestelmän laitteita. Sähköiskulta suojautumisessa puhutaan suojamaadoituksesta, häiriöiden torjunnassa toiminnallisesta maadoituksesta.Maadoitetussa pistorasiassa suojajohdin koostuu kahdesta metallilevystä, jotka on yhdistetty maadoitusjohtoon. Johto puolestaan...
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu viime vuonna, eikä tilanne vaikuta tästä valitettavasti muuttuneen. Yksittäisiä kirjoja voi ostaa ja ladata lukulaitteelle useilta eri tahoilta (esim. https://www.ellibs.com/fi/, https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat, https://www.suomalainen.com/collections/e-kirjat. Sen sijaan Suomessa toimivista kuukausimaksullisista e-kirjapalveluista mikään ei tarjoa mahdollisuutta lukea e-kirjoja lukulaitteilla. Storytelin kirjoja tosin voi lukea heidän omalla Storytel Reader -lukulaitteellaan, mutta sen valmistus on lopetettu (https://support.storytel.com/hc/fi/articles/13875414424732-Miksi-Storytel-Readerin-valmistus-lopetetaan). Myöskään kuntien yhteisen E-kirjaston aineistoja ei ole...
Metrojen historiasta ei kovin paljon löydy kirjoja, mutta kannattaa tutkia hyviä tietosanakirjoja. Esim. Spectrumista löytyi ihan hyvä artikkeli aiheestasi.
Yksi teos on kuitenkin Hevosomnibusseista metroon: vuosisata Helsingin joukkoliikennettä. Tekijänä Herranen, Timo. Kirjaa on saatavilla monessa yliopiston kirjastossa, myös Helsingissä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy
John Gloverin kirja London`s underground, mutta se on englanninkielinen.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi paljon artikkeleita metroista, mutta ne näyttivät enimmäkseen käsittelevän Helsingin metron vaiheita. Aleksia voi käyttää kirjastossa ja henkilökunta opastaa sen käytössä.
Erilaisissa historian yleisteoksissa tai liikenteen historiaa käsittelevissä...
Väitöskirjoja voisit yrittää hakea Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta. http://finna.fi
Jos haet väitöskirjoja tietyltä alalta, katso myös kyseisen laitoksen verkkosivuilta. Useimpien laitosten osalta mainitaan toistaiseksi vain tekijä ja työn otsikko mutta joidenkin kohdalta on saatavilla myös työn tiivistelmä.
Valtioneuvosto asetti vuonna 1998 Totuuskomissioksi luonnehditun sotasurmaprojektin, joka jatkaa työtään vuoteen 2003. Sen tuloksia löytyy osoitteesta http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
Täydellinen tämä luettelo ei ole ja puutteiden syistä löytyy myös tietoa edellämainitusta osoitteesta.
En valitettavasti pysty suosittelemaan mitään teoksia, mutta ehdotan tiedonhakumenetelmää ja sen avulla tulevien viitteiden arviointia.
Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) tehdään haku, jossa ehtoina ovat luther? ja rakkau? (Fennicassa katkaisun merkkinä käytetään kysymysmerkkiä.) Viitteitä tulee 14. Epäilemättä enimmät ovat hyödyttömiä, mutta kuvailutietojen perusteella on arvioitava, mitkä teokset voisivat olla tarkemman tutustumisen arvoisia. Tässä joukossa on mainitsemasi perusteos. Relevanttien teosten lähdeluetteloista voi saada lisää hyödyllisiä viitteitä. Vaatii tietenkin vaivannäköä, harkintaa ja aikaa.
Toinen haku Fennica-tietokannasta, hakuehtoina teologi? ja rakkau? Viitteitä tulee 25. Viitteiden...
Haapajärven kirjastosta löytyy Anne Frankin kirjoittama Nuoren tytön päiväkirja. Lisäksi Anne Frankista löytyvät kirjat Miep Gies: Anne Frank, suojattini sekä Melissa Müllerin fiktiivinen Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Viljamaa, Janne: Sohvaperunasta ikiliikkujaksi : liikkujan motivaatio-opas. Edita,2001.
Tee edes tämä! : huolettoman huoltokirja. WSOY, 2002.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyvät mm. seuraavat teokset:
Miettinen, Mari: Lisää liikkujia! : ideoita menestyvistä KKI-hankkeista. Jyväskylä, 2003
Kobler, Kati: Työikäisten miesten terveyskäyttäytymisen muutosta tukeva kehittämisohjelma. Helsinki, 1993.
Julin, Marko: Liikunnan iloa liikkeellä - mistä se tulee, minne se menee? Helsingin yliopisto, 2000.
Aiheeseesi sopivia artikkeliviitteitä voi etsiä kirjaston koneella ALEKSI:sta ja ARTO:sta, joista mm. löytyivät...
Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmistä on kirjoitettu useitakin kirjoja, mutta hänen työmenetelmistään niissä ei ole paljon tietoa. Jonkin verran hän kuvaa työskenetytapaansa kirjassaan Saven runoilija.
Mats Wahlista löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 2001.
Wahlilta on ilmestynyt seuraavat teokset nuorille:
Veden tuolla puolen 1996
Veren varassa 1998
Emma ja Daniel Kohtaaminen 2000
Emma ja Daniel Rakkaus 2001
Syvässä vedessä 2002
Emma ja Daniel Matka 2003
Ruotsia idiooteille 2004
Näkymätön 2005
Lumi peittää jäljet 2006
sekä kuvakirja Vaarin laika 1999
Lehti tulee Espoossa Tapiolan kirjastoon ja Helsingissä Itäkeskuksen kirjastoon.
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tilatut lehdet löytyvät myös HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Hei!
Kaarina Helakisa on kirjoittanut paljon hyviä loruja, esimerkiksi
kirjat Niille, joilla on nauravat korvat ja Pallerokirja.
Hyviä lastenrunokokoelmia ovat myös Suomen lasten runotar ja Tammen kultainen lastenrunokirja.
Perheen pienimmille sopivia kuvakirjoja ovat vaikkapa Maikki Harjanteen Santtu ja ihana Iina ja vanhemmat Minttu-kirjat, myös Kristiina Louhen Aino- ja Tomppa-kirjat ovat hyviä.
Tuoreimmista kuvakirjoista voisi mainita Jo Lodgen Leikitään, Kroko ja Sanna Pelliccionin Onni-pojan puuhakas päivä.
Lisää hyvää luettavaa kannattaa kysellä kirjastosta.
Minäkään en löytänyt tietoa siitä, että Replica-sarjaa olisi filmattu, vaikka löysin lyhyen maininnan siitä, että elokuvayhtiö Columbia Tristarilla on televisiointiin etuoikeus.
Marilyn Kaylla on runsas tuotanto ja siitä on suomennettu vain Replica-sarja. Hänen uusin kirjansa on nuorille tehty moderni satu Penelope, josta on tehty myös elokuva.
http://www.marilynkaye.com/What's%20New.htm
http://filmsdunia.blogspot.com/2008/02/penelope-2008-movie-trailer-free…
Ainakin yksi kloonityttöelokuva on kuitenkin olemassa: Anna to the infinite power (1983), joka on Suomessa käännetty muotoon Anna - voiman riivaama. Siinä klooni-ideassa on jotain samankaltaista, vaikka elokuvan Anna ei olekaan Replican Amy.
http://www.youtube.com/watch?v=...
