Tiedotusvälineissä kerrottiin joitakin vuosia sitten, että Juhani Aataminpojasta on suunnitteilla Kari Hietalahden käsikirjoittama elokuva, jonka Peter Franzén ohjaa. Elokuvan nimeksi oli tarkoitus tulla Kerpeikkari.
Elokuva on saanut Suomen elokuvasäätiön tukirahaa, mutta elokuvan tuotannon edistymisestä tai valmistumisesta ei ole tietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html
https://ses.fi/tukipaatos/kerpeikkari-2/
Hei,
Reijo Mäen dekkareita voitte etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi siten, että kirjoitatte "asiasana tai luokka" kohtaan Jussi Vares - jotkut dekkarit on luetteloitu myös päähenkilön mukaan tietokantaamme.
Pääsette katsomaan myös kirjojen saatavuustietoja ja hyllyssä olevaa aineistoa voi puhelimitse varata itsellen joko siihen kirjastoon missä kirjaa on tai pyytää lähettämään sen itseään lähimpään kirjastoon. Tämä on maksutonta. Mikäli olette kiinnostunut kirjasta, joka on kaikkialta lainassa, varaus tehdään jossain kirjastossa paikanpäällä, ja silloin varausmaksu on 0.80 €.
Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Vuoden 2002 lainaustilastomme mukaan 25 lainatuimman kirjan joukkoon sijoittui vain kolme lastenkirjaa: J.K. Rowlingin Harry Potter -sarjan kolme ensimmäistä osaa (H.P. ja Azkabanin vanki, H.P. ja viisasten kivi, H.P. ja salaisuuksien kammio). Satujen lainauksesta ei saa eriteltyä tietoa lainausrekisteristämme. Suosituimmista saturomaaneista voimme toki antaa mutu-tietoja, mutta tarkkoja lainauslukuja meillä ei ole.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kysymäänne teosta vain Helsingissä (pääkirjaston varastossa) ja Espoossa (Tapiolan kirjaston varasto). Kirjat ovat aivan normaalisti lainattavissa, mutta eivät myytävissä.
Kaupunginkirjaston pääasiallisia tehtäviä on ylläpitää monipuolista kirjastokokoelmaa. Sen tehtävänä on myös säilyttää ja saattaa yleisön käyttöön vanhaa, usein loppuunmyytyä aineistoa.
Antikvariaateistakaan ette ole kysymäänne teosta löytänyt. Oletteko jo kokeillut ostoilmoituksen jättämistä johonkin antikvariaattiin?
Voitte jättää ostoilmoituksen myös Internetin kautta esimerkiksi: http://www.antikvariaatti.net/ostomyynti.php (sivun mukaan ilmoituksen jättö on maksutonta)
tai http://www.antikka.net/puutelista.asp
Viimeisin Neiti Etsivä on ilmestynyt suomeksi vuonna 2001 Tammen kustantama.
Uusien Neiti Etsivä -kirjojen ilmestymistä kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta, yhteystiedot http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=609&VID=default&SID=22946923938795…
Vesitornin kartiomainen säiliöosa valettiin ensin maassa ja nostettiin sitten hydraulisesti vartta pitkin ylös.
Lisätietoa aiheesta löytyy Wikipedian artikkelista osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni
Lappeenrannan kirjastossa on oma kirjastojärjestelmänsä, eli saatte sieltä uudet kortit ja tunnukset. Espoon kortit ja tunnukset eivät käy siellä. Espoon kortista teidän ei kuitenkaan tarvitse luopua. Se säilyy käyttökelpoisena, jos vaikka satutte joskus piipahtamaan vanhoilla kulmilla.
Lappeenrannan maakuntakirjastossa säilytettävien aikakauslehtien luettelon löydät kirjaston nettisivulta. Kirjaston aloitussivun vasenvalikosta valitaan alhaalta: Palvelut A-Ö: Lehdet.
Naisille ja perheille suunnatuista lehdistä löytyy esim. Kotiliesi ja Suomen kuvalehti, joita on säilytetty v. 1923 lähtien. Kotiliesi on tutkijoiden paljon käyttämä lehti, vaihteeksi voisi käyttää muitakin lähteitä.
Jos uudemmat lehdet kelpaavat, löytyy Kodin kuvalehteä v. 1983 lähtien, Marttaliiton julkaisua Emäntälehti v. 1960 lähtien. Uusi nainen -lehden säilytysaika on 10 v.
Anna-, Apu- ja Seura-lehtiä ei säilytetä, mutta Lappeenrannan maakuntakirjasto voi toimittaa niitä kaukolainana Kuopion Varastokirjastosta. Sieltä näitä lehtiä löytyy 1980-luvun...
Yrittäjät.fi sivuilla osoitteessa http://www.yrittajat.fi/minustakoyrittaja/franchising/ Franchising on määritelty näin: "Franchising -yritykset ovat ketjuyrityksiä, joissa yrittäjä pyörittää yhtä yksikköä valmiin toimintakonseptin mukaisesti."
Esimerkiksi Kotipizza toimii tällä periaatteella. Ketju siis jakaa yrittäjyysoikeuksia yksittäisille yrittäjille, joiden on helppo ottaa käyttöön valmis brändi ja liiketoimintaidea. Yrittäjät sitten maksavat ketjulle siitä, että saavat toimia ketjussa. Maksuun kuuluu myös markkinointi. Lisätietoja yllä olevasta osoitteesta.
Asiakkaiden lainahistoria ei tallennu kirjastojärjestelmään. Jo lainsäädäntö estää sen. Tällä hetkellä vielä koekäytössä olevassa uudessa verkkokirjastossamme Arenassa asiakkaillamme on mahdollisuus tallentaa tietoja teoksista omaan hyllyyn. Sinne voit jatkossa koota vaikka oman lainahistoriasi. Saat toiminnon käyttöösi, kun kirjaudut palveluun. Ohjeet löytyvät Arenan sivuilta, verkkokirjasto Arena: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/
Risingshadow.net -sivuston mukaan suomennos on työn alla, mutta sen julkaisuajasta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Mahdollisesti kirja ilmestyy vuonna 2013. Lähde: http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=6478
Risingshadow.net on science fictioniin ja fantasiaan keskittynyt sivusto, joka mm. tiedottaa uusien suomenkielisten tieteis- ja fantasiakirjojen ilmestymisestä.
http://fi.risingshadow.net/
Pahoittelemme palvelukatkosten aiheuttamaa haittaa. Tutkimme tilannetta ja parannamme palvelun hyvälle tasolle mahdollisimman nopeasti. Välitän tiedustelunne eteen päin. HelMet -palveluun tehtiin hiljattain isoja uudistuksia, joiden tarkoitus on ollut parantaa palveluita, näiden palvelujen käyttöön otossa on ollut yllättäviä viiveitä.
Eduskunnan asiakirjat ovat julkisia ja haettavissa Eduskunnan sivuilla www.eduskunta.fi kohdassa Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat. Opetussuunnitelma asiasana ei ole käytössä, mutta voit etsiä aiheesta sanalla Opetusohjelmat. Eduskunnassa käytyä keskustelua voi seurata täysistuntojen pöytäkirjoista kohdassa Täysistunto ja Istuntopöytäkirjat 9.11.1999 tai Aiemmat istuntopöytäkirjat. Hakusanana voi käyttää mitä tahansa keskustelussa ilmennyttä sanaa.
Helsinki-aiheista musiikkia on koottu Tarinoiden Helsinki -verkkopalveluun: http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ . Rajaa siellä aineistotyypiksi musiikki. Aiemmin tehty lista löytyy täältä: http://pandora.lib.hel.fi/musiikkiasema/musa/musakone.php? . Listaa ei enää päivitetä.
Valitettavasti Muinaistutkija-lehteä ei tule Espoon kirjastoon. Se ei tule minnekään pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Täältä voi tilata: http://www.sarks.fi/mt/hinnasto.html
Essee Über Wahrheit und Lüge im außermoralischen Sinne julkaistiin ensimmäisen kerran Nietzschen kootuissa teoksissa:
Nietzsche’s Werke. 2. Abt., Bd. 2, Schriften und Entwürfe 1872 bis 1876 : Die Philosophie im tragischen Zeitalter der Griechen ; Über Wahrheit und Lüge im aussermoralischen Sinne ; Der Philo. - Leipzig : Naumann, 1896.
Nietzsches Werke : Klassiker-Ausgabe. 2. Band, Über Wahrheit und Lüge im aussermoralischen Sinne : Unzeitgemässe Betrachtungen / von Friedrich Nietzsche. - Stuttgart : Kröner, 1921.
Suomeksi essee on julkaistu nimellä Totuudesta ja valheesta moraalin ulkopuolisessa mielessä Anna-Maria Mäntysen ja Henrik Rydenfeltin kääntämänä niin & näin -lehden numerossa 4/2004.
Suomen Heraldinen Seura ylläpitää vaakunarekisteriä. Jos kuoronne standaari on aikoinaan sinne rekisteröity, niin saatte ilmeisesti tarvittavat tiedot sieltä.
http://www.heraldica.fi/Toiminta/Rekisteri/rekisteri.htm
Suomen Heraldiseen Seuraan kannattaa ottaa yhteyttä standaariin liittyvissä kysymyksissä ja myös uuden suunnittelussa.
http://www.heraldica.fi/Etusivut/suomi.htm
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Jari P. Havia ja Pentti J. Mäntynen, Liputusopas - tietoa liputuksesta ja lipuista, 1998
Heraldiikan opas (toim. Kimmo Kara), 1998
Olof Eriksson, Heraldiikka ja symbolit. Opas heraldisten tunnusten muotoilun perusteisiin, 1982
Kimmo Kara, Vaakunaselitys. Opastusta vaakunaselityksen laadintaan, 2010
Vaikea kysymys.
Goldingin Kärpästen herra ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1960. Siitä on ilmestynyt useita arvosteluja tuolloisissa sanomalehdissä.
Kajaanista löytyy esim.
Parnasso 1961 nro 11, sivut 51-52 (Eila Pennanen)
Esseitä William Goldingin tuotannosta:
Syrjä, Juhani: Se mitä kaikki haluavat. Parnasso 5/1984, s. 290-297.
Tämä essee sisältyy myös teokseen
Syrjä, Juhani: Aurinkovuoren pirut: esseitä. Gummerus 1988.
(löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta).
Syrjä pohtii mm. syytä siihen "..miksi Goldingin palkitsemiseen on suhtauduttu ikään kuin se olisi ollut Ruotsín Akatemialta pienoinen työtapaturma."
Uusin Goldinginsta julkaistu elämäkerta on
John Carey: William Golding: The Man Who Wrote Lord of Flies, 2009
Kirja löytyy...
