Nimellä "Vuosien jälkeen" on tehty useitakin sävelmiä.
Marion Rung on levyttänyt Risto Asikaisen laulun "Vuosien jälkeen" vuonna 1999. Esko Koivumiehen samannimisen laulun on levyttänyt useampikin solisti. Ainakin yhtye Channel Four on levyttänyt Jorma Kyrön laulun "Vuosien jälkeen" ja myös Mai-Lis Könönen on tehnyt tämännimisen laulun, samoin Asko Vilén. Näistä valitettavasti vain tuo Vilénin laulu löytyy nuottina.
Itse veikkaisin, että kysyjä tarkoittaa joko tuota Koivumiehen tai Kyrön tekemää laulua. Kummastakaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan nuottia tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa (1955) selitetään sanan kylki kohdalla myös kyljes (kyles) ’koivussa olevan huolaimen reuna’ ym. Sana huolain ’(tav. pitkänomainen) kolo, syvennys kasvavan puun kyljessä (reunat korkeammalla)’ . Nykysuomen sanakirjasta (1978) löytyy myös sana kyljes ’puun kuoressa olevan vioittuman ympärille ja päälle kasvanut uusi puukudos’
Kyseessä on Anna Ahmatovan runo Земля хотя и не родная (Zemlja hotja i ne rodnaja...) vuodelta 1964 kokoelmasta Нечет (Netšet). Runon on suomentanut myös Pentti Saaritsa. Saaritsan suomentaman runon nimi on Maa, vaikkei kotimaani olekaan.
Runon englanninnos on nimeltään "This land, although not my native land" ja se sisältyy ainakin teokseen The complete poems of Anna Akhmatova (translated by Judith Hemschemeyer ; edited & introduced by Roberta Reeder).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.ruthenia.ru/60s/ahmatova/zemlja.htm
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this-land-although-not-my-native…
http://www.amazon.com/Complete-Poems-Anna-Akhmatova/dp/0939010275#reade…
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this...
Lähetimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kuten kysyjä ounastelee, tekijänoikeus suojelee myös lastenloruja ja vastaavia pienimuotoisia kirjallisia teoksia. Toisaalta kaikissa kulttuureissa on paljon perinneaineistoa, jonka tekijää ei tiedetä tai jonka luomisesta joka tapauksessa on niin pitkä aika, ettei tekijänoikeus enää ole voimassa. Sen selvittäminen, kumpaan ryhmään jokin yksittäinen värssy kuuluu, on haastavaa.
Yleisesti ottaen ns. fraasihaku tyyliin "Mustikka ja puolukka, omena ja vadelma" Googlessa antaa osviittaa siitä, onko juuri tuo sanayhdistelmä tuttu muillekin ja mahdollisesti peräisin jostain tunnetusta lähteestä. Kumpikin kysyjän esimerkkiloruista näyttää olevan anonyymiä perinnettä.
Kun tällaisten asioiden varmistaminen on usein mahdotonta, voi julkaisun...
Etsitty laulu saattaisi olla Jumala puolellamme, Rauli Nordbergin suomennos Bob Dylanin kappaleesta With God on our side. Sanat siihen löytyvät Merja Hurrin toimittamasta laulukirjasta Rauhanlauluja II (Rauhankirjat, 1984).
Laulun toinen säkeistö kuuluu näin:
Katsele taapäin
historiaan
kun intiaaneilta
maat petkutetaan.
Sinitakkien pyssyin
heidät lannistetaan,
mutta myös Custerilla
Luoja on puolellaan.
Valitettavasti mainitsemaasi kirjaa ei meiltä löydy. Aikuisten lainausosastolla voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen (lomakkeet löytyvät sieltä, palvelu on tulossa nettiinkin vielä alkuvuodesta 2000 uusille kotisivuillemme), joka on mielestäni hyvinkin perusteltu, koska kokoelmissamme oleva Mongolia-kirjallisuus on melkoisen vanhaa. Toinen vaihtoehto on tilata kirja kaukolainaksi kauttamme.
RAID-levyjärjestelmästä löytyy lehtiartikkeleita Aleksi-lehtitietokannasta hakusanalla ' RAID' tai 'levyjärjestelmät' . Esimerkiksi Kouti, Sakari, ' RAID-levyjärjestelmät: katkeamatonta käyttöä', lehdessä Tietokone, 1996, (14) ; 4 ; 97-103, Kouti, Sakari, ' RAID-levyjärjestelmät vertailussa: turvaa ja tukevuutta, sama lehti, 1994, (13); 4 ; 85-99 sekä Riihikallio, Petri, ' Varmoja RAID-kiintolevyjä' lehdessä Prosessori, 1994; 2 ; 34-37. Kirjassa ' Efficient memory programming' , tekijä Loshin, David, julkaistu 1999, mainitaan RAID-levyjärjestelmä. Aleksi-lehtitietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa, joten käänny oman kirjastosi puoleen lisätietoja tarvitessasi.
Internetistä löytyy paljon suomenkielistä tietoa RAID-järjestelmästä....
Etsimäsi Lassi Nummen runo Pääsiäisyö sisältyy Nummen runokokoelmaan Hiidentyven (1984). Kokoelma kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Poikien seikkailukirjasto, jota julkaistiin wikipedian (https://fi.scoutwiki.org) mukaan vuosina 1925-1960. Julkaisija oli Otava. https://fi.scoutwiki.org/Poikien_Seikkailukirjasto
Sarjaan voi tutustua esim Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi/) kautta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/poikien%20seikkailukirjasto
Kirjoista on tarkat tiedot ja usein tiivistelmätkin myös Lastenkirjainstituutin (https://lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01001&PROFILESET=SNK2&MAX=50&DEPARTMENT=0&LOCATIONID=10%2C1%2C9&FREETEXT=poikien+seikkailukirjasto&Hae=Hae&MULTISRC=4&MULTITEXT=&MULTISRC=5&MULTITEXT=&...
Ehdotan että otat yhteyttä Toshiba Keskukseen http://www.toshibakeskus.com/
os. Sinimäentie 8 02630 ESPOO 09-41542400 Telefax 09-41542429, sieltä joko löytyy kyseisiä manuaaleja tai ainakin osataan neuvoa eteenpäin.
Hyvä lähdeteos olisi Kai Laitisen laatima kaksiosainen Aino Kallaksen elämäkerta: Aino Kallas 1897-1921 (1973) ja Aino Kallaksen mestarivuodet (1995). Luokassa 86.2 on monta kirjailijan itsensä kirjoittamaa teosta, joissa on elämäkerrallista sisältöä. Ennen niitä olisi hyvä lukea Aino Kallasta koskeva osuus jostakin Suomen kirjallisuuden historiasta. Häntä koskeva minielämäkerta on teoksessa Suomen kirjailijat 1809-1916.
Kysy Kirjastonhoitajalta -etätietopalvelun arkistossa on aikaisemmin laadittuja hyviä vastauksia. Saat ne esiin antamalla hakuehdoiksi Kallas Aino.
Monilla internetsivuilla on tietoa Jorma Kurvisesta, tässä niistä muutamia:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990607-085948.html
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
Lisätietoja voi etsiä mm. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (ISBN 951-692-447-6)
Otavan kirjallisuustieto (ISBN 951-1-09209-x)
Yksittäistä kirjaa aivokalvotulehduksesta tai aivokalvontulehduksesta ei löydy, mutta esim. seuraavissa teoksissa kerrotaan tästa sairaudesta: Suomalainen lääkärikeskus : 3 (1996, s. 187-189), Terveysfacta : 1 : A-G (1996, s. 31), Kodin terveyskirjasto: tartuntataudit (1993, s. 92-93) ja Heikki Takala: Joka kodin suuri lääkärikirja (2000, s. 426-427).
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä erilaisia viitetietokantoja, joiden avulla voi hakea tietoa aiheestasi. Lehtiartikkeleiden viitetietokannasta Artosta löytyi joitakin lehtiartikkeleita, jotka voisivat olla sopivia. Kannattaa myös kokeilla Aleksia (toinen lehtiartikkelitietokanta) sekä Lindaa, joka on tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta ja sieltäkin löytyi joitakin sopivan tuntuisia viitteitä, mutta osa oli englanninkielisiä. UKK-Instituutin kirjastossa on myös ko. aiheesta artikkeleita, mutta ne näyttivät suurimmaksi osaksi olevan englanninkielisiä. Verkko-osoitteessa http://www.pellervo.fi/pellervo/2_y00/omal.htm on pieni artikkeli, jossa viitataan tiettyihin hormoneihin ja urheilusuoritukseen. Helsingissä on...
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti Tampereella on usein pystynyt vastaamaan tämän tyyppisiin kysymyksiin, joten kannattaisi ottaa yhteyttä sinne. Nettiosoite on: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/
Lainat voi uusia puhelimitse, internetin kautta (http://www.jamsankoski.fi/kirjasto/ ) tai käymällä kirjastossa. Internetin kautta tapahtuvaan uusintaan tarvitaan salasana. Sen saa kirjastosta.